Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Taisi tarkoittaa fosforin ja kalin puutetta.
Selittää ehkä sitäkin, miksi suo, josta laitoin kuvan, on nyt alkanut vauhdilla muuttua.
Ja no, moraali metsän uudistamisessa. Eikö sekin ole ihan hyvä, että ymmärtää kannattavuuden laskemisesta jotain?
Ajatella voi myös ilmastotoimia, niiden kunnianhimoisuutta, vaikutuksia ja kannattavuuden laskemista.
Mitenkäs sitten lepän kasvatus, suorittava?
Niissä ensiharvennuskuusikoissa on sitä isompaa koivua yleensä sitä varten, että isännät eivät ole raivanneet uudistusaloja ennen istutusta niinkuin olisi metsänhoito-opin mukaisesti kuulunut, ja puut on säästetty myös taimikonhoidossa ohjeiden vastaisesti. Siis jatkuvaa kasvatusta, hyi hyi hyi…. 😀
Kysymyksen voisi ulkoistaa palstan matemaatikoille.
Sehän on vaan epäyhtälö, jossa kysytään kumpi on suurempi, hakkuutulo miinus kasvutappio vai maahankaadon kustannus plus runkopuun lannoitusvaikutus.
Maahankaadon kustannuksen kohdalla on sitten vielä kysymys siitä, että mikä on sen pienpuun ”pienajon” (oli sitten mönkijä, moottorikelkka, hevonen tms) kustannus suhteessa pienpuusta saatavaan tuottoon.
arto: Normi maailmassa saatettaisiin tutkia perinpohjin tai sitten ei.
Asiallisia kysymyksiä ovat esimerkiksi se, miksi Anneli Jäätteenmäki, Katri Kulmuni tai Wille Rydman eivät pudonneet parvekkeelta.
Kulttuuriseen moninaisuuteen kuuluu se, että eri kulttuureissa on erilaisia menetelmiä samojen ongelmien ratkaisemiseen.
Ja se yksi kesähän oli myös kylmä kun oli juhannuksena se +2 astetta tai jotain siihen suuntaan. Sinä vuonna männyt eivät kasvaneet juuri mihinkään.
Eteläinen ja lehtimetsäinen saattavat tarkoittaa usein samaa.
Jos hömötiainen tarvitsee lahoa koivua, niin sitä ei synny, jos ei ole tervettä koivua.
Esimerkiksi nimimerkki Menninkäinen on esittänyt hiljattain kuvia sinänsä hienosta kuusikosta, jossa koivua saa hakea.
Lähtisin katsomaan asiaa kahdesta suunnasta:
1) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos koivutukin hinta olisi yhtä hyvä kuin kuusitukin (Jesse ja Visa kertovat seuraavaksi, että se kasvaa nopeammin ja että sen ei tarvitse sen takia yhtä kallista ollakaan, mutta eivät kaikki ajattele niin pitkälle, ja lisäksi meillä on se olematon sorkkaeläinongelma)
2) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos aukkoihin istutettaisiin enintään 800-1000 tainta/ha ja loppu otettaisiin luontaisena uudistumisena
Ja lisäksi voidaan miettiä sitä, että onko tämä lahon lehtipuun puute ohimenevä ongelma.
Energiapuukohteilla on aika yleistä, että kohteella on ollut etukasvuista lehtipuustoa ja metsää lähdetään tekemään osittain myös parhaista alikasvoskuusista. Se varmasti pudottaa pohjapinta-alan aika alas, mutta on silti ihan asiallinen ratkaisu puuyksilöiden nettonykyarvo huomioon ottaen.
Ahdasta alkaa olemaan. Jos on talvikohde, niinkuin turvekankaan kai pitäisi olla, niin voisi myydäkin, kun niissä on kuitenkin 2 v korjuuaika. Luultavasti hakkaavat vasta talvella 2023-2024. Tarjoukset sisään sekä energia- että kuitufirmoille ja vertailee sitten mitä on sattunut saamaan.
Yritän edelleen sanoa, että jos meillä on noin 4 puulajia, joilla on toimiva markkina, niin on turha kuvitella, että taloudellisesti orientoitunut metsänomistaja kasvattaa metsässään mitään muuta, vaan ne kaikki poistetaan taimikonhoitovaiheessa.
Energiapuu- ja polttopuumarkkinan kehittymisen myötä niitä voi kasvattaa myös ensiharvennusvaiheeseen asti siten, että taloudellinen tappio ei ole kovin suuri. Monet vähemmistöpuulajeistahan ovat nuorena nopeakasvuisia lehtipuita.
Jos siis halutaan, että muita lehtipuita kasvatettaisiin vanhemmaksi joko sekapuuna tai muuten, toiminnalle pitäisi olla maksaja.