Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ikävää, että hänellä on jokirantatontti ja että hän ei ole siirtynyt käyttämään kompostoivaa kuivakäymälää.
Kielletään sitten ojitus, mutta sillä on tiettyjä seurauksia, joista pitää myös keskustella. Sen verran täydennän, että oikeastaan ne eloperäiset maalajit ovat haitallisia vesistöille ilman ojitustakin. Jos turve saataisiin maastosta pois turvallisesti, sen poistaminen olisi oikeastaan sekä vesiensuojeluteko että ilmastoteko.
Nostaakseni vanhaa ketjua… onko kukaan ikinä purkanut syystä tai toisesta jo tehtyä pystykauppaa ennen hakkuun tapahtumista, ja jos, niin miksi, ja miten sujui eli mitä jouduitte korvaamaan?
Mitä Metsuri motokuskin mielestä sitten pitäisi tehdä, kun turvekerros kuivuessaan tiivistyy, painuu ja lahoaa, ja ojat kasvavat umpeen? Odottaa Jeesuksen toista tulemista?
Anteeksi nyt Anneli, mutta minusta kysymys riidoista ja korvauksista on perin mielenkiintoinen.
Selvityksen mukaan Keski-Suomessa on siis hakattu erinäisiä kohteita väljemmiksi, kuin mitä metsänhoidon suositukset ja laki sanovat. No, useilla yhtiöillä kauppakirjassa on viittaus nimenomaan hyvän metsänhoidon suosituksiin. Näin ollen on erittäin kiinnostavaa, jos kukaan ei olisi riitauttanut kauppaansa ja saanut siitä korvauksia. Ja jos näitä korvauksia jouduttaisiin maksamaan, se ohjaisi luultavasti hakkuukäytäntöjä erittäin tehokkaasti.
Metsänomistaja voi nostaa tehokkuutta kasvattamalla kuviokokoa.
Muistan joskus laskeneeni yhden moton työtehon hehtaareina ja päätyneeni johonkin sellaiseen, että jos kaikki hakattaisiin aikanaan ja jos kaikki leimikot samalta alueelta menisivät samalle yrittäjälle, niin oliko se nyt 10 vai 15 kilometriä sen ympyrän halkaisija. Niin että jos sitä isoa konetta on varaa ajattaa lavetilla 80 km sinne ja tänne, niin kyllä tässä kuviossa jossain muuallakin on löysää.
Ja 30 vuotta sitten tehtiin nimenomaan männiköitten ensiharvennuksia, yleensä aika pieninäkin nykymittapuun mukaan. Siihen en sitten ota kantaa että mitä senaikaiset aukot olivat puun määrän ja laadun suhteen, varmaan aika vaihtelevaa tavaraa.
Se on reservivaari-indeksi. Siksi siis kyse vanhoistapojista.
Suorittava: Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut teettämään muutamia energiapuuhakkuita ja olen niiden suhteen ollut erittäin tyytyväinen jäävään puumäärään ja työjälkeen. Olen 350 hehtaaria eri omistajilta, usein kuolinpesiltä, ostaneena ostotilallisena kyllästynyt kuuntelemaan moralisointiasi taimikonhoidosta ja näkemykseni mukaan on myös olemassa sellaisia kohteita, joissa on järkevää myöntää, että taimikonhoitoa ei enää kannata tehdä vaan kannattaa odottaa koneellista energiapuuhakkuuta. Jos haluat jollain tavalla edistää metsänhoidon kehittymistä, niin tee mahdollisten kavereittesi kanssa kansalaisaloite siitä, ettei kuolinpesää saa pitää jakamattomana kuin 5 vuotta.
Ja sitten muut: kauppakirjan ehdoissa tosiaan kummittelevat säännöllisesti hyvät metsänhoidon suositukset ja lakiakin tietysti pitäisi noudattaa. Lain noudattamisesta vastaa käsittääkseni maanomistaja. Kysyisin kuitenkin, että onko joku onnistunut saamaan korvauksia liian harvaksi hakatusta metsästä ja jos, niin miten ja minkä verran. Itselläni ei juuri nyt tällaista ongelmaa ole, mutta joskus voi tietysti tulla.
Tervalepän 2-vuotiaita metsätaimia myy ainakin Metsätoimisto Tuomiaho.
Pakkauskoko 40 kpl ja hinta 0,60 eur/kpl.
Ja ei kun sinko olalle ja metsittämään peltoa, tai mitä niillä sitten ikinä haluaakaan tehdä.
Eli pääsemmekö tästä laskelmasta siihen, että metsätaloudessa olennaista ovat menot, ja että tasaikäisen metsätalouden ensimmäiset 15-20 vuotta ovat hyvin kalliita investointeja, joista iso osa jää tuottamattomiksi (esimerkiksi ne kuusentaimet, joista ei kasva tukkipuita koskaan)?