Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ja sanotaan nyt näin, että olen jopa yhdessä pankissa joskus keskustellut siitä, että miksi metsätalouteen pitäisi myöntää lainaa, kun se ei kerran tuota mitään, ts. vuositulo on tappiollinen. No, neuvottelija ei tietenkään ymmärtänyt järjestelyä, jossa metsävähennyksellä, tulonhankkimislainojen koroilla ja asiallisilla investoinneilla vedetään tulos tahallisesti pakkaselle.
Kysytäänpä sitten Visakallolta ja muilta näkemystä tilanteeseen, joka on vaikkapa ”yhdellä tutulla”, jonka tunnen aika hyvin. Kun on kerran huonot ajat.
Metsälainoja 220000 ja asuntolainaa 30000. Vuodessa lyhennettävä 17000 ja maksettava korkoja 5000, kaikki lainat otettu tasalyhenteisinä eli korkorasitus kutistuu loppua kohti, juoksuaikoja jäljellä 10-20 vuotta.
4 %:lla laskettuna metsätalouden vuotuinen tuotto siinä 20000 eur. Kaikki lyhennykset ja korot vuoden 2022 osalta maksettu jo. Puukauppaa tehtynä muttei hakattuna noin 50000 eurolla, mutta toisaalta näiden jälkeen seuraava järkevä hakkuuvuosi vasta 2026, koska suunnilleen kaikki mahdollinen on lannoitettu viime vuosina. Käyttämätöntä metsävähennyspohjaa satoja tuhansia. Ansiotulot varsin vaatimattomat juuri nyt, tulevaisuudesta ei voi ikinä olla varma.
Korttitalo pysyy pystyssä, jos joko a) korot eivät nouse tai b) työllistyn, tarkoitan, tämä tuttuni työllistyy, johonkin hyväpalkkaiseen hommaan. Lisäksi tietysti pitäisi voida nukkua yönsä hyvin sen suhteen, että pankki ei ala vaatia lisää vakuuksia metsätilojen arvon romahtaessa talouskriisissä.
Miten siis neuvoisitte tuntemaani henkilöä: myydäkö yksi tila pois ja alentaa velkaisuutta, vai jatkaako eteenpäin ja kenties ostaa käytettävissä olevalla 50000 eurolla yksi tila lisää?
Juridiikan kannalta koko keissi on aika kiinnostava. Keitele Forest on ollut villi työnantaja, joka on noudattanut aiempaa työehtosopimusta pakolla, koska se on ollut alallaan edustava ja siten valtio on vahvistanut sen yleissitovaksi. Nyt kun uutta koko alan kattavaa työehtosopimusta ei olla tekemässä eikä sitä näin vahvisteta yleissitovaksikaan, Keitelettä ei tavallaan sido yhtään mikään. Kun villi työnantaja ei ole kuulunut työnantajaliittoon, ei sillä tietysti ole kokemusta työehtosopimusneuvotteluistakaan. Käsittääkseni Suomessa ei ole mitään pakkoa työehtosopimuksen tekemiseen, olipa kyseessä sitten ala- tai yrityskohtainen sopimus, korjatkaa jos olen väärässä.
Ennen vanhaan puhuttiin köyhäin pankista.
Mene rikkaitten tai maalaisten pankkiin, ne tuntevat muitakin vakuuslajeja.
Rauhaisaa talvisydäntä kaikille!
No myynnissä olevilla yhteismetsäosuuksilla se tuotto näyttää olevan 1 % luokkaa. Sitä on sitten hankala sanoa, että minkä verran on sellaisia yhteismetsiä, joissa on tulevaisuudessa luvassa metsien muuttumista tukkipainotteisemmiksi niin, että korkea ostohinta on sillä perusteltavissa.
Kun täällä nyt tiedetään kaikenlaista, niin kysyisin, että onko joku menestyksekkäästi onnistunut ostamaan metsätilan ja liittymään sillä yhteismetsään? Harkitsen ryhtyväni sosiaalipummiksi syksyllä ja sillä mietiskelen, että suoraa omistusta voisi vähentää. Miten rehellisesti liittyjien metsätiloja siis arvioidaan ja millä perusteilla?
On yksi ihmistyyppi, joka sahaa, viilailee terää, polttelee nuotiota ja juo kahvia. Kenties lopettaa 6 tunnin tultua täyteen, koska niin kuuluu tehdä.
Sitten on toinen ihmistyyppi, joka menee metsään, sahaa, imee välillä kevyesti suolattua vettä tai urheilujuomaa selässä olevasta nestepakkauksesta ja lähtee kotiin kun 8 tuntia tulee täyteen. Käyttää kovapalaterää tai teroittelee pirtissä minkä täytyy.
Jos jokin koneyrittäjä omatoimisesti tarjoaa tuollaista, ja säädylliseen hintaan, niin älä epäile hetkeäkään suostumista hankkeeseen.
Joo, siitä oli joku vuosi sitten puhetta täälläkin, että AM:n taksa on huima. Ja ylipäätään 14000 eur puukauppa, jotta edes tuo minimi täyttyy, vaatii osassa maata aika paljon enemmän hehtaareita.
Niistä Clt-Kitumaan kalliosta tosiaan vielä, että olisi kiinnostavaa tietää, onko joku onnistunut myymään jotain poimintahakkuuta sellaiselle alueelle, esimerkiksi muun puukaupan kyljessä. Tai aukkokin käy tietysti, koska eihän kitumaalla muistaakseni ole uudistamisvelvoitetta? Hissun kissunhan ne käkkyrät siellä kasvavat, mutta ketäpä se haittaisi, vaikka sieltä hakisin 50v välein joka kolmannen pois.
Seura saa siis ilmoittaa halukkuutensa hirvijahtiin ja viranomainen määrää jokaiselle mukaan ilmoittautuneelle seuralle tietynkokoisen hirvenkaatovelvollisuuden, joka pohjautuu jollakin kaavalla metsästäjien ja alueen kokoon sekä arvioituun kaatotarpeeseen.
Jos velvollisuutta ei täytettäisi, viranomainen määräisi jonkinlaisen uhkasakon tai seuraamusmaksun. Seuralla olisi mahdollisuus ”ostaa kaato” toiselta seuralta tai muulta taholta omiin nimiinsä, jolloin velvoite voitaisiin täyttää myös muualla kuin kyseisen seuran alueella (tämä on siis sovellutus pankkilupien tilalle). Hirviä ei saa pyytää, ellei osallistu järjestelmään, eli no pain, no gain.
Vastuut normaalin yhdistyslainsäädännön mukaisesti, eli viime kädessä huolimattomasti toiminut seuran vastuuhenkilö on henkilökohtaisessa taloudellisessa vastuussa.
Miltä kuulostaa?