Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
No jos myisi 20000 eurolla kuitua, niin siitä olisi hankintatyön osuutta karkeasti puolet. Paha tietysti sanoa, mitä Metsänmies on myynyt. Tiedoksi myös se, että valtiolle ei kannata lainata rahaa. Metsävähennyksen voi ilmoittaa verokortilla etukäteenkin, ja kannattaakin ilmoittaa.
Taimikot hinnoitellaan taulukkoarvojen mukaan lähinnä pituuden perusteella, kyllä. Se on sitten eri asia, että millaiseksi taimikkovaltaisen palstan myyntihinta käytännössä kohoaa, jos kyse ei ole ns. metsästysseurapalstasta.
Ja tottakai tuottoarvolaskelmissa pitää olla jokin luku, mistä lähdetään laskemaan. Sitähän tässä juuri on tehty ja käytetty alkuinvestointeja kuluna. Olennaista on juuri se, että mitä rajummat alkuinvestoinnit, sitä rajumpi pitäisi tuotonkin olla, ja nyt tässä mietitään sitä, että
a) miten suuri tuotto metsästä ylipäätään on saatavissa – muistakin kuin ”Litseenin” tai ”Visakallon” metsistä
b) mikä tämän tuoton rahallinen arvo tulee aikanaan olemaan suhteessa inflaatioon ja matavaan puun reaalihintaan. Pitää kuitenkin muistaa, että loppusuoralle pääsee vain 400-600 puuyksilöä per ha. Voivatko ne muut olla niitä luontaisesti syntyneitä puita, jos nämä 400-600 tainta ovat Puukin jalostusvalioita?
c) luontainen taimikko syntyy hitaammin – kyllä, mutta korvaako halvempi hinta aikaeron? Jos, niin millä lukuarvoilla laskettuna?
Metsänmiehen tapauksessa kyse on isolta osalta nimenomaan siitä pääomatuloksi naamioidusta ansiotulosta, jota on sahailemalla hankittu.
Tuota noin.
Keskustellaanpa taimikoista.
Jos katsotaan aiemmasta laskelmasta, mikä metsän arvon pitäisi olla 20-vuotiaana taimikkovaiheen päättyessä, niin:
400 eur -> 876 eur/ha
700 eur -> 1534 eur/ha
1100 eur -> 2410 eur/ha
1400 eur -> 3068 eur/ha.
Tarinan opetus on, että taimikko kannattaa ostaa vapailta markkinoilta eikä kasvattaa itse.
Tämä on ehkä hiukan noloa.
No niin. Minäkin kaivoin Excelin käyttöön.
Jos sijoitukselle tai investoinnille tavoiteltu korkoprosentti on 4 %, niin
400 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 6230 euroon, kuten Aegolius laski.
700 euron alkuinvestoinnin pitäisi 70 vuodessa kehittyä 10900 euroon.
Jos lisäämme molempiin taimikonhoitoa 700 eurolla – eli siis kaksi raivauskertaa,
1100 euron alkuinvestoinnin pitäisi kehittyä 17130 euroon ja 1400 euron alkuinvestoinnin vastaavasti 21800 euroon.
Matkan varrella tulevat harvennustulot toki muuttavat laskelmaa, ja tietysti Kemera-tuet ja oma työ, mutta aika hurjia päätehakkuumetsän hintoja silti. Laskelma ei huomioi maapohjan arvoa, jolle tietysti sillekin olisi hyvä joku tuotto saada.
Taikasana on laskeva rajahyöty. Investoida voi siis miten paljon vaan, mutta tuotto ei enää vastaavasti kasva.
Ensiharvennuksessa poistettavalla koivu- ja havukuidulla ei ole merkittävää hintaeroa, koska koivu kasvaa nuorena hiukan reippaammin. (Ja kyllä, latvavikoja jne., ei puhuta niistä.) Jos energiapuun ja kuitupuun hintakehitys etenee, myös luontaisesti syntyneen lepän ja haavan kasvattamisesta tulee kannattavaa suhteessa esimerkiksi istutettuun kuuseen. (Haapaa voi toki käyttää muutenkin, mutta ei mennä siihenkään.)
