Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Panu: ei, vaan noin 6000 euron hoitotyölasku. Mutta ei minua tietysti haittaa, vaikka se jäisi kokonaan tulematta. Voi tosin olla, että UPM:n joku sähköinen järjestelmä alkaa joskus hälyttelemään, kun onhan se hoitotyöstä tehty sopimus kuitenkin olemassa.
Alan kyselemään ostokohteeseen tarjouksia viikon päästä noin, laitan sitten raporttia mitä tulee.
Tai jos tarkennetaan, niin köyhät maat kääntyvät niiden maiden puoleen, joilta saatavan rahan ja aiheutuvan vaivan/v:tuksen suhde on paras.
Jos siis toinen määräilee miten kehittyvässä maassa X pitäisi elää ja maksaa saman, kuin sellainen maa, joka ei aseta ylimääräisiä haittaavia ehtoja, kaupat menevät siihen toiseen maahan.
Kyse on lopulta ihan samasta kysymyksestä kuin siinä, paljonko lisähintaa FSC-puun tuottamisesta pitäisi maksaa, että metsänomistajat sankoin joukoin ryhtyisivät sellaista puuta tuottamaan.
Ja toki on niinkin, osa maista osaa myös pelata härskimmin kehitysmailla ja niiden heikkouksilla kuin toiset.
Mitäs Anneli on mieltä, pystyttäisiinkö monimuotoisuutta edistämään sillä, että luodaan keinotekoisesti puumarkkina järeälle haavalle, lepälle, pihlajalle, Pohjanmaan ja Lapin koivulle ja muutamalle muulle puulajille?
Metsänomistaja on jotain, jota kaupunkilainen punavihersosialisti inhoaa monista muistakin vakaumuksellisista syistä. Sellaista on helppo syyttää, vaikka syy olisi luonnossa itsessäänkin tai jossain muussa, hankalammin havaittavassa tekijässä.
Tuskin ojitettu suo tosiaan ikuisesti päästää. Kysymyshän on hapettumisesta. Vähän niinkuin lannan palamisessa. Se osa turpeesta, joka pääsee ilman kanssa tekemisiin, hapettuu ja sen rakenne samalla muuttuu. Todennäköisesti tietty määrä turvetta vaatii tietyn määrän happea ja tuottaa tietyn määrän hiilidioksidia, mutta kaiken järjen mukaan kemiallinen reaktio päättyy kun potentiaali on käytetty loppuun. Tätä tietenkään kukaan maailmanlopun ennustaja ei osaa laskea.
Maatalouskäytössäkin tilanne lienee sama, mutta maatalouskäytössä tarvitaan yleensä kantavuuden takia vähän isompi kuivavara kuin metsätaloudessa.
Sinänsä laskelmathan ovat olleet hienoja, kun on vasta nyt keksitty, että Suomen suot ovat puoli vuotta jäässä, jolloin niistä ei tule päästöjä.
Jos ajatellaan paksuturpeista ojitettua suota, niin eihän siellä pohjavesipinnan alapuolella tapahdu varsinaisesti yhtään mitään erilaista kuin mitä luonnontilaisessa suossa tapahtuu, ja tosiasiassa suuri osa luonnontilaisistakin soista kastuu ja kuivuu (ja päästää) kesän aikana. Sitä ei vain lasketa.
Onko mitään tietoa, että onko joku ylipäätään tehnyt UPM:n kanssa kauppaa lakon aikana? Niillähän jäi nyt 4 kk talvikohteita hakkaamatta, mutta mikä mahtaa olla kesäkohteiden saldo? Itse odottelen UPM:ltä isohkoa laskua, joka on jo 3 kk myöhässä, niin on tullut mieleen, että onko siellä ollut ostohenkilötkin lakossa.
Pari kommenttia.
1)Mitä luulette, ovatko kuolleina löytyvät oligarkit ja räjähtelevät laboratoriot venäläisten vai amerikkalaisten tekosia?
2) Mitä luulette seuraavan siitä, että Ukraina liittyy EU:hun? Mitä tiedätte ukrainalaisista ja heidän tavoistaan ja elämästä Ukrainassa, maan talouselämästä jne?
Kyllä tuossa lapinlisää on, mutta vanhojen koulujen ja maalaistalojen ympärillä näkee ajoittain isoksi kasvaneita kuusiaitoja, joissa puiden välit ovat aika pieniä järeyteen nähden.
Voihan sitä käytäväkasvatusta kokeilla, jos sopiva paikka löytyy.
Joidenkin lähteiden mukaan Kuusimäki olisi 135-vuotiasta, joten tuskin siellä 1900-luvun alussa on vielä ollut mitään erityistä suojeltavaa?
Tulee myös mieleen, että olisiko mahdollista, jos se kerran on kaskimaata, että kohteelle olisi alun alkaen syntynyt kuusi-koivu-sekametsä, josta nimenomaan ne koivut olisivat lahonneet aikojen saatossa pois. Itse olen käynyt Kuusimäessä ensimmäisen kerran 1990, joten jos Timpalla on varhaisempia muistoja, voi kertoa, miltä siellä on näyttänyt. Viime aikoina on tullut itse liikuttua enemmän Nuuksiossa, ja siellä isot vanhat suojelukuusikot ovat monin paikoin aika sellaisia, ettei niissä oikein tee mieli liikkua, kun isoa puuta on ristiin rastiin nurin.
Ja – aloittajan, Konneveden, Joutsan ja Timpan kokeilut eivät siis ole onnistuneet. Se voi johtua joko siitä, että a) jk ei menetelmänä toimi missään ja koskaan tai että b) nämä kokeilut on tehty jollain tavalla väärin, joko väärässä paikassa, väärään aikaan, väärään tiheyteen tms.
Joo, suureen osaan koivua ilman muuta tulee mukaan. Toisaalta jos halutaan kasvattaa tukkia, niin silloin se männyn tavoiteltava runkoluku ei välttämättä ole se 2000 istutettua tainta per hehtaari, vaan maanparannus- ja kuivatusvaikutuksen vuoksi ne kuitupuuna poistettavat rungot voisivat pitkälti olla koivua. Kyse on vaan siitä, miten se temppu tehdään.
Mikä sen Kuusimäen käsittelyhistoria muuten on? Ei siellä ainakaan ole sellaista pientä pystykuivaa puuta, mikä olisi luontaiselle vanhenevalle kuusikolle tyypillistä? Ilmeisesti metsää on alaharvennettu säännöllisesti ennen suojelupäätöstä?
Huomauttaisin muutamille palstalaisille kesäretkikeskustelun suhteen, että ”tunne vihollisesi” on aika hyvä elämänohje. Jk-profeettojen ja kohteiden ihmettely voi tehdä hyvää, vaikkei asiaan haluaisikaan hurahtaa.