Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Huomauttaisin, että R. Rantahan on käsittääkseni tehnyt tilinsä nimenomaan sillä, että hän on ostanut metsää kohtuuhinnalla ja realisoinut puustopääoman jokseenkin heti jättäen jäljelle vain siemenpuut. Näin sitoutunut pääoma on ollut pieni ja on ollut helppo hankkia lisää hehtaareja. Kun sitten nämä hehtaarit ovat hyvin huokealla taimettuneet, sijoitetulle pääomalle on saanut hyvän tuoton.
Jos sen sijaan maalataan piru seinälle, niin jos tästä 18 hehtaarista ensin suojellaan kokonaan 5-6 hehtaaria ja loppu pakkomäärätään turvemaana (jota se ei metsätieteellisesti kaikin osin edes ole, mutta metsävaratiedoissa kyllä) jatkuvaan kasvatukseen, niin tukkiprosentin noususta huolimatta tuotto saattaa jäädä heikommaksi kuin aavistushakkuuvaihtoehdossa. Piru on osittain ylimitoitettu, mutta on täysin mahdollista, että Marinin II-hallitus saattaisi tuollaisenkin ratkaisun tehdä.
Niin, no jos minä nyt rosautan aukon ja uudistan luontaisesti hieskoivulle, niin silloin siinä ei ole pennin jeniä kiinni 😀 joten kaikki on vain tuottoa. Poislukien vaatimaton tiemaksu.
Investoinnit maksavat vuosi vuodelta enemmän ja niistä saattava tuotto ei vastaavasti nouse.
Laskin tuossa yksi päivä, mitä minun kannattaisi tehdä yhdelle Pohjois-Pohjanmaalla omistamalleni 18 ha metsätilalle. Olen ostanut tilan joitakin vuosia sitten 28000 eurolla, joka oli siihen aikaan sellainen hyvä, hiukan yläkanttinen hinta. Ojitus oli uusittu joitakin vuosia ennen kauppaa.
Turvekerroksen paksuus vaihtelee 5 sentistä ehkä 50 senttiin tilan alueella. Metsä kasvaa oikein hyvin, metsätieteellisesti tilalla on siis ojitettua kangasta ja turvekangasta.
Mäntytukkia 300m3, mäntykuitua 1300m3, parrua paljon. Keskiläpimitta siinä 17 cm ja pituus 15 m, pääasiallinen kehitysluokka 03, tilan alueella on vaihtelua, mutta keskiarvo on tämä. Runkoluku 900 eli ensiharvennus tehty.
Jos nyt päätehakkaisin tilan, olettaisin, että saisin puista melko varmasti yli 45000 euroa. Tila uudistuisi erittäin varmasti luontaisesti hieskoivulle aivan ilmaiseksi.
Loppuun vielä ratkaisu arvoitukseen: jos en olisi tuhkalannoittanut tilaa muutama vuosi sitten, olisin jo tilannut moton. Kyse ei ole siitä, että lasken kannattavuutta siitä saadulle 3000 euron laskulle, vaan siitä, että minulla on aavistus siitä, että tuhkalannoitus estäisi aika tehokkaasti ennallistamista, sitä kun on hankala poistaa maasta. Mietin silti aina silloin tällöin, pitäisikö kuitenkin varmistaa oma selusta aavistushakkuulla.
Seurataanpa tilanteen kehitystä. Kohteen alkuperäinen korjuuaika menee umpeen kuukauden kuluttua ja seuraavat 2 viikkoa on ainakin nollan paikkeilla. Kohde on rehellisesti sijainniltaan haastava ja puut on myyty aikoinaan tukkipuun hinnalla 53 euroa ja hilut päälle (päätehakkuu), joten kun hintataso on tässä kolmessa vuodessa noussut, niin olisi pieni kiusaus alkaa esittelemään ostomiehelle, että mitäs jos minä annan teille rahaa ja te revitte paperit.
Jonas on kova joululaulujen ystävä. Niissähän lauletaan, että
Suo, mulle maja rauhaisa.
Rakas ystäväni Suorittava. Kuvani ”väärin raivattu” ja ”väärin raivattu lisäkuva” ovat nyt ilmestyneet näkyviin. Lisäkuvista ilmenee, miten kauniisti puuni kasvavat leveyttä. Kuvista ilmenee selvästi, että hirvet tai muut nelijalkaiset eivät estä kasvua, sillä kasvu on edelleen hyvin voimakasta. Ne vain – sanoakseni – vaikuttavat sen kohdistumiseen.
Osallistun keskusteluun esittämällä lukijoiden kuvissa kuvia kauniista taimikostani, jossa jalostetut koivut kasvavat uskomattoman rehevästi. Ilmoittelen, kun ne jossain vaiheessa ilmestyvät näkyviin, ja katsotaan sitten, että mitkä niistä ovat jääneet tulematta. Bad gateway tuli vastaukseksi kuten yleensä, mutta yleensä ne aina joskus putkahtavat.
Luken uutinen on sikäli hauska, että siinä siis pidetään pahana sitä, että hyvin kasvava puusto kuivattaa suota. Kun siis suon pintakerros kuivuu syvemmälle kuin aiemmin, syntyy sekä hiilipäästöjä että ravinnepäästöjä vesiin, kun turve lahoaa.
Teknisesti ajatus on toki oikea, mutta moraalisesti hiukan arveluttava. Enää ei siis riitä se, että suota ei saisi ojittaa, vaan suolla ei saisi myöskään kasvaa puita, jotka, pahalainen sentään, juovat vettä?
Alan olla yhä enemmän samaa mieltä päivystävän dosentin kanssa siitä, että turve pitäisi vaarallisena aineena välittömästi kerätä pois kaikista soista ja viedä se Saksaan poltettavaksi, jotta meille ei tulisi täällä siitä päästöjä ja se korvaisi maan pinnan alla turvallisesti rauhassa uinuvat rusko- ja kivihiilet ja öllöttelevät öljyt.
No minusta Mm:llä oli ihan henkilökohtaistakin katkeruutta siitä, miksi hänellä on kallis jätevesijärjestelmä, kun metsänomistajat saavat liata. Ja se on ihan inhimillistä, ei siinä mitään.
https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/energiapuun-korjuu-kasvatusmetsista/toteutus#section-200 ja https://puuhuolto.fi/koneellinen-puunkorjuu/koneellinen-puutavaran-valmistus/hakkuukonetyon-suunnittelun-tyomalli/ajourasto/ ovat molemmat sitä mieltä, että ”Suositus ajourien leveydeksi on 4,0–4,5 metriä (turvemailla 4,0–5,0 metriä).” ja ”Risteyksissä ja lievästi sivukaltevissa maastoissa ajourien leveyttä voi olla tarpeen kasvattaa jopa 4,5 metriin, turvemailla jopa viiteen metriin. Kun ajourat tehdään ohjeiden mukaisesti, muodostuu ajouria arviolta 500 metriä hehtaarille. Leimikon kokonaispinta-alasta ajourien osuus on viidennes.”
4,6 metriä lienee keksitty itse.