Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Keski-Suomessa on kosteitakin maita notkelmissa, ja Timpalla on kuvien perusteella paljon sellaista männikköä, jonka saa luontaisesti uudistumaan. Jossain videoista oli kiinnostavaa dataa taimettumisesta ylispuiden lukumäärään liittyen, jos niiden katsominen kiinnostaa. Sitten sinne välille jäävät ne VT-maat, joilla jk:n ongelmat ovat ilmeisimmillään.
Tietääkseni sellaista ajankohtaa, jolloin viljely ei onnistu, ei jaksollisen kasvatuksen puolestapuhujien mielestä ole olemassakaan.
Kuten olen ennenkin sanonut, tärkeää olisi oppia ymmärtämään se, milloin taimia syntyy. Oletukseni on, että eri maalajit, eri ilmansuunnat ja erilaiset kosteusolot saattavat vaatia erilaisia puuston tiheyksiä. Se on toki selvää, että männyn ja koivun osuus valtapuustossa edistää taimettumista, mutta toisaalta on sellaisiakin koivikoita, joissa alla kasvaa lähinnä heinää ja sananjalkaa.
Joo no niihin taimiin varmaan tulee jotain soluvaurioita jos ne hirveän nopeasti lämpenee. Uittamisen sijaan voi tietysti ehkä harkita lämpimällä vedellä kastelemista, mutta paha sanoa, onko siitäkään järjettömästi apua. No, aamuun on vielä aikaa ja kyllä ne siellä työmaallakin tietysti jatkavat sitä sulamistaan.
No huh. Tulipa kuunneltua. Ihan hyviä esityksiä lukuun ottamatta Kevan kaverin korkealentoista matematiikkapuheenvuoroa ja ministeriön edustajan metsälakipuheenvuoroa, jossa ei juuri uutta tietoa tullut. Suosittelen kuuntelemaan, yhteenvedon tekeminen noin isosta paketista ei ole kovin helppoa.
Ihan mielenkiinnosta, niin mitä ne peltiset ajorampit kestää ja maksaa, mitä esimerkiksi Helsingin kaupunki käyttää katutöissä kun autoliikenne ohjataan kuoppien yli? Ja miksi niitä ei metsäsektorilla käytetä? Koska pintamaa ei kestä, mutta onko muita syitä?
Ajatella. Minunkin metsäni ovat 30-prosenttisesti suojeltuja, koska en niissä ole vielä tänä vuonna käynyt kuin kerran ja motokin viimeksi marraskuulla. Loistava oivallus, Gla!
Toista se on Harjavallassa, kun metsässä käydään hakemassa poltinpuita ja korjailemassa aitoja pitkin vuotta 😉 Kyllä siinä monimuotoisuus ja luonnonrauha kärsii 😀
Mietin tässä juuri, että istutuksen jälkeenhän se paakku joka tapauksessa tulee saman lämpöiseksi kuin ympäröivä maakin, eli sen lämpimämmäksi niitä on kai turha yrittää saada.
Mitenkäs siinä kohtaa kosteuden kanssa käy, jos paakku on lämmin ja maa on kylmä? Eikö kylmä asia vedä kosteutta pintaansa lämpimästä asiasta?
Ja onnea hankkeelle 😀
Luonnossa tapahtuu joskus epäloogisia asioita, ja ihmiset ovat osa luontoa.
En nyt yllytä kokeilemaan, mutta mitähän tapahtuisi, jos tekisi suolasta ja ehkäisypillereistä itse nuolukiven? Tai no, se on varmaan kiellettyä eläinrääkkäystä.
EDIT
Millä perustelemme, että biodiversiteetin kannalta ei olisi välttämätöntä suojella 50 % pinta-alasta?
”Litseenin Tiina”: Sinähän olet heittääntynyt jo päätoimiseksi metsätalouden harjoittajaksi ja voit valita itse, milloin mitäkin metsissäsi teet. Lisäksi asut kai suunnilleen maittesi keskellä.
Minulla ja alkuperäisen viestin kirjoittajallakin on vähän se ongelma, että silloin on mentävä, kun työvoimaa on saatavilla, ja minullakin on ollut tammikuun alusta asti varattuna ”loma” 11-15.5. ja majoitus metsäseudulla, ja siinä ajassa on sitten muutaman hengen porukalla hoidettava suunnilleen koko vuoden raivaukset ja istutukset, vaikka ajankohta ei ole välttämättä kumpaankaan asiaan täysin optimaalinen varsinkaan tällaisen lumisen talven jälkeen. Valitun ajankohdan etu on kuitenkin, että hyttysiä ei vielä ole 😉