Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Suorittavalla on taas aivopieruja. EU:n tietosuojasäännökset koskevat henkilötietojen käyttöä. Jos siellä ruudulla on ylipäätään jotain henkilötietoja, niin ne ovat metsänomistajan omia sellaisia.
Liikesalaisuudet ovat sitten asia erikseen, mutta ei niitä EU määrää salaiseksi, vaikka tietysti sillä kirjainyhdistelmällä glooriaa ja pelkoa syntyy.
Lehtikuusen suurin ongelma on minusta, että se lisääntyy luontaisesti valitettavan huonosti Suomessa. Jos jollain on hyviä kokemuksia, kuulisin niitä mielelläni.
Sanoisin, kuten muutama muukin, että taimikonhoidossa kannattaa suosia erikokoisuutta ja puulajeista erityisesti mäntyä jos sitä yhtään löytyy, ja koivua. Millaista ja miten vaihtelevaa maapohja kuviolla on?
Jk voi olla kallista ja huonotuottoista, mutta kalleinta se on silloin, kun sitä lähdetään tekemään siihen loppusuoralla olevaan kuusikkoon. Halvinta se on, kun aloitetaan tyhjästä hakkuuaukosta, johon annetaan ensin kasvaa luontainen koivuvitikko, josta aloitetaan metsän tekeminen.
Jos ketjua ei lukemalla ymmärrä, on omien vanhojen ajatustensa vanki. Tässähän kerrotaan ihan selvästi siitä, että Luken verotussuunnitelma sisältää myös ne luvat, joita pankkiluviksi ja ”varmuuden-vuoksi-luviksi” kutsutaan, ja että kaikki tai ainakin lähes kaikki pankkiluvat pitäisi käyttää, jotta ”oikeisiin” tavoitteisiin päädyttäisiin.
Olen edelleen sitä mieltä, että hirviluvat pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ne eivät olisi hirvenampumisoikeuksia vaan hirvenampumisvelvollisuuksia, ja jos joku ei velvollisuuttaan pysty täyttämään, voi hän hankkia itselleen sijaisen, ts. myydä tämän ”golfosakkeen” toiselle seuralle, tai maksaa valtiolle sakkomaksun.
En sano, että Sanna Marin olisi loistava presidentti.
Sanoisin, että Sanna Marin olisi oikeammassa paikassa presidenttinä kuin pääministerinä. Tästä voi sitten vetää joitakin johtopäätöksiä.
En nyt muista, missä ketjussa asiasta on joskus ollut juttua, mutta kauan odotettu viiden hehtaarin viidakon nuoren metsän hoito on tapahtunut.
Vuonna 2014 metsäarvion mukaan ainespuuta oli eri kuvioilla 50-70 m3/ha. Pari viikkoa sitten valmistuneessa energiapuuhakkuussa alueelta poistettiin karsittua rankaa keskimäärin 52 m3/ha ja lisäksi kokopuuta 37 m3/ha. Suurimmalla osalla alueesta ei ollut tehty ennakkoraivausta. Kemera-tuen sisältävä puukauppatulo oli lähes 1000 euroa/ha.
Lähettelin kohteesta joskus kuviakin, ja saatan laittaa uusia, kunhan käyn katsomassa maastossa tässä lähipäivinä. Hiukan hirvittää, koska näillä luvuillahan siellä pitäisi periaatteessa olla aukko 😀 Kohde on Pohjois-Pohjanmaalla ja MT.
Ja sanotaan nyt näin, että olen jopa yhdessä pankissa joskus keskustellut siitä, että miksi metsätalouteen pitäisi myöntää lainaa, kun se ei kerran tuota mitään, ts. vuositulo on tappiollinen. No, neuvottelija ei tietenkään ymmärtänyt järjestelyä, jossa metsävähennyksellä, tulonhankkimislainojen koroilla ja asiallisilla investoinneilla vedetään tulos tahallisesti pakkaselle.
Kysytäänpä sitten Visakallolta ja muilta näkemystä tilanteeseen, joka on vaikkapa ”yhdellä tutulla”, jonka tunnen aika hyvin. Kun on kerran huonot ajat.
Metsälainoja 220000 ja asuntolainaa 30000. Vuodessa lyhennettävä 17000 ja maksettava korkoja 5000, kaikki lainat otettu tasalyhenteisinä eli korkorasitus kutistuu loppua kohti, juoksuaikoja jäljellä 10-20 vuotta.
4 %:lla laskettuna metsätalouden vuotuinen tuotto siinä 20000 eur. Kaikki lyhennykset ja korot vuoden 2022 osalta maksettu jo. Puukauppaa tehtynä muttei hakattuna noin 50000 eurolla, mutta toisaalta näiden jälkeen seuraava järkevä hakkuuvuosi vasta 2026, koska suunnilleen kaikki mahdollinen on lannoitettu viime vuosina. Käyttämätöntä metsävähennyspohjaa satoja tuhansia. Ansiotulot varsin vaatimattomat juuri nyt, tulevaisuudesta ei voi ikinä olla varma.
Korttitalo pysyy pystyssä, jos joko a) korot eivät nouse tai b) työllistyn, tarkoitan, tämä tuttuni työllistyy, johonkin hyväpalkkaiseen hommaan. Lisäksi tietysti pitäisi voida nukkua yönsä hyvin sen suhteen, että pankki ei ala vaatia lisää vakuuksia metsätilojen arvon romahtaessa talouskriisissä.
Miten siis neuvoisitte tuntemaani henkilöä: myydäkö yksi tila pois ja alentaa velkaisuutta, vai jatkaako eteenpäin ja kenties ostaa käytettävissä olevalla 50000 eurolla yksi tila lisää?
Juridiikan kannalta koko keissi on aika kiinnostava. Keitele Forest on ollut villi työnantaja, joka on noudattanut aiempaa työehtosopimusta pakolla, koska se on ollut alallaan edustava ja siten valtio on vahvistanut sen yleissitovaksi. Nyt kun uutta koko alan kattavaa työehtosopimusta ei olla tekemässä eikä sitä näin vahvisteta yleissitovaksikaan, Keitelettä ei tavallaan sido yhtään mikään. Kun villi työnantaja ei ole kuulunut työnantajaliittoon, ei sillä tietysti ole kokemusta työehtosopimusneuvotteluistakaan. Käsittääkseni Suomessa ei ole mitään pakkoa työehtosopimuksen tekemiseen, olipa kyseessä sitten ala- tai yrityskohtainen sopimus, korjatkaa jos olen väärässä.
Ennen vanhaan puhuttiin köyhäin pankista.
Mene rikkaitten tai maalaisten pankkiin, ne tuntevat muitakin vakuuslajeja.
Rauhaisaa talvisydäntä kaikille!