Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Mitenkäs Kreikan taideaarteet ja Suomen saatavat eli takuudet sieltä? Joko siirretään Pantheonin temppelin palaset Elielinaukiolle? (jos siis tälle tielle lähdetään)
Kieltämättä olisi mielenkiintoista nähdä videon kohde muutaman vuoden päästä. Kuljettaja kyllä selostaa hyvin, mitä tekee ja miksi.
Alikasvostahan tuossa vapautetaan. Siemenpuiden poistoksi hakkuu on rankasti myöhässä ja puulajikin on vähän väärä.
Eikö tuolla perusteella ne taulut nimenomaan pitäisi palauttaa, jotta menisivät katselemaan niitä eivätkä keksisi pahempaa tekemistä?
Minua lähinnä huolestuttaa se, että miten Suomen tulli pystyy ylipäätään turvallisesti säilyttämään tuonhintaisia taideaarteita.
Putin täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Jos Putin hyökkää keskimäärin 7 vuoden välein jonnekin, kovin montaa hyökkäystä ei tilastollisesti enää ole jäljellä.
Olen varmaan jo sanonutkin tämän jossain, mutta metsäpolitiikan muotivirtaukset tulevat pääosin ulkomailta eri reittejä. Suomen ongelma näiden innovaatioiden osalta on se, että meillä metsänomistaja voi hyötyä ainoastaan myymällä puuta tai kunttaa, ehkä turvetta ja santaa jos sattuu luvan saamaan. Metsänomistaja ei omista marjojaan, hirviään, hiilensidontaansa eikä juuri mitään muutakaan, vaan ne kuuluvat kollektiiville TOISIN KUIN MONISSA MUISSA MAISSA, JOISTA NÄMÄ IDEAT OVAT LÄHTÖISIN. Näin ollen esimerkiksi metsän monimuotoisuudella ei ole rahallista arvoa, tai se vähäinen arvo tulee lähinnä erilaisten tuhoriskien alenemisena. Kuka tahansa voi käydä halailemassa puitani ilmaiseksi koska tahansa.
Vaposta on parikin hyvää kokemusta, Biowattia ei ole tullut kokeiltua. Saa nähdä miten fuusio käytännössä onnistuu.
Asiallinen kysymys on myös se, onko meillä 120 vuoden päästä ylipäätään olemassa Euroopan Unionia ja sen ympäristövaatimuksia. Nyt 5-vuotiasta metsäähän voi hoitaa jatkuvan kasvatuksen periaattein ainakin 100 vuotta, pitempäänkin, jos kyse ei ole kuuselle uudistetusta kohteesta.
Olen lähinnä huolissani siitä, mitä MTK:lle tapahtuu, kun Nerg valittiin sinne.
Aivan varmasti voi luisua. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Enemmistö, joka ei varsinaisesti ymmärrä asiasta mitään, päättää asioista vähemmistön vahingoksi.
Käsittääkseni jk-hakkuiden poistuman litrakoko on yleensä suurempi kuin normaalissa alaharvennuksena tehtävässä kakkosharvennuksena, mutta poistettavat puut ovat tietysti kauempana toisistaan, jolloin siirtymiä tulee enemmän. Joku viisaampi voi sitten kertoa, miten eri työvaiheet kuluttavat nykykoneissa energiaa.
Investoiminen metsän uudistamiseen on aika hankala kysymys. Olen jo aiemmin yrittänyt tuoda esiin sitä, että metsänhoitokustannukset ovat nousseet pitkällä aikavälillä enemmän kuin puun hinta, enkä toistaiseksi ole keksinyt syytä, joka tämän kehityksen voisi katkaista.
Alan ehkä kuulostaa nihilismissäni Reima Rannalta, mutta jos teollisuus haluaa ostaa puuta, jonka kasvatukseen on nähty jonkintyyppistä erityistä vaivaa, se voi halutessaan tehdä kanssani metsänhoitosopimuksen tämän tuotteen kasvatusajaksi, siis ennakkotilata tuotteen, joka valmistuu sovitun ajan kuluttua. Lisäksi sopimukseen kuuluu, että tilaaja vastaa valtion ja ympäristöjärjestöjen aiheuttamista tuotantohäiriöistä ja lisäkustannuksista, mm. metsämaan kiinteistöverosta, suojeluvelvoitteista jne.
Kun katsotaan tulevaan, nään lähinnä kaksi vaihtoehtoa:
a) metsätaloudesta tulee keräilytaloutta, jossa luonto kasvattaa sen minkä kasvattaa ja siitä keräillään mitä halutaan niillä alueilla, joilla keruukustannukset ovat pienemmät kuin tavarasta saatu tuotto (nollaraja säätyy sitten miten säätyy) tai
b) metsätalous nykymuotoisena päättyy, kun metsätaloudesta tulee kokonaan kannattamatonta lisääntyneiden kustannuspaineiden ja hallinnollisten velvollisuuksien myötä ja metsistä hankkiudutaan eroon myymällä ne alkoholisteille ja narkomaaneille kuten takavuosina golfosakkeet.