Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kertokaahan joku, meneekö tämä nyt niinkuin (asiaa mistään tarkistamatta) luulen, eli:
1) maanomistaja vastaa metsälain noudattamisesta, eli tarkastus kohdistuu maanomistajaan
2) metsäyhtiön vastuu päättyy 1 kk päästä hakkuun päättymisestä ja metsäyhtiö vastaa sertikerholle ja maanomistajalle
3) metsäkeskus tekee tarkastuksen niin myöhään, että ei-valveutunut metsänomistaja ei ehdi enää reklamoimaan yhtiölle
Perusongelmahan tässä on se, että sekä lunastuslain että maankäyttö- ja rakennuslain lunastuspykälät on alun perin kirjoitettu sillä ajatuksella, että lunastaja on valtio, kunta tai jokin valtionyhtiö, joka ei tee normaalia bisnestä. Sinänsä konsepti tulee Ruotsin kuninkaalta asti, eli jo kuningas sai ottaa talonpojan maat laillisesti perusteltuihin tarpeisiinsa, mutta ei ilmaiseksi.
No, sittemmin meillä on ollut jo vuosikymmeniä buumi, jossa näitä yhteiskunnallisesti tärkeitä juttuja on yksityistetty, erilaista infraa ym.
Ongelma on, että lunastuspykälät eivät tunnista sitä, että pakkolunastamalla viedyllä alueella voidaan tosiasiassa tehdä rankkaa bisnestä. Lunastuksen lopullisuuden vuoksi lunastettu alue voidaan vielä myöhemmin jalostaa toiseen käyttöön ilman eri korvausta, millä mm. Helsingin kaupunki on hienosti kikkaillut.
Taika on lunastuslain 4 §:ssa:
Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.
Lunastuksen hakija voi olla myös yksityisoikeudellinen yhteisö, joka osoittaa yleisen tarpeen vaativan lunastusta ja esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen.”Kysymys on siitä, mikä voi olla ”yleistä tarvetta”, ja siitä olisi syytä pitää kovasti keskustelua yllä. Ja jos nyt oikein lähdetään venyttämään, niin eikö se olisi ihan yleiseen tarpeeseen lunastamista, jos valtio lunastaisi kaikkien meidän metsät hiilinieluiksi, kun me muuten hakataan niitä liikaa?
Muuttaa itse ulkomaille, johonkin halvemman kustannustason lämpimään maahan.
isotiatsolit on yleensä kai säilöntäaineita?
Niitähän löytyy kaikenlaisista maaleista, kosmetiikasta, hiusväreistä, tapettiliistereistä ym., kaikesta sellaisesta, mitä kannattaisi myydä kuivana passiivisena jauheena mutta mitä myydään valmiiksi veteen lantrattuna nykyään koska ihmiset ovat uusavuttomia ja/tai saadaan parempi kate.
Olisin sanonut, että ensiharvennuskoivu 13 eur/m3 ja haapa 5 eur/m3, mutta hintamielikuvani oli tietysti muutaman vuoden takaa ja olen enimmäkseen pitänyt nykytilannetta ohimenevänä häiriönä, mikä liittyy energian hinnan nousuun.
Jossain viestiketjussa puhuin viime viikolla taimikonhoidosta ja nettonykyarvosta, johon joku ärähti jotain. Tässähän on nimenomaan kyse siitä, kummalla on suurempi nettonykyarvo, 3-metrisellä perusterveellä kuusentaimella vai 9-metrisellä laihalla koivulla tai haavalla. Puukin laskentatoimisto sen meille luultavimmin kertoo.
Anneli: Jos ensiharvennustulo on 500 eur/ha (haapametsässä ei läheskään sitä) ja ennakkoraivauskustannus 400 eur/ha, niin…
No mitäs se suorittava olisi kakkoskuvan näkymässä tehnyt? raivaussahatyön suurimpien haapojen ja hieskoivujen hyväksi ja näkyvyyttä haittaava alikasvoskuusikko pois?
Huomaa, että aikakonetta ei ollut käytettävissä tässä kohteessa.
”ensiharvennuksia tarkasteltaessa kävi ilmi, että runkoluvun mukaan suurin osa kuvioