Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ja se yksi kesähän oli myös kylmä kun oli juhannuksena se +2 astetta tai jotain siihen suuntaan. Sinä vuonna männyt eivät kasvaneet juuri mihinkään.
Eteläinen ja lehtimetsäinen saattavat tarkoittaa usein samaa.
Jos hömötiainen tarvitsee lahoa koivua, niin sitä ei synny, jos ei ole tervettä koivua.
Esimerkiksi nimimerkki Menninkäinen on esittänyt hiljattain kuvia sinänsä hienosta kuusikosta, jossa koivua saa hakea.
Lähtisin katsomaan asiaa kahdesta suunnasta:
1) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos koivutukin hinta olisi yhtä hyvä kuin kuusitukin (Jesse ja Visa kertovat seuraavaksi, että se kasvaa nopeammin ja että sen ei tarvitse sen takia yhtä kallista ollakaan, mutta eivät kaikki ajattele niin pitkälle, ja lisäksi meillä on se olematon sorkkaeläinongelma)
2) mitä metsiemme rakenteeseen vaikuttaisi, jos aukkoihin istutettaisiin enintään 800-1000 tainta/ha ja loppu otettaisiin luontaisena uudistumisena
Ja lisäksi voidaan miettiä sitä, että onko tämä lahon lehtipuun puute ohimenevä ongelma.
Energiapuukohteilla on aika yleistä, että kohteella on ollut etukasvuista lehtipuustoa ja metsää lähdetään tekemään osittain myös parhaista alikasvoskuusista. Se varmasti pudottaa pohjapinta-alan aika alas, mutta on silti ihan asiallinen ratkaisu puuyksilöiden nettonykyarvo huomioon ottaen.
Ahdasta alkaa olemaan. Jos on talvikohde, niinkuin turvekankaan kai pitäisi olla, niin voisi myydäkin, kun niissä on kuitenkin 2 v korjuuaika. Luultavasti hakkaavat vasta talvella 2023-2024. Tarjoukset sisään sekä energia- että kuitufirmoille ja vertailee sitten mitä on sattunut saamaan.
Yritän edelleen sanoa, että jos meillä on noin 4 puulajia, joilla on toimiva markkina, niin on turha kuvitella, että taloudellisesti orientoitunut metsänomistaja kasvattaa metsässään mitään muuta, vaan ne kaikki poistetaan taimikonhoitovaiheessa.
Energiapuu- ja polttopuumarkkinan kehittymisen myötä niitä voi kasvattaa myös ensiharvennusvaiheeseen asti siten, että taloudellinen tappio ei ole kovin suuri. Monet vähemmistöpuulajeistahan ovat nuorena nopeakasvuisia lehtipuita.
Jos siis halutaan, että muita lehtipuita kasvatettaisiin vanhemmaksi joko sekapuuna tai muuten, toiminnalle pitäisi olla maksaja.
Musta jotenkin intuition vastaista, että jo tehtyyn puukauppasopimukseen sovelletaan jotain sertifikaattia, joka ei ole ollut voimassa sitä tehtäessä.
Jos ajatellaan vaikka nyt jotain pitkulaisen muotoista kuusikkokuviota järven rannassa, ja sitä, että yhtiöllä voi sopimusehtojen mukaisesti vaikka hakkuu siirtyä eri vuodelle kuin aluksi suullisesti oltiin lupaavinaan, niin muutokset voivat olla suuria, ja optimaalinen metsänkäsittelytapakin saattaa olla eri kuin mitä sopimusta tehtäessä oletettiin.
Outoa, että kestävän metsätalouden yhdistys harrastaa tällaista toimintaa, joka ei ole sosiaalisesti tai sopimusehtojen näkökulmasta kovinkaan kestävää.
Anneli: paha sanoa, vaikuttaako kuusettuminen männyn hehtaarikohtaiseen kasvuun. Intuitiivinen vastaus on tosiaan ei, mutta mitä sittenkin, jos?
Jos oletamme, että meillä on ollut mäntyä käytännössä kaikilla ravinteisuustyypeillä MT-Kitumaa, ja sitten tilanne kuusettamisen myötä muuttuu niin, että mäntyä onkin enää vain CT-Kitumaa, niin kyllähän tämä tietysti vähentää männyn keskimääräistä hehtaarikohtaista kasvua, eikö vaan?
Muitakin syitä toki oikeasti on ja niitä tässä on hyvin käytykin läpi.
Ihan hyvä ensiharvennuskohde Seppäsellä tosiaan, eikä sitä olisi voinut myöhemmäksi lykätäkään. Ja ensiharvennuksesta saavat rahaa sekä moto, ostajayhtiö että metsänomistaja, siihen ei 500 euron raivaussahalla oikein pysty. Sinänsä vähän mälsää, että kaikki ei-männyt tuntuvat lähtevän.
Se on sitten eri asia, että olisiko tässä joku kokorunkokorjuu tai muunlainen koura ollut parempi.
En muista, kirjoitinko tästä jo, mutta monimuotoisuuden kannalta jotkut tempaukset ovat hiukan omituisia.
Eräs suurehko metsäyhtiö on lakannut ostamasta järeää haapaa sekä vähemmistöpuulajeja pihlajasta raitaan.
Mitä nyt sitten luulette, että miten metsäänsä hoitava metsänomistaja reagoi tällaiseen viestiin? No tietysti poistamalla näiden puulajien yksilöt sellaisten tieltä, joista saa täyden hinnan.
Asiallinen kysymys on, että lisääntyisikö monimuotoisuus ja esimerkiksi pihlajan kasvatus, jos 13-senttiselle pihlajatukille olisi toimiva markkina ja kilpailukykyinen hinta?
Planter.. minusta tuntuu, että huumoriasi vaivaa kuivuus 😀 Tuossa on varmaan jokin ravinnehäiriö. Ehkä hirvieläinten ulosteessa on liikaa mangaania, tai liian vähän lyijyä.