Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Maalaissepolle (ja muillekin edelleen kehiteltäväksi):
Sinun metsäsi eivät ole sinun metsiäsi
siit’ voit kiittää meidän vihreitä tyttäriä ja poikia
ne tulevat sinun metsääsi, ja sinä, et käsitä
ett’ vaikka olet niistä maksanut, ne eivät kuulu sinulle
voit laittaa tuhkalannoitetta, tai hoitaa, taimikkosi
mutta heillä on heidän omat ajatuksensa
voit kyllä kertoa heille totuutesi, mutta et saa heidän sielujaan
sillä heidän sielunsa asuvat harhamassa jonne sinulla ei ole pääsyä – ei edes uniesi kautta.
Scientistin kanssa samaa mieltä. Myös valmisteilla olevassa EU-sääntelyssä on sama homma, eli komissiolle on eräissä kohdin varattu mahdollisuus antaa täydentävää sääntelyä, tosiasiassa siis laajentavaa.
Ottaen huomioon että puusta voi tehdä erinäisiä muovituotteita, niin eiköhän puusta voi kohta tehdä kartongin lisäksi sitö kortonkiakin.
Vastaan Reiman puolesta. Ilmastopiiperrys vähentää saatavilla olevia resursseja, jolloin jäljellä olevien resurssien hinta nousee. Riskinä on, että vähenevistä resursseista ja nousseista hinnoista seuraa toiminnan sopeuttaminen eli supistuminen jossain. Eniten piipertäneelle käy todennäköisesti kutakuinkin samoin kuin kirjallisuusväen kavioeläimelle.
Pohjois-Karjalassa tarjottu harvennuskoivusta 21,50, tienvarsi, 2,5 ha. En toistaiseksi myynyt.
Kuution (”puukauppapörssin”) ja oikean pörssin keskeinen ero avoimuusnäkökulmasta on se, että oikeassa pörssissä sekä osto- että myyntilaidan tarjoustasot ovat julkisia ja seuraaja näkee millaisia kauppoja on tehty.
Puumarkkinallahan tavoitetila on se, ettei metsätilanomistaja pystyisi näkemään, mihin hintaan lähialueella on tehty kauppoja, metsätilanomistaja ei edes saa tietoa siitä, että hänen naapuritilallaan on tehty kauppa, vaikka tällainen saattaisi motivoida häntäkin puukauppaan. Tieto on valtaa, ja tällä yksipuolisella markkinalla sitä on vain toisella osapuolella. Siitä syystä on hyvä, jos edes Metsälehden keskustelupalstalla pystytään rehellisesti kertomaan vallitsevasta hintatilanteesta, puukaupan ehdoista, leimikon hinnoittelutekijöistä jne., sillä suuralueittaiset hintatilastot ovat erittäin ympäripyöreitä.
Silta on pipi, mutta hankala tietää, että kenen toimesta.
Pohtikaahan seuraavaksi, mitä siitä seuraa, jos Putin häviää sodan. Sitä aihetta sietää miettiä ja siitä keskustella niin puumarkkinan kuin normaalielämänkin kannalta.
Ymmärrän, että lepikoilla ja raidoilla on energiapuuna arvoa, mutta poimiiko joku ilmaiseksi tai maksusta myös pajua? Minulla olisi yksi entinen pelto, jossa olisi sellaisia kauniita 4 m korkeita palleron mallisia puskia, mistä ei hirveästi kuutiota kerry, mutta ovat tehokkaasti metsittämisen tai viljelyn haittoina.
Heitän vielä hiukan vettä myllyyn.
Olen pohtinut, että alkaisin riskienhallinnallisista syistä pienentämään nyt 370 ha paikkeilla olevaa metsäimppeeriumiani.
Olen laskelmissani tullut siihen, että koska yhteismetsäosuuksista maksetaan tuottoarvon näkökulmasta kuin metsätiloista, tilat kannattaa ensin liittää johonkin yhteismetsään (esim. UPM:n tai mhy:n yhteismetsä) ja vasta sen jälkeen myydä osuudet.
Onko logiikassani jotain vikaa, ja jos joku on liittänyt yhteismetsään tiloja, onko niiden arviointi ollut asianmukaista ja esim. lannoitukset huomioivaa?
Lisään listaan, että myyrätuhoja myös Halsualla.
Mitenkäs tämä nyt menee, että oliko tämä nyt se joka kolmas vuosi eli kannattaako nyt istuttaa vai jättää vuoden päähän?