Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Musta jotenkin intuition vastaista, että jo tehtyyn puukauppasopimukseen sovelletaan jotain sertifikaattia, joka ei ole ollut voimassa sitä tehtäessä.
Jos ajatellaan vaikka nyt jotain pitkulaisen muotoista kuusikkokuviota järven rannassa, ja sitä, että yhtiöllä voi sopimusehtojen mukaisesti vaikka hakkuu siirtyä eri vuodelle kuin aluksi suullisesti oltiin lupaavinaan, niin muutokset voivat olla suuria, ja optimaalinen metsänkäsittelytapakin saattaa olla eri kuin mitä sopimusta tehtäessä oletettiin.
Outoa, että kestävän metsätalouden yhdistys harrastaa tällaista toimintaa, joka ei ole sosiaalisesti tai sopimusehtojen näkökulmasta kovinkaan kestävää.
Anneli: paha sanoa, vaikuttaako kuusettuminen männyn hehtaarikohtaiseen kasvuun. Intuitiivinen vastaus on tosiaan ei, mutta mitä sittenkin, jos?
Jos oletamme, että meillä on ollut mäntyä käytännössä kaikilla ravinteisuustyypeillä MT-Kitumaa, ja sitten tilanne kuusettamisen myötä muuttuu niin, että mäntyä onkin enää vain CT-Kitumaa, niin kyllähän tämä tietysti vähentää männyn keskimääräistä hehtaarikohtaista kasvua, eikö vaan?
Muitakin syitä toki oikeasti on ja niitä tässä on hyvin käytykin läpi.
Ihan hyvä ensiharvennuskohde Seppäsellä tosiaan, eikä sitä olisi voinut myöhemmäksi lykätäkään. Ja ensiharvennuksesta saavat rahaa sekä moto, ostajayhtiö että metsänomistaja, siihen ei 500 euron raivaussahalla oikein pysty. Sinänsä vähän mälsää, että kaikki ei-männyt tuntuvat lähtevän.
Se on sitten eri asia, että olisiko tässä joku kokorunkokorjuu tai muunlainen koura ollut parempi.
En muista, kirjoitinko tästä jo, mutta monimuotoisuuden kannalta jotkut tempaukset ovat hiukan omituisia.
Eräs suurehko metsäyhtiö on lakannut ostamasta järeää haapaa sekä vähemmistöpuulajeja pihlajasta raitaan.
Mitä nyt sitten luulette, että miten metsäänsä hoitava metsänomistaja reagoi tällaiseen viestiin? No tietysti poistamalla näiden puulajien yksilöt sellaisten tieltä, joista saa täyden hinnan.
Asiallinen kysymys on, että lisääntyisikö monimuotoisuus ja esimerkiksi pihlajan kasvatus, jos 13-senttiselle pihlajatukille olisi toimiva markkina ja kilpailukykyinen hinta?
Planter.. minusta tuntuu, että huumoriasi vaivaa kuivuus 😀 Tuossa on varmaan jokin ravinnehäiriö. Ehkä hirvieläinten ulosteessa on liikaa mangaania, tai liian vähän lyijyä.
Villinä veikkauksena voisin heittää, että kuivana kesällä mänty kasvaa suhteellisesti huonommin kallioperäisillä mailla ja normaalia paremmin turvemailla. Mitä tietysti ei saa sanoa, koska turvemaillahan tulisi kasvattaa vain rahkasammalta ja varpuja.
Kurkihan varmaan muistaa, että toisin kuin kuusella, niin männyllähän neulasten lukumäärä tulee edeltävän kesän mukaan ja neulasten pituus kuluvan kesän mukaan. Kylmän tai muuten huonon kesän jälkeen männyn pituuskasvu on siis väistämättä heikompi, ja vastaavasti pari peräkkäistä hyvää vuotta taas tuottaa hyvää kasvua vähän niinkuin korkoa korolle.
Ja kyllä, olisi hauskaa tosiaan tietää, vaikuttaako metsien kuusettuminen tähän männyn kasvun heikkenemiseen vai ei.
Välikevennyksenä, että olen pari päivää sitten saanut tarjouksia, joissa päätehakkuukoivusta tarjotaan 21-23,50 eur per kuutio ?
Jos puiden alaoksat ovat kuolleet 4 m korkeuteen asti ja puusto pitää harventaa silloin, kun elävää latvusta on 40, 50, tai 60 %,
tästä päästään matematiikalla siihen, että
männikkö pitäisi harventaa valtapituudessa 6,7 m,
koivikko valtapituudessa 8 m ja
kuusikko valtapituudessa 10 m.
Käytännössä alle kymmenmetristä puustoa harva suostuu edes ensiharventamaan.
Ja kävin tässä viime viikolla Karkkilan lähistöllä tekemässä metsänomistajan kanssa tarkastusta energiapuun korjuukohteella. 4 hehtaarin alalta löytyi maastokävelyllä pari kolhua, eikä metsää oltu otettu liian harvaksi, eivätkä ajourat olleet leveät. Tämän ja omien kohteiden perusteella suosittelen lämpimästi puukauppaa sen sektorin yhtiöille, koska näillä ensiharvennukset ovat pääbisnes ja näin ollen konekanta on sopeutettu siihen.
Menee aiheen ohi, mutta tietääkö joku, mikä on metsä-äkeen hyötyleveys, eli saisiko menemään jotenkin tasan tulevaisuuden ajourien kanssa? Mietin vaan, jos jättäisi ajourat möyrimättä ja uudistamatta, kun pitäisi sellainen 10 ha aukko uudistaa ensi kesänä. Helpottaisi sitten muita hommia myöhemmin.