Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Asiasta kukkapurkkiin: onko kenelläkään mitään käsityksiä huonokasvuisten kalliometsien poimintahakkuista?
Ehkä, jos minulla olisi suhteet kaivinkoneurakoitsijaan ja romukauppiaaseen (silta-aineet). Ja jos palsta olisi tarpeeksi suuri tai jos sillalle olisi muitakin maksajia.
Kysyn vielä uudelleen, kun kukaan ei tarttunut ideaan: miksi myönnetään hakemuksesta kaatolupia, miksei voitaisi vain ottaa vastaan ilmoittautumisia hirvenpyyntiin ja ilmoittautuneille jyvitettäisiin kaatoVELVOLLISUUKSIA jollakin perusteella?
Anteeksi kun olen vähän maalta ja tyhmä, mutta mitä järkeä siinä on, että ensin taho X päättää montako elikkoa saadaan ampua ja sitten tahot Y1-Y78 ovat anovinaan satunnaisen määrän lupia ja X on myöntävinään niitä, ja sitten tahoilla Y1-Y78 on omat säännöt siitä, että saa ampua vain neitseestä syntynyttä pukkia jolla on 2,5 piikkiä vasemmassa ja 3 oikeassa sarvessa ja sitäkin vain täydenkuun valossa lokakuun 2. sunnuntain ja seksageesimasunnuntain välillä?
Eikö tätä järjestelmää voisi rakentaa edes niin, että vastuu on kokonaan ylemmällä hallintoportaalla, seurat ilmoittavat jäsenmääränsä ja sen perusteella ylempi porras jakaa luvat automaattisesti ja lupa on paitsi oikeus, myös velvollisuus ampua kyseinen määrä elikoita jonkinlaisen rahallisen sanktion uhalla?
Tämä ei tietenkään poista sitä, että hirvikanta voidaan arvioida halutulla tavalla väärin, mutta tekisi prosessista paljon yksinkertaisempaa. Näitä velvoitelupiahan seurat voisivat sitten ”myydä” toisilleen niin halutessaan, mutta ei tarvitsisi pelleillä minkään pankitusten kanssa.
Tarkoitan vielä käyttäjäystävällisempää. Sellaista jossa mennään seisomaan taimikkoon, painetaan kuvaa video ja pyöritään ympyrä. Käyttäjä ja sijainti tunnistetaan automaattisesti ja kuvasta päätellään tuhomäärät.
Leppä sitoo typpeä, mutta asiallinen kysymys on, että onko turvesuolla puutetta typestä. Joillakin soilla on, joillakin ei, eikö?
Minulla on yhdellä palstalla mäntykangas, jossa pyrkii kasvamaan (harmaa)leppää. Mielenkiintoinen kohde. Ylipäätään tuntuu luonnossa katsellessa, että harmaaleppä vaatii jonkin verran hiekkaa tai hiesua alleen.
Jk sopii kangasmaille MT-, CT- ja ClT-pohjille, mutta VT:llä on vaikeaa. Käytännössä kai VT pitäisi uudistaa keinollisesti männylle ja OMT koivulle ja 200 vuoden välein.
Haastattelu olisi oikein hyvä ajatus.
Sen verran kommentoisin taimikkotuhoihin, että jos joku haluaisi tehdä talkoita asian eteen, niin kannattaisi tehdä jonkinlainen eroakirkosta.fi:n tyyppinen automaatti, jolla olisi nykyistä helpompi ilmoittaa vahingoista. Homma voisi toimia valokuvien tai videoiden perusteella ja ennustaa automaattisesti, saako korvausta vai ei. Jos vauriot olisivat liian lievät, ohjelma ilmoittaisi, että virallista hakemusta ei kannata lähettää. Näistä lievistä tapauksista ohjelma lähettäisi kerran vuodessa datan Metsäkeskukselle, Riistakeskukseen, yliopistoihin ja tutkimuslaitoksille ”nice to know”-meiningillä.
Lisäksi, jos oltaisiin järkeviä, tässä olisi Metsäkeskus mukana ja paikalta lähetetyt valokuvat korvaisivat maastokäynnin, jolloin asian käsittelystä ei tarvitsisi maksaa niin paljon.
Vastaan Excelin perusteella.
”Täysihoitoinen” taimikko oli siis 20-vuotiaana 3068 euroa/ha. Jean S:n pihistelytaimikko on taimikonhoitojen kanssa samanarvoinen 26-vuotiaana, eli sen verran saa tulla takamatkaa.
Jos taimikonhoitoa ei tehdä lainkaan eli käytetään vain 400 euroa/ha, sama summa saavutetaan 52 vuoden iässä. Jos vähennetään ennakkoraivauskustannus, päädytään noin 47 vuoteen. Ensiharvennustuloja ei toki ole tullut, minkä pitäisi toki vaikuttaa laskelmaan, mutta sinänsä hilpeää, että hoitamaton keski-ikäinen pöheikkö on siis samanhintainen kuin hyvinhoidettu 20-vuotias taimikon ja nuoren metsän rajoilla oleva kohde.