Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Olin itse aiemmin ajatellut niin, että koska metsätalouden yleinen tuotto on 4 % sijoitetulle pääomalle, niin saan hakata vuodessa vain 20000 eurolla.
Sinänsä en tiedä, miten se 4 % on laskettu ja miten hyvin se vastaa esimerkiksi palstalaisten saamia tuottoja.
Ja kyllä, metsävaratiedoissa on virheitä, mutta isohko kuviomäärä tietysti tasaa virhettä.
En tiedä, että kuuluuko tällaiset vallitsevasta puhetavasta poikkeavat viestit poistaa – vähän niinkuin koronanhoitoon kriittiset viestit – tältä palstalta, mutta hiukan ihmetyttää, että joku puhuu siitä, että Venäjä joutuisi maksamaan jollekulle jotain sotakorvauksia. Kun karttoja katsoo, niin näyttää siltä, että Kiova yritetään piirittää ja eteneminen on ollut ihan riittävän hyvää siihen suuntaan. Sodan voittajat eivät yleensä maksa sotakorvauksia, ja vakavasti voidaan kysyä, että onko Venäjä ylipäätään sen tyyppinen valtio, että se olisi pakotettavissa maksamaan jotain korvauksia, vaikka se häviäisikin. Asiallinen kysymys on, millaisen kuvitteellisen tapahtumaketjun tuloksena päädyttäisiin siihen tilanteeseen, että Venäjä häviäisi, ja tästä olisi mielenkiintoista kuulla arvauksia.
Eija-Riitta Korholan blogia muuten kannattaa lukea, siellä on nytkin hyvät tekstit siitä, miten Suomi rahoittaa Venäjän sotatoimia päivittäin ja millainen uskonnollinen ihmiskäsitys voi motivoida Putinia.
Yksi ulottuvuus, mitä emme täällä ns. länsimaissa tahdo muistaa, jonka tässä ketjussa joku jo toi esiin, on se, että Euroopan ja USAn suhteellinen taloudellinen painoarvo maailmassa on pienentynyt viime vuosikymmenien aikana, ja se tarkoittaa samalla myös poliittisen painoarvon heikkenemistä. Jos maailmankaupan painopiste siirtyy väestönkasvun ja taloudellisen kehityksen myötä riittävästi jonnekin muualle (Kiina, Lähi-Itä, Afrikka jne.), joissakin piireissä ahdasmieliseksi koettavilla ns. demokraattisilla mailla ei ole enää sitä vääntövoimaa, joka niillä on tähän saakka ollut. Tämä sitten vaikuttaa globaalisti kansainvälisiin järjestöihin ja jonkinasteiseen maailman yleiseen moraaliin, jos sellaista on koskaan aidosti ollutkaan.
No, lyhyellä tähtäimellä voisi tietysti ajatella, että jospa metsäapulantojen hinta laskisi, jos Ukrainassa ei päästä kesällä laittamaan syysviljan perään toista kierrosta maahan. Energian ja energiapuun hinnan kehityksessä voi olla mielenkiintoisia piirteitä, jos jatkuva öljy-, kaasu- ja sähkövirta idästä ekologiseen Eurooppaan päättyy syystä tai toisesta.
Jätkä: minä itse. OP-metsä kuvittelee arvoksi 560000 ja MG:llä on puuston arvona 479000. Jos lähtisi myymään, voisi tietysti saada enemmänkin kun markkinatilanne on mitä on, koska yleisin kehitysluokka on 03.
Mutta tosiaan se asiallinen kysymys: miten se Metsäverkon luku pitäisi siis ymmärtää? Kysymyksen taustalla on siis se, että ajattelen, että on eettisesti jokseenkin ok hakata sieltä 04-kehitysluokasta pois se euromäärä, jonka tilan arvo vuosittain nousee.
Arvokasvusta puheen ollen… Metsäverkon mukaan tilojeni metsä- ja kitumaan arvokasvu on 8 %. Onko se hyvä vai huono Pohjanmaan olosuhteisiin, ja tarkoittaako tämä siis oikeasti sitä, että noin 500000 euron arvoinen mehtäimppeeriumini siis kasvaa vuodessa 40000 euron edestä?
