Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Voisin ounastella, että esimerkiksi Alankomaat on innoissaan ennallistamassa 30 % pinta-alastaan. Ilmeisesti siis mereksi.
Mihin Annelin väite siitä, että päättäjämme eivät suostu ennallistamisen laskentamalliin, perustuu?
On sinänsä täysin selvää, että Suomi on historiallisista syistä jälkeenjäänyt valtio, jossa kaikkea pellonraivauskelpoista maata ei ole vielä ehditty tehdä pelloksi eikä väestöä ole vielä pinta-alan mahdollistamaa 100 miljoona eikä näin ollen siihen liityvää infraakaan. Koska EU:lle on kuitenkin ominaista se, että asioista säädetään nimenomaan prosentilla jonain tiettynä vertailuvuonna olleeseen asiantilaan verrattuna, kysyisin nyt, miksi ihmeessä tämä vertailuvuosi olisi esimerkiksi 500 jKr eikä esimerkiksi 2010?
Niin. Matematiikkaa.
Eli siis maasta, jonka pinta-alasta on 2 % metsää, ennallistetaan näistä 30 % eli siis 0,66 % maan pinta-alasta. Maasta, jonka pinta-alasta 75 % on metsää, ennallistetaan 30 %, eli siis 22,5 %. Ennallistaminen ei ole taloudellisesti merkittävä kysymys ja se on helppo hyväksyä.
Oletetaan, että kosteikot/turvemaat tuottavat hiilipäästöjä x yksikköä per hehtaari, koska näin on maassa x. Tarkemman tutkimuksen mukaan maassa y turvemaat tuottavat paljon vähemmän hiilipäästöjä, koska ne ovat puolet vuodesta jäässä ja pari kuukautta lisäksi niin märkänä, että hajoamista ei tapahdu eikä päästöjä synny. Päätetään, että turvemaat tuottavat päästöjä x yksikköä per hehtaari ja että niitten käyttöä on näin ollen vähennettävä.
Tutkimusten mukaan unionissa kertakäyttöisten muovipullojen korkit ovat iso ongelma. Maassa x, joka on iso unionimaa, korkit on kytketty pulloon muovirenkaalla, joka menee pullon kaulan ympäri. Maassa y korkit eivät ole tosiasiallinen roskaantumisongelma vaan ne kiertävät pullojen mukana erittäin tehokkaassa panttijärjestelmässä. Määrätään pakollisella kertakäyttömuovituotedirektiivillä, että kaikissa kertakäyttömuovipulloissa korkkien on jatkossa oltava kytketty pulloon muovirenkaalla. Maan y pullonpalautusjärjestelmän mekanismit menevät uusiksi, koska muovirengas haittaa automaatin toimintaa.
Oletetaan, että kehitetään yhteiset, matemaattisesti todennettavat kriteerit sen arvioimiseen, milloin metsä on aarniometsä. Oletetaan, että puu kasvaa päätehakkuukokoon maassa x ajassa 40 vuotta. Oletetaan, että puu kasvaa päätehakkuukokoon maassa y ajassa 90 vuotta. Todetaan, että aarniometsiä ovat kaiki metsät, jotka ovat 50-vuotiaita tai sitä vanhempia.
Näistä esimerkeistä ainoastaan yksi on mielikuvitusta.
Supertaimet tuottavat heti, koska taimikon pituus on metsäarviossa arviointiperuste.
Toki jos kolmannes Suomen metsäpinta-alasta ”ennallistetaan”, niin uudistamiseen ei hirveästi kannata panostaa.
Jos taimilaatikon rahtaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, silloin kannattaa jättää kannokko sillensä, ja sieltä kasvaa sitten mitä kasvaa.
Ja mitä siemenpuihin tulee, niitten ei tarvitse välttämättä olla jumalaisen suuria, jumalaisen laadukkaita tai edes omia – naapurillakin on joskus ihan hyvää metsää siementämään.
No sillä tuhkalla saa sen kaliumin sinne peltoon, jota heikosti saa sieltä idästä. Sitten pitää enää keksiä typpi jostain, ja siihen nyt varmaan ureakin käy.
EU:sta kannattaa panna merkille, että se on valtioiden yhteisö, joissa eri valtioiden äänellä on eri määrä merkitystä. Jos jokin päätös, olipa se sitten Venäjä-pakotteet, muovipullojen korkin muoto tai luonnonsuojelu, vaikuttaa suotuisalta keskeisien maiden liike-elämän ja politiikan näkökulmasta, se valitaan, olipa sillä muille maille merkittäviä haittoja tai ei.
Ja uutisointia kommentoidessa kannattaa tuoda esiin, että peltomaan pinta-ala ei Suomessa ole juurikaan kasvanut. Käytännössä siis peltoa otetaan muuhun käyttöön toisaalla ja toisaalla raivataan korvaava ala.
EU:ssa on hyvin vakiintunut tapaa säätää asioista prosenteilla, joka on olevinaan oikeudenmukaista. Toisin sanoen nyt pitäisi lopettaa kaikki harvennushakkuut pariksi vuodeksi ja vetää sileäksi kaikki pellontekokelpoiset kivennäismaat ja tonttimaat, jotta 30 % laskentapohja saadaan mahdollisimman edulliseksi.
En tiedä, meneekö tämä kysymys jo liiankin henkilöön meneväksi, mutta kysytään näin, että onko joku onnistunut myymään Alajärven sahalle hyvään hintaan puita Alajärveltä/Lappajärveltä/Kauhavalta? En tiedä, mihin savuun minut on jaettu, mutta tuntuu, että tarjoukset ovat aina olleet hyvin heikkoja ja että samalta yhtiöltä saa parempia, kun etäisyys sahaan kasvaa.
Tolopaisella on viime aikoina ollut hyviä, ja hiukan inhorealistisia kirjoituksia. Kiitos niistä.
Venäjän kaluston, joukkojen, jne. vähättelyä tulee joka mediasta ja täälläkin. Sinänsä se on kai aika söpöä, mutta jostain kumman syystä se punertava alue HS:n kartalla on noin yleensä kyllä laajentunut päivä päivältä. En sano, että se on hyvä asia – tiedän kyllä tahoja, joiden mielestä se varmasti on sitä – mutta jonkinlaisen realismin säilyttäminen olisi silti tärkeää.
Tällä hetkellä kaikki tahot yrittävät kovasti moraaliposeerata kieltämällä erinäisten tuotteiden viennin Venäjälle tai tuonnin sieltä, katkaistaan koulutusyhteistyötä ja estetään urheilujoukkueita. Metsälehti varmaankin kohta kieltää Anton Chigurghin kirjoittelemisen tänne, koska nimi kuulostaa liian venäläiseltä. Hankalaa kuitenkin sanoa, toimivatko pakotteet länsimyönteisten venäläisten ystävällisyyttä nostaen vai laskien.