Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä pointti. Ajatelkaapa, millaiset ennallistamistilastot Suomella olisi, jos tarkastelun aloitusvuosi olisi 1975.
Peruslähtökohta taitaa valitettavasti olla se, että yhteiskunnan himo säännellä asioita vain kasvaa kasvamistaan, ja kiinteistönomistajan vapaus tehdä maallaan mitä haluaa luultavasti vähenee vähenemistään.
Toisin sanoen:
– mökkitontit myyntiin kun joku vielä ostaa
– sorat ja kalliot samoin
– metsät sileäksi, erityisesti turvemaametsät. Ei kannata uudistaa, koska tällä sääntelyn kiristämisnopeudella seuraavasta sukupolvesta ei saa muuta kuin poimintahakata vähän jotain joskus. Samoin kannattaa hankkiutua eroon Visakallon järeistä tai runsaspuustoisista kuusikoista, kallionlaidoista, suojelualueiden laidoista ym. Ylispuistakin kannattaa hankkiutua eroon taimikoista, koska jossain vaiheessa niitäkin aletaan suojelemaan määrällisesti enemmän. Nyt aletaan olla jo sillä tasolla, että sertifikaatin vaatimat säästöpuut riittävät monilla kohteilla siemenpuiksi, jolloin niiden rahallinen arvo on tavallaan nolla.
– taimikonhoidoissa kannattaa jättää tekemättä vähänkin suttuiset ja työläät alueet, jotta on mitä osoittaa kiintiösuojeluun
– ryöstöhakkuiden jälkeen tiet kannattaa jättää hoitamatta ja jättää umpeutumaan, koska niiden ylläpidon kannattavuus on pohjautunut metsätalouteen
Epämääräisenä kohtana tässä listassa on lannoituspuoli. Kasvatuslannoituksella voinee nopeuttaa saattohoitoa jollain kohteilla, ja se saattaa antaa paremman tuoton kuin uudistamiskustannuksiin panostaminen. Toinen mysteeri on tuhkalannoitus: mitäs lautakunta, ml. erityisesti Anneli, Pete ja viranomaisreservi-indeksaattorit ovat siitä, että jos turvemaan metsä on tuhkalannoitettu, onko tämä este sen ennallistamiselle? En usko, että tuhkaa on ainakaan kovin helppo jälkikäteen enää poistaa. Joillain kohteilla arvelisin, että tuhkalannoitus voisi sen vuoksi olla kannattava investointi.
Aika lailla tuskaista on, mutta kyllä siellä jotain kasvaa (eri alueille laitettu siis lehtikuusta, mäntyä, rauduskoivua ja kuusta, osaan tukea ja osaan ei). Rauduskoivut näyttävät voivan parhaiten eli nousevat voimakkaimmin röhnästä yli. Laajamittainen myrkytys näyttää olevan hyvin tarpeellista näissä; ehkä heinän kanssa puuntaimet vielä jotenkuten voivat pärjätä, mutta yhdistelmä koiranputki-horsma-mesiangervo on jo aika hurja.
Jälkikäteen tehtyjen myrkytysten ajankohdasta Pete voisi lausua asiantuntijana jotain, myös lehtipuiden osalta. Havupuut kai kestävät glyfosaattia paremmin.
Metsämaaksi eivät ole toistaiseksi muuttuneet, pitäisi varmaan tehdä niihin metsänkäyttöilmoitus 😀
Paljonkohan metsänkasvatus kuluttaa vettä Suomen sadannasta?
Minäkin olen selvinnyt Porthanian pyöröovista ihan menestyksekkäästi. Sitäpaitsi ne voi nykyisin kiertää, onneksi.
Planterin kommentti hirvimatematiikasta tuolla ekalla sivulla on edelleen varsin osuva.
Suosittelen, että unohdat ajatuksen ruiskuttamisesta ja ostat rakeista booria, jota heittelet 10 litran muoviämpärillisen per hehtaari. Ei tarvitse sitten pestä sitä ruiskua eikä muutenkaan läträtä veden kanssa.
Niin. Asiallinen kysymys tosiaan on se, että miksi puukauppaa ei voisi käydä avoimesti kuten pörssissä.
On muuten mielenkiintoinen kysymys, että millä oikeudella me olemme vaatimassa sitä, että metsän tulisi kasvaa mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon kuutioita per hehtaari. Itsekin toki usein harrastan sellaista, mutta ketä se nyt haittaa oikeasti, jos se ei kasvakaan, tai jos Pukkala haluaa kasvatella euroja eikä kuutioita.
<p>Oikeastaan harsintajulkilausuman ajankohta olisi myös mielenkiintoinen leikkauspiste.</p>
<p>Koska maailmassa on kuitenkin pakko polttaa JOTAIN fossiilisia. Näin ollen turve on niistä poltettavista em. syistä ympäristöystävällisin vaihtoehto, jota pitäisi suosia.</p>