Jatkuvan kasvatuksen matematiikkaanhan kuuluu, että myrskytuhot ovat sen takia ”lieviä”, että kaatuvat puut ovat menetelmää oikeaoppisesti sovellettaessa yleensä halpoja puuyksilöitä, kun kalliimmat on viety sahalle. Olennaista siinä logiikassa ei yleensä ole kaatuvien puiden määrä vaan niitten rahallinen arvo. Ja on tietysti selvää, että mitä vanhempaan ja riukuuntuneempaan metsään lähtee jk-hakkuuta tekemään, sen pahempaa jälkeä tulee, mutta se pätee pitkälti muillakin menetelmillä tehtyihin harvennuksiin.
Ja sinänsä tämä viestiketju alkaa käymään tylsäksi, pitkälti samaa käninää kuukaudesta toiseen. Muutamilta keskustelijoilta tuntuu tulevan muutaman viikon välein aina sama viesti.
Suorittavalla on taas aivopieruja. EU:n tietosuojasäännökset koskevat henkilötietojen käyttöä. Jos siellä ruudulla on ylipäätään jotain henkilötietoja, niin ne ovat metsänomistajan omia sellaisia.
Liikesalaisuudet ovat sitten asia erikseen, mutta ei niitä EU määrää salaiseksi, vaikka tietysti sillä kirjainyhdistelmällä glooriaa ja pelkoa syntyy.
Lehtikuusen suurin ongelma on minusta, että se lisääntyy luontaisesti valitettavan huonosti Suomessa. Jos jollain on hyviä kokemuksia, kuulisin niitä mielelläni.
Sanoisin, kuten muutama muukin, että taimikonhoidossa kannattaa suosia erikokoisuutta ja puulajeista erityisesti mäntyä jos sitä yhtään löytyy, ja koivua. Millaista ja miten vaihtelevaa maapohja kuviolla on?
Jk voi olla kallista ja huonotuottoista, mutta kalleinta se on silloin, kun sitä lähdetään tekemään siihen loppusuoralla olevaan kuusikkoon. Halvinta se on, kun aloitetaan tyhjästä hakkuuaukosta, johon annetaan ensin kasvaa luontainen koivuvitikko, josta aloitetaan metsän tekeminen.
Jos ketjua ei lukemalla ymmärrä, on omien vanhojen ajatustensa vanki. Tässähän kerrotaan ihan selvästi siitä, että Luken verotussuunnitelma sisältää myös ne luvat, joita pankkiluviksi ja ”varmuuden-vuoksi-luviksi” kutsutaan, ja että kaikki tai ainakin lähes kaikki pankkiluvat pitäisi käyttää, jotta ”oikeisiin” tavoitteisiin päädyttäisiin.
Olen edelleen sitä mieltä, että hirviluvat pitäisi muuttaa sellaisiksi, että ne eivät olisi hirvenampumisoikeuksia vaan hirvenampumisvelvollisuuksia, ja jos joku ei velvollisuuttaan pysty täyttämään, voi hän hankkia itselleen sijaisen, ts. myydä tämän ”golfosakkeen” toiselle seuralle, tai maksaa valtiolle sakkomaksun.
En sano, että Sanna Marin olisi loistava presidentti.
Sanoisin, että Sanna Marin olisi oikeammassa paikassa presidenttinä kuin pääministerinä. Tästä voi sitten vetää joitakin johtopäätöksiä.
En nyt muista, missä ketjussa asiasta on joskus ollut juttua, mutta kauan odotettu viiden hehtaarin viidakon nuoren metsän hoito on tapahtunut.
Vuonna 2014 metsäarvion mukaan ainespuuta oli eri kuvioilla 50-70 m3/ha. Pari viikkoa sitten valmistuneessa energiapuuhakkuussa alueelta poistettiin karsittua rankaa keskimäärin 52 m3/ha ja lisäksi kokopuuta 37 m3/ha. Suurimmalla osalla alueesta ei ollut tehty ennakkoraivausta. Kemera-tuen sisältävä puukauppatulo oli lähes 1000 euroa/ha.
Lähettelin kohteesta joskus kuviakin, ja saatan laittaa uusia, kunhan käyn katsomassa maastossa tässä lähipäivinä. Hiukan hirvittää, koska näillä luvuillahan siellä pitäisi periaatteessa olla aukko 😀 Kohde on Pohjois-Pohjanmaalla ja MT.