Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Metsätalouden kulut voi oikeasti vähentää verotuksessa, vaikka ei olisi tulojakaan, sitten se pakkanen metsäpuolella vähentää ansiotulojen veroja. Toki osa ihmisistä on hyviä hukkaamaan löysät rahansa.
Ajattelin noin vakavasti, että kun kansalaisaloitteella pitää olla 5 liikkeellelaskijaa, niin jos meitä olisi minä, Anneli, Planter, jotka pilaisimme nimemme eräissä piireissä ikiajoiksi, niin jostain pitäisi löytää vielä kaksi. Monestihan kansalaisaloite on enemmän väline mekkalan herättämiseen kun jotain joka tosiasiassa johtaa lain muuttamiseen.
On ihan vakavasti asiallinen kysymys, että miten vhp vaikuttaa nykyisillä määrillä luontoon, monimuotoisuuteen, ravintoketjuihin jne., ja että kuuluuko sen eläimen ylipäätään elää Suomen luonnossa, vaikka ne ovat kohtalaisen tyhmiä ja niitä on kiva paukutella pakastimeen. Ymmärrän toki, että jotkut tykkäävät vaalean pepun mausta, mutta kun meillä olisi sellaisiakin ruohon- ja puunsyöjiä, jotka elelevät täällä ilmankin ihmisen apua.
Ihan juridiikan kannalta on oikeasti kiinnostava kysymys, että voiko kuka vaan tuoda Suomeen jonkin tänne kuulumattoman eläimen tai kasvin ja alkaa kasvattamaan sitä toisten(kin) mailla käytännössä rajattomasti. Ajatelkaa, jos mulla vaikka olisi jokin erikoiseen marjaan perustuva marjabisnes, kävisin heittelemässä sen siemeniä pitkin ihmisten metsiä ja sitten keräilisin näitä tosiasiassa itse kasvattamia marjojani sieltä ilman vuokraa. Tuntuisiko se normaalilta?
Asiasta muuten kukkapurkkiin, mitäs parlamentti olisi siitä mieltä, jos jotkut tekisivät kansalaisaloitteen, jonka sisältö olisi valkohäntäpeuran toteaminen haitalliseksi vieraslajiksi ja joka sitten sen johdosta tulisi käytännössä hävittää kokonaan.
Mulla on jopa kuivia kankaita pohjavesialueella ja neulasanalyysin mukaan mangaanin pitoisuus on ”arveluttavan korkea”.
Eikö olekin Jätkä kummallista?
Jahas. Minullekin on sitten tarjottu hoitosopimusasiakkuutta MG:stä. Onko joku nyt päässyt selville siitä, mihin metsänomistaja siinä sitoutuu vai sitoutuuko varsinaisesti mihinkään.
Toisena vaihtoehtona on suurehko päätehakkuu tukin hinnalla 70,50.
Keski-Suomessa on kosteitakin maita notkelmissa, ja Timpalla on kuvien perusteella paljon sellaista männikköä, jonka saa luontaisesti uudistumaan. Jossain videoista oli kiinnostavaa dataa taimettumisesta ylispuiden lukumäärään liittyen, jos niiden katsominen kiinnostaa. Sitten sinne välille jäävät ne VT-maat, joilla jk:n ongelmat ovat ilmeisimmillään.
Tietääkseni sellaista ajankohtaa, jolloin viljely ei onnistu, ei jaksollisen kasvatuksen puolestapuhujien mielestä ole olemassakaan.
Kuten olen ennenkin sanonut, tärkeää olisi oppia ymmärtämään se, milloin taimia syntyy. Oletukseni on, että eri maalajit, eri ilmansuunnat ja erilaiset kosteusolot saattavat vaatia erilaisia puuston tiheyksiä. Se on toki selvää, että männyn ja koivun osuus valtapuustossa edistää taimettumista, mutta toisaalta on sellaisiakin koivikoita, joissa alla kasvaa lähinnä heinää ja sananjalkaa.
Joo no niihin taimiin varmaan tulee jotain soluvaurioita jos ne hirveän nopeasti lämpenee. Uittamisen sijaan voi tietysti ehkä harkita lämpimällä vedellä kastelemista, mutta paha sanoa, onko siitäkään järjettömästi apua. No, aamuun on vielä aikaa ja kyllä ne siellä työmaallakin tietysti jatkavat sitä sulamistaan.
No huh. Tulipa kuunneltua. Ihan hyviä esityksiä lukuun ottamatta Kevan kaverin korkealentoista matematiikkapuheenvuoroa ja ministeriön edustajan metsälakipuheenvuoroa, jossa ei juuri uutta tietoa tullut. Suosittelen kuuntelemaan, yhteenvedon tekeminen noin isosta paketista ei ole kovin helppoa.
Ihan mielenkiinnosta, niin mitä ne peltiset ajorampit kestää ja maksaa, mitä esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää katutöissä kun autoliikenne ohjataan kuoppien yli? Ja miksi niitä ei metsäsektorilla käytetä? Koska pintamaa ei kestä, mutta onko muita syitä?
Ajatella. Minunkin metsäni ovat 30-prosenttisesti suojeltuja, koska en niissä ole vielä tänä vuonna käynyt kuin kerran ja motokin viimeksi marraskuulla. Loistava oivallus, Gla!
Toista se on Harjavallassa, kun metsässä käydään hakemassa poltinpuita ja korjailemassa aitoja pitkin vuotta 😉 Kyllä siinä monimuotoisuus ja luonnonrauha kärsii 😀