Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kauppakirjaan voi tietysti vaatia kaikenlaisia metsänhoidon suosituksia, mutta olisikohan MTK:n ajatus ollut, että voisi määritellä runkolukuja ja/tai pohjapinta-aloja. Se, että suostuuko yhtiö sopimaan siitä, mitä tulee sakoksi, jos ehtoa ei noudata, on sitten eri asia.
Metsäpuolella on käytetty ihan kai samaa CAN27:aa ja kalisuolaa kuin pellollakin, järjestelyn toimivuuteen en ota kantaa.
Mulla on kyllä Keski-Pohjanmaallakin metsää, mutta en ole varma, onko mulla juuri nyt hyviä kohteita tai että saako kuljetuksen järjestymään järkevästi.
Bioperäisen hiilidioksidin päästömaksu. Hmm. Tämähän toimisi myös turvepeltoihin ja luonnonsuojeluun ja korvaisi kauan havitellun metsämaan kiinteistöveron. Maksua voisi pienentää pitämällä metsänsä puhtaana lahopuusta ja turpeesta.
Jallukola: Kehitysluokkajakauman voi korjata myös ostamalla lisää hehtaareita 😛
Ei minua välttämättä ärsytä.
Unohdetaan aluksi ne hiilitullit ja materiaalien ja polttoaineiden korvautuminen toisilla normaalissa liike-elämässä, koska ne sotkevat asian selittämistä liikaa. Samoin se, mitä olisi järkevää tehdä. Minulla on omat näkemykseni siltäkin puolelta, mutta unohdetaan ne nyt tästä.
Jos tavoite on se, että halutaan poistaa hiilidioksidia ilmasta, se tapahtuu käytännössä yleensä muuttamalla sitä biomassaksi ja sitten passivoimalla tämä biomassa jotenkin niin ettei se lahoa eikä mätäne.
Tämä passivoiminen voi olla sitä, että käytetään hirttä seinärakenteena, ja sen meistä keskustelijoista varmaan kaikki tunnistavatkin. Voidaan toki myös tehdä taloja olkipaaleista.
Lisäksi meillä vaikutetaan rakastavan puolipassivointia, eli halutaan puiden kasvavan ikuisesti ja pystyyn kuolleetkin puut ovat tärkeitä hiilivarastoja.
Samasta biomassan passivoimisesta on kuitenkin kyse myös silloin, kun halutaan vesittää soita, koska opin mukaan veden alla oleva biomassa ei tuota päästöjä. En ota kantaa, onko oikeasti näin.
Jos nyt sitten tämä oppi halutaan viedä äärimmilleen, niin meidän kannattaisi oikeasti hakata ne Päijänteen rantametsät ympäristötekona ja vierittää ne puut sinne järven pohjaan. Tällöin rantametsät taas 10 vuoden kuluttua sitovat hiiltä ja järven syvänteessä olevat puut möllöttävät siellä onnellisina hiilivarastoina. Sama tietysti merenrantojen suhteen.
Jos siis sahatavaraksi menevästä puusta vain 50 % varastoituu pitkäaikaisesti rakennuksiin, kun loppu poltetaan tai menee vessapaperiksi, niin tällä menetelmällä samasta puusta saataisiin 100 % ilmastohyöty!
Tuli tässä mieleen, että itse asiassa voimassa olevassa Kemerassa on yksi ongelma näiden nuoren metsän hoitojen suhteen, joka voi aiheuttaa pienpuukohteiden hiukan väkivaltaisempaa käsittelyä enemmän kuin aiemmin ja mitä välttämättä kaikki eivät ymmärrä.
Kemera-lakia uusittaessa uusittiin nimittäin myös NMH:n toteutusaika, joka supistui yhteen vuoteen. Tämä vuoden sisään pitää sitten saada sopimaan sekä ennakkoraivaus että koneellinen korjuu. En nyt ota kantaa siihen, miten tarkasti Metsäkeskus valvonnassaan tutkii, minkä ikäisiä kannot ovat, mutta monesti ”risukolle” olisi hyvä, jos ennakkoraivaus tehtäisiin parikin vuotta ennen hakkuuta.
No, kun tukiehtojen mukaan ei saa jäädä välittömän hoidon tarvetta, niin pelkkä ennakkoraivaus ei riitä. Ja jos taas ennakkoraivaa sen pari vuotta ennen hakkuuta, niin sitten itse hakkuussa poistuman lukumäärä ei riitä. Ja tuki on kuitenkin rahallisesti merkittävä suhteessa ensiharvennustuloon ja raivauskustannukseen, niin totta kai se ohjaa ihmisten toimintaa.
Suorittava. Laske männyn susipuun ja kuvassa esiintyneen keskimääräisen koivun nettonykyarvo ja perustele, kumman otat pois ja miksi?
Piti oikein kurkata metsälakia ja vastaavaa asetusta. Harvennuksen jälkeistä metsää arvioidaan siis pituudella ja sen mukaan taulukosta katsottavalla minimipohjapinta-alalla. Itse ajattelisin niin, että runkoluku olisi kuitenkin enemmänkin se ratkaiseva asia tulevaisuuden kannalta. Ei tuo kuvan esimerkkikään minusta näytä kovin vähäpuiselta, puut ovat vaan kleinejä.
Sinänsä kun tulokset ovat näin yhteneviä, niin varmaan kyse on enemmänkin ajourien levenemisen vaikutuksesta.
Maaperään varastoituneen hiilen määrän osalta voisi tietysti esittää, että kesän koittaessa Timppa ottaa lapion ja menee sinne Pyhään-Häkkiin kokeilemaan, miten paksuja pintahumuskerroksia siellä on, siitähän sen näkee.
Jos oletamme, että biomassan (tai puuston) kasvukyky tietyllä pohjalla on vakio – niinkuin kai metsäpuolella on tapana olettaa – , niin silloin tietysti hiilitaseen kannalta paras ratkaisu on se, joka poistaa kierrosta mahdollisimman suuren määrän biomassaa joko a) varastoiden sen pitkäaikaisesti jonnekin tai b) korvaten fossiilisia polttoaineita esimerkiksi energiantuotannossa.
Jos vain vaihtoehto a) huomioidaan, eikä se esittämäni iso valli VT 8 kylkeen millään käy, niin aloitetaan vaikka uudistushakkaamalla kaikki Päijänteen rantametsät ja vieritetään biomassa järven syvänteisiin, jolloin se ei laskennallisesti tuota päästöjä. Samalla maa-ala vapautuu uudelle kierrokselle.
Kysymys on mielenkiintoinen. Cemagro ei kerro sivuillaan, että toiminta olisi jäissä, Forestvital ei kerro mitään, Mhy:t ja kolme suurta pitävät kasvatuslannoitussivunsa entisellä ”pyydä tarjous”-linjalla. Havulatva markkinoi hiilikompensaatiota. Metsätoimisto Tuomiaho markkinoi edelleen Ecolan Silva Nitroa, joka ilmeisesti lopetettiin liian hyvänä kilpailevana tuotteena, kun Yara osti Ecolanin. Pohjoisen metsänlannoituspalvelunkin sivuilla kasvatuslannoituksen hinnaksi kerrotaan edelleen 300 eur/ha. Metsäsuunnittelu Hollanti tarjoaa yksinkertaisesti nykyisin vain terveyslannoitusta.
Kysymys kuuluu, että onko kaikilla toimijoilla papanoita jemmattuna, vai onko salailu alalle niin ominaista, että ei viitsitä edes kertoa nettisivulla, että tavaraa ei saa mistään tai että hinta on loikannut pilviin?