Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Pari kommenttia.
1)Mitä luulette, ovatko kuolleina löytyvät oligarkit ja räjähtelevät laboratoriot venäläisten vai amerikkalaisten tekosia?
2) Mitä luulette seuraavan siitä, että Ukraina liittyy EU:hun? Mitä tiedätte ukrainalaisista ja heidän tavoistaan ja elämästä Ukrainassa, maan talouselämästä jne?
Kyllä tuossa lapinlisää on, mutta vanhojen koulujen ja maalaistalojen ympärillä näkee ajoittain isoksi kasvaneita kuusiaitoja, joissa puiden välit ovat aika pieniä järeyteen nähden.
Voihan sitä käytäväkasvatusta kokeilla, jos sopiva paikka löytyy.
Joidenkin lähteiden mukaan Kuusimäki olisi 135-vuotiasta, joten tuskin siellä 1900-luvun alussa on vielä ollut mitään erityistä suojeltavaa?
Tulee myös mieleen, että olisiko mahdollista, jos se kerran on kaskimaata, että kohteelle olisi alun alkaen syntynyt kuusi-koivu-sekametsä, josta nimenomaan ne koivut olisivat lahonneet aikojen saatossa pois. Itse olen käynyt Kuusimäessä ensimmäisen kerran 1990, joten jos Timpalla on varhaisempia muistoja, voi kertoa, miltä siellä on näyttänyt. Viime aikoina on tullut itse liikuttua enemmän Nuuksiossa, ja siellä isot vanhat suojelukuusikot ovat monin paikoin aika sellaisia, ettei niissä oikein tee mieli liikkua, kun isoa puuta on ristiin rastiin nurin.
Ja – aloittajan, Konneveden, Joutsan ja Timpan kokeilut eivät siis ole onnistuneet. Se voi johtua joko siitä, että a) jk ei menetelmänä toimi missään ja koskaan tai että b) nämä kokeilut on tehty jollain tavalla väärin, joko väärässä paikassa, väärään aikaan, väärään tiheyteen tms.
Joo, suureen osaan koivua ilman muuta tulee mukaan. Toisaalta jos halutaan kasvattaa tukkia, niin silloin se männyn tavoiteltava runkoluku ei välttämättä ole se 2000 istutettua tainta per hehtaari, vaan maanparannus- ja kuivatusvaikutuksen vuoksi ne kuitupuuna poistettavat rungot voisivat pitkälti olla koivua. Kyse on vaan siitä, miten se temppu tehdään.
Mikä sen Kuusimäen käsittelyhistoria muuten on? Ei siellä ainakaan ole sellaista pientä pystykuivaa puuta, mikä olisi luontaiselle vanhenevalle kuusikolle tyypillistä? Ilmeisesti metsää on alaharvennettu säännöllisesti ennen suojelupäätöstä?
Huomauttaisin muutamille palstalaisille kesäretkikeskustelun suhteen, että ”tunne vihollisesi” on aika hyvä elämänohje. Jk-profeettojen ja kohteiden ihmettely voi tehdä hyvää, vaikkei asiaan haluaisikaan hurahtaa.
Ilman muuta Lepän ym. metsästysoikeudessa on kyse perinteisestä ”henkilökuntaedusta”. Varmaan jo Kekkosella oli sellainen, ja monilla häntä ennenkin. Onhan sitä virka-autojakin.
Sen verran olisin eri mieltä, että eiköhän metsästysharrastus ole tullut näiden henkilöiden elämään jo ennen nykyisiin tehtäviin siirtymistä ja että harrastus ja siihen liittyvät asenteet ja verkostot vaikuttavat niihin päätöksiin enemmän kuin oikeus metsästellä valtionmailla.
Ongelma on oikeastaan loppujen lopulta se, että metsämaa on liian halpaa ja puusta maksetaan liian huonosti.
Jos metsästykseen oikeuttavat maapalstat olisivat kalliimpia, metsästäjää alkaisi kiinnostaa metsästysmahdollisuuden lisäksi myös metsänhoito ja sen realiteetit. Jos sopivan, osin soisen, kallioisen tai taimikkoisen metsästysoikeuspalstan saa ostettua esimerkiksi 10000 eurolla, hirvituhot eivät kauheasti kiinnosta, kun niillä ei ole mitään taloudellista merkitystä.
Oli, mutta ei metsätilat.fi:ssä. Sinänsä haastava kohde, että kehitysluokat ovat lähinnä 04 ja T2. Nyt alkaa sitten sen miettiminen, miten monessa osassa päätehakkuita tekee, laittaako jotain suojeluun/ympäristötukikohteeksi ja onko jossain järkeviä kunnostusojituskohteita. Hakattavaa olisi ehkä 3000m3. Pitää katsella tarkemmin läpi kun lumet ovat sulaneet.
Ja no joo, taseen näkökulmasta ei toki ole köyhdytty.
Jännitystä elämään. Tänään hankittu 40 ha metsää ja 40 ha nevaa ja köyhdytty suunnilleen 150000.
Onko joku pohtinut sitä, että miten aikanaan todetaan, onko taimikko syntynyt turvemaalle a) kylvämällä, b) istuttamalla tai c) tuhkan avulla tai jopa d) tekemättä mitään?
Ihan vaan näin nimimerkillä kiero isäntä.
Kieltämättä tuo suoraviivainen puupellon teko kuulostaa hoitotoimien kannalta viisaalta. Jos puut olisivat riveissä jokseenkin tiheästi niin että hehtaarikohtainen runkoluku pysyisi järkevänä, rivien välit voisi vaikka ajella muutaman vuoden välein jollain vehkeellä sileäksi, eikä tarvitsisi raivaussahan kanssa leikkiä.
Minä olen ostanut Etelä-Karjalasta tilan, jolla oli Mhy:n laatimassa metsäarviossa 39-vuotiaaksi merkitty suurehko mäntyvaltainen VT-kuvio, jolla on tukkia 62m3 ja kuitua 90m3/ha, ja odotusarvokerroin 1,8. Kuvion laskennallinen hehtaarihinta oli hiukan yli 10000 eur/ha eli sama kuin osalla tilan päätehakkuumetsistä. Arvion oli laatinut muuan Mhy Mänty-Saimaan työntekijä.
Koska tukin arvo ei nouse, laskennallinen odotusarvo kohdistuu pelkästään kuituun. Tässä koko 90m3:n on järeydyttävä tukiksi, ennen kuin odotusarvo on realisoitunut (kun oletetaan, että kuitupuun muuttuessa tukiksi tapahtuu noin 45 euron arvonlisä/m3).
Tila oli myynnissä kiinteistönvälittäjällä ns. apteekin hinnalla, ja muutaman tunnin miettimisen jälkeen päätin ostaa sen, koska se sopi hyvin aiempaan maanomistukseen ja koska muut kuviot olivat ok. Apteekin hinta oli yläkanttinen mutta järkevä, ja apteekin hinnalla tai huutokaupalla ostaminen on minulle aina mieluisampaa kuin osallistuminen Mhy:n salakauppajärjestelmään.