Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Eihän sillä tuloutusvuodella ole mitään väliä, ellei
a) pääomatulopuolella ole vuosia, jolloin mennään lisäprosentin puolelle (näin vuosina ei siis kannata tulouttaa, ja toisaalta näinä vuosina varauksia kannattaa nimenomaan tehdä niin paljon kuin pystyy)
b) ansiotulopuolella ole heiluntaa, jota yritetään paikata alijäämähyvityksillä
Muuten yrittäjävähennykset ym ovat kai ihan se ja sama, jos oletetaan, että ne toistuvat samanlaisena joka vuosi.
Viimeisimmät ostokseni olivat Aktia ja Bitcoinia seuraava sertifikaatti. Yksinkertaisesti harmittaa elämässä se, että uusien metsätilojen ostaminen on aina paljon kiinnostavampaa kuin osakkeet :/
No siis kyllä tuon 5 hehtaarin puut saa myydyksi ja eiköhän siellä linjan reunassakin mahdu puukuorman kanssa ajamaan. Mutta että sitten tietysti on maailman tappiin asti tehtävä kaikki hommat koko palstalle samaan aikaan.
Mitä povaatte, tuleeko toukokuulle 2025 vielä hintapiikki?
Apulannalla tuollaisen esimerkin tilan ylihintaa pääsee vielä tehokkaasti ”korjaamaan”, sen varaan ainakin itse laskisin.
Oon viime viikkoina ostanut 23 ha Pohjanmaalta ja 5 ha Etelä-Karjalasta, molemmat entisten maiden välittömästä läheisyydestä.
Pohjanmaan palsta menee kokonaisuudessaan lannoitukseen, reilu puolet saa ureaa ja toinen puoli tuhkaa, molemmat sai aivan järkevään hintaan. Vähän pitää perkailla ojia. Etelä-Karjalaan on tilattu moto. Metsävaratiedossa tilalla on yli 1000m3 ja mhy:n arvio tyytyi hiukan yli 600 m3:iin, totuus on varmaankin jossain sillä välillä. Aika näyttää, olivatko hyviä kauppoja, mutta nyt on ainakin tämän vuoden ostobudjetti käytetty.
Kiinnostavaa, että ojitetun suon typpipäästö on aina kasvillisuudesta ja suotyypistä riippumatta 1.
Yleisesti ottaen menovaraukset ja metsävähennykset kannattaa hyödyntää tappiin saakka, koska rahan arvo nyt on yleensä aina suurempi kuin muutaman vuoden päästä. Menovarauksen tekeminen ei millään tavalla sido mihinkään eli ihan se ja sama istuttaako ikinä mitään, mutta mahdollisuus viivästyttää veronmaksua kannattaa aina hyödyntää.
Jos jollain, esimerkiksi Puukilla, on tietoa siitä, miten toimitaan silloin, kun osa metsistä sijaitsee Oulun läänissä ja osa alempana, voi kertoa. Niissähän on periaatteessa eri tulouttamisajat.
Minäkin olen tänä vuonna raivannut kaikki huonokasvuiset taimikot. Jostain syystä.
Lista on aika lyhyt: Latvaenergia ja Laania.
Ensimmäinen on paikallinen ja vuorovaikutuksessa voi olla haasteita, toinen on valtakunnallinen toimija, jolle Kestilä on vähän kaukana maalikylistä, muttei mahdoton.
Sama kokemus Pohjanmaalla, että ei sitten niin millään ole onnistunut. Perusteluna oli loppuviimeksi se, että valtion puolella olevaa samanarvoista suoaluetta ei ole vielä suojeltu. Kumpikin on toistaiseksi pitänyt omat maansa, mutta kyllä varmaan taas parin vuoden päästä kysyn.