Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kauppalehden keskustelupalstalla joku heitti ehdotuksenaan, että voisi alkaa shorttaamaan pankkiosakkeita tai jotenkin muuten pyrkiä hyötymään siitä, että pankeille tulee ongelmia. Kirjoittaja ja kommentoijat jäivät miettimään, millä instrumentilla tämä kannattaisi tehdä.
Jostainhan ne yhtiölainat ja henkilökohtaiset lainat on otettu. Ja on aika varmaa, että kun yhtiövastike heilahtaa ylipäätään nelinumeroiseksi, niin harvalla sitä on varaa maksaa. Asunto-osakeyhtiön rakenteen ja lyhennysvapaiden takia kestää aikansa, ennen kuin manuuri osuu ilmastointilaitteeseen, ja on sitten oma kysymyksensä, ehtiikö suhdanne kääntyä ennen sitä.
Olen todella vähän nähnyt missään ennustelua siitä, mitä tapahtuu, jos ja kun erikoisoperaatio joskus päättyy. Sitä olisi hyvä miettiä.
Eli tarvitaan siis vielä 1 a, jossa 120 vuotta mennään kolmen harvennuksen taktiikalla ja 1b, jossa puustoon ei kosketa mitenkään.
Ei hiilinielujen laskennassa olekaan mitään tosiasiallista logiikkaa, se, että Kurki väittää Suomen olevan hiilipositiivinen, ilmeisesti ihan pitää paikkansa, kun huomioidaan sellaisia eriä, joita virallisessa laskennassa ei huomioida. Hiilinielujen ja -päästöjen laskenta on varmasti keinotekoista, ja ilman hiilitullijärjestelmää laskenta johtaa siihen, että kaikki toiminta siirtyy vihreästi halvemman kustannustason maihin, joissa sama toiminta on todennäköisesti ilmastolle haitallisempaa. Se, mitä nieluja ja päästöjä on päätetty laskea, on todennäköisesti tietoinen valinta, jonka taustalla on kaksi asiaa – eri tahojen edunvalvonta ja se, että joitakin nieluja ja päästöjä on ollut hankala laskea.
Voisiko Anneli vielä tarkentaa.
Jos oletetaan, että vaihtoehdossa 1 kasvatetaan kuusikkoa 120 vuoden ikään saakka OMT-pohjalla ja vaihtoehdossa 2 kasvatetaan samassa paikassa kaksi 60 vuoden pituista kiertoa, niin kummassa vaihtoehdossa nettonielu on suurempi, kuinka paljon ja miksi?
Lisäksi olisin kiinnostunut vaihtoehdosta 2 b, joka alkaa luontaisesti syntyvällä rauduskoivikolla ja etenee alikasvoskuusikon hyödyntämiseen.
Nooh, eiköhän tämä nyt jotenkin liity tulossa oleviin eduskuntavaaleihin.
Kysäiskää nyt joku tarjous ja kertokaa sitten, mitä laittoivat kasvatuslannoituksen hinnaksi, niin voi sitten itekin miettiä.
MäK 26,30 ja KoK 25,60, havutukki 74, samoin päätehakkuuna K-Pohjanmaalla, toki ihan hyvänkokoinen kohde. Alustava havainto, että sahat alkavat pudota kolmen suuren kelkasta, eli olisko niin, että jollain on jäänyt ostamiset vähiin ja joku on ostanut liikaakin.
Suurin ongelma koko hiilikeskustelussa on se, että käytetään käännöslainasanaa hiilinielu. Se vie mielikuvat suomen kielessä väärään suuntaan; ainakin minulle nielu tuo mieleen jonkinlaisen loppusijoituspaikan eli sekoittuu hiilivarastoon. Tässä hiilipuheen kielikuvassa nielulla kuitenkin tarkoitetaan jonkinlaista torvea, josta matka jatkuu ja jonka koosta tai tavaran virtausnopeudesta ollaan kiinnostuneita. Kun puhutaan hiilinielujen suuruudesta, puhutaan siis ”hiilennielemän suuruudesta” tai ”hiilennielentänopeudesta”, ei hiilivaraston suuruudesta. Metsämme siis ovat sekä hiilinielu että hiilivarasto, ja suojellut metsät ovat tietysti loppuvaiheessa enemmänkin varasto kuin nielu.
Tässä ei tietysti koeta mitään ongelmaa. https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ilmastotyo/Metsat/Keskeiset_kasitteet(60013) Jos otamme tuosta alusta, niin kirjoittaja kertoo hiukan tiivistäen, että ”nielu on – – prosessi”. Kutsutko sinäkin nieluasi prosessiksi, kun syöt aamupalaa?
Anneli ja hieskoivu:
Metsälaki 8 a § 1 mom
8 a § Metsän uudistamisessa käytettävät puulajitEdellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa metsän uudistamisessa taimikon saa perustaa männyn, kuusen, rauduskoivun jne. alkuperältään ja kasvupaikalle sopivilla taimilla tai siemenillä. Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää sen kasvupaikasta ja alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen täydentävänä puulajina.
VNA metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä:
12 § Hieskoivun käyttö täydentävänä puulajinaMuilla kuin metsälain 8 a §:n 1 momentissa mainituilla kasvupaikoilla hieskoivun osuus taimikon täydentävänä puulajina voi olla pohjoisen Suomen alueella enintään 50 prosenttia ja muualla Suomessa enintään 20 prosenttia hyväksyttävistä taimista.
Kurki: ei tosta ekalta sivulta ainakaan löydy mitään. Ruotsiin ennustetaan enemmän väestönkasvuakin ja ties mitä. Oletko jaksanut lukea syvemmälle PREDICTSistä?
Terästehdas-keississä on kyllä jotain epäilyttävää. Ikäänkuin Norjassa ei olisi tarpeeksi sähköntuotantoa, että sinne voisi tuollaisen perustaa.
Käyttöveden lämmityksen osalta sanoisin nyt tässä muutaman viime vuoden kokemuksen perusteella (asuminen puukeskuslämmitystalossa ja suorasähkötalossa), että jos nyt alkaisin taloa tekemään, laittaisin taloon kaksi eri lämminvesivaraajaa. Toisen, sellaisen ihan pienen, josta saa käsienpesuvedet ja tiskivedet, ja toisen, jolla voi tuottaa pesuvedet. Näistä ensinmainittu – sellainen ihan pieni – olisi aina päällä, ja toinen käynnistettäisiin vain tarvittaessa. Alkukantaisempi vaihtoehto olisi tietysti vanhanaikainen vesipata tuohon hommaan.
Puukeskuslämmitystalossa oli sellainen (varmaan aika tavallinen) aivopieru siinä järjestelmässä, että käyttöveden lämmityskierukka oli siellä vesisäiliön yläosassa, eli siis siinä, joka kerrostumisen myötä jäähtyi ensin. Kun talo itsessään oli massiivinen kivitalo, niin taloa olisi voinut lämmittää harvemmallakin rytmillä, mutta käyttöveden takia puita piti polttaa useammin.