Ja kyllä, jos vaihtoehtona on ansiotulon 50-60 % veroprosentti lisätyölle, metsässä on ihan hyvä ahkeroida. Metsänomistajan oma työ on vähän niinkuin laittaisi Sipilää vakuutuskuoreen: työstä maksetaan vero pääomaverotulokannan mukaan ja vasta kun tuotot otetaan ulos joko hakkaamalla tai myymällä palsta.
<div class=”comment__text js-discussion-text”>
Aegolius maksoi siis mätästyksestä 360 eur ja 1800 taimesta 340 euroa, ja istutti itse, ja halpa oli. Ja ei sillä, oma työ on yksi parhaita keinoja nostaa metsänhoidon kannattavuutta, etenkin jos muuta vastaavalla tavalla verovapautta lähellä olevaa työtä ei ole.
Mitäpä aegolius sanoisi siihen, edellä kuvaamallani tavalla äestää, odottaa ja täydentää? Eli jos äestys maksaa 250 eur ja taimet 0,25 x 600 kpl eli 150 eur.
Mikä on 400 euron vs. 700 euron arvo 4% korkokannalla 70 vuoden kuluttua?
</div>
Hilpeä välikevennys: omistan metsätilan Vimpelin kunnan Sääksjärven kylässä. Olen nyt käyttänyt tunnin elämästäni Googlen kanssa selvittääkseni, minkä metsästysseuran alueelle kiinteistö kuuluu, koska, kuten aiemmin todettu, laissahan on käytännössä määritelty, että kaikki metsätilat ovat jonkun seuran näkymätöntä reviiriä ja että maanomistajan pitää itse irtisanoa vuokrasopimuksensa vieläpä irtisanomisajan kanssa. En saanut selville.
Voisin tietysti myös vuokrata maan irtolohkona viereiselle Vimpelin metsästysseuralle, jolla on sentään ollut varaa tehdä nettisivut ja töhertää kansalaisen karttapaikasta pöllityn kuvatiedoston päälle Paint-ohjelmalla viivat koko seuran alueesta. Sekin on tosin piilotettu nettisivulla otsikon ”rauhoitusalueet” alle.
Näitä voi verrata esimerkiksi Teerinevan-Paalijärven-Luoma-ahon metsästysseuran ja Möksyn metsästysseuran alueisiin, joilla ei ole ollut varaa kartantekoon vaan jotka tyytyvät luettelemaan rauhoitusalueita jopa ihmisten nimillä ja sellaisilla paikannimillä, joita kaikkia ei löydy maastokartalta. Hankala sanoa, onko ”sen-ja-sen-metsä-on-rauhoitusaluetta” tarkoitettu leimaamaan kyseinen henkilö vai onko ilmoitustapa pienyhteisössä lähinnä informatiivinen.
Heitänkin haasteen palstan riista-aktivisteille: kauanko teillä kestää Vimpelin Sääksjärvellä toimivan metsästysseuran ja sen yhteyshenkilöiden selvittäminen a) niillä välineillä, joita maallikolla on käytettävissä ja b) niillä välineillä, joita metsästäjällä on käytössään.
Aivan loistavaa keskustelua. Jatkakaa vaan.
Itse olen jo päättänyt siirtyä VT- ja ehkä MT-pohjillakin siihen, että äes käyköön ja sitten katsellaan 2-3 vuoden päästä, mitä on syntynyt, ja täydennetään tarvittaessa istuttamalla vähän kuusta ja/tai mäntyä. Ensimmäinen taimikonhoito reikäperkauksena ja ensiharvennus energiaksi.
Jos ennusteeni siitä, että puun tuottaminen on jatkossa erityisesti biomassan tuottamista eri tarkoituksiin (jalostukseen ja polttoon), niin voi olla, että lepän, haavan jne. kysyntä suhteellisesti ottaen lisääntyy.
No jos se oma pää on kunnossa, niin miksi tämä tien kunnostus sinua kiinnostaa noin ylipäätään? Millainen logiikka tässä on?