Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kuution (”puukauppapörssin”) ja oikean pörssin keskeinen ero avoimuusnäkökulmasta on se, että oikeassa pörssissä sekä osto- että myyntilaidan tarjoustasot ovat julkisia ja seuraaja näkee millaisia kauppoja on tehty.
Puumarkkinallahan tavoitetila on se, ettei metsätilanomistaja pystyisi näkemään, mihin hintaan lähialueella on tehty kauppoja, metsätilanomistaja ei edes saa tietoa siitä, että hänen naapuritilallaan on tehty kauppa, vaikka tällainen saattaisi motivoida häntäkin puukauppaan. Tieto on valtaa, ja tällä yksipuolisella markkinalla sitä on vain toisella osapuolella. Siitä syystä on hyvä, jos edes Metsälehden keskustelupalstalla pystytään rehellisesti kertomaan vallitsevasta hintatilanteesta, puukaupan ehdoista, leimikon hinnoittelutekijöistä jne., sillä suuralueittaiset hintatilastot ovat erittäin ympäripyöreitä.
Silta on pipi, mutta hankala tietää, että kenen toimesta.
Pohtikaahan seuraavaksi, mitä siitä seuraa, jos Putin häviää sodan. Sitä aihetta sietää miettiä ja siitä keskustella niin puumarkkinan kuin normaalielämänkin kannalta.
Ymmärrän, että lepikoilla ja raidoilla on energiapuuna arvoa, mutta poimiiko joku ilmaiseksi tai maksusta myös pajua? Minulla olisi yksi entinen pelto, jossa olisi sellaisia kauniita 4 m korkeita palleron mallisia puskia, mistä ei hirveästi kuutiota kerry, mutta ovat tehokkaasti metsittämisen tai viljelyn haittoina.
Heitän vielä hiukan vettä myllyyn.
Olen pohtinut, että alkaisin riskienhallinnallisista syistä pienentämään nyt 370 ha paikkeilla olevaa metsäimppeeriumiani.
Olen laskelmissani tullut siihen, että koska yhteismetsäosuuksista maksetaan tuottoarvon näkökulmasta kuin metsätiloista, tilat kannattaa ensin liittää johonkin yhteismetsään (esim. UPM:n tai mhy:n yhteismetsä) ja vasta sen jälkeen myydä osuudet.
Onko logiikassani jotain vikaa, ja jos joku on liittänyt yhteismetsään tiloja, onko niiden arviointi ollut asianmukaista ja esim. lannoitukset huomioivaa?
Lisään listaan, että myyrätuhoja myös Halsualla.
Mitenkäs tämä nyt menee, että oliko tämä nyt se joka kolmas vuosi eli kannattaako nyt istuttaa vai jättää vuoden päähän?
Metsätalouden kulut voi oikeasti vähentää verotuksessa, vaikka ei olisi tulojakaan, sitten se pakkanen metsäpuolella vähentää ansiotulojen veroja. Toki osa ihmisistä on hyviä hukkaamaan löysät rahansa.
Ajattelin noin vakavasti, että kun kansalaisaloitteella pitää olla 5 liikkeellelaskijaa, niin jos meitä olisi minä, Anneli, Planter, jotka pilaisimme nimemme eräissä piireissä ikiajoiksi, niin jostain pitäisi löytää vielä kaksi. Monestihan kansalaisaloite on enemmän väline mekkalan herättämiseen kun jotain joka tosiasiassa johtaa lain muuttamiseen.
On ihan vakavasti asiallinen kysymys, että miten vhp vaikuttaa nykyisillä määrillä luontoon, monimuotoisuuteen, ravintoketjuihin jne., ja että kuuluuko sen eläimen ylipäätään elää Suomen luonnossa, vaikka ne ovat kohtalaisen tyhmiä ja niitä on kiva paukutella pakastimeen. Ymmärrän toki, että jotkut tykkäävät vaalean pepun mausta, mutta kun meillä olisi sellaisiakin ruohon- ja puunsyöjiä, jotka elelevät täällä ilmankin ihmisen apua.
Ihan juridiikan kannalta on oikeasti kiinnostava kysymys, että voiko kuka vaan tuoda Suomeen jonkin tänne kuulumattoman eläimen tai kasvin ja alkaa kasvattamaan sitä toisten(kin) mailla käytännössä rajattomasti. Ajatelkaa, jos mulla vaikka olisi jokin erikoiseen marjaan perustuva marjabisnes, kävisin heittelemässä sen siemeniä pitkin ihmisten metsiä ja sitten keräilisin näitä tosiasiassa itse kasvattamia marjojani sieltä ilman vuokraa. Tuntuisiko se normaalilta?
Asiasta muuten kukkapurkkiin, mitäs parlamentti olisi siitä mieltä, jos jotkut tekisivät kansalaisaloitteen, jonka sisältö olisi valkohäntäpeuran toteaminen haitalliseksi vieraslajiksi ja joka sitten sen johdosta tulisi käytännössä hävittää kokonaan.
Mulla on jopa kuivia kankaita pohjavesialueella ja neulasanalyysin mukaan mangaanin pitoisuus on ”arveluttavan korkea”.
Eikö olekin Jätkä kummallista?
Jahas. Minullekin on sitten tarjottu hoitosopimusasiakkuutta MG:stä. Onko joku nyt päässyt selville siitä, mihin metsänomistaja siinä sitoutuu vai sitoutuuko varsinaisesti mihinkään.
Toisena vaihtoehtona on suurehko päätehakkuu tukin hinnalla 70,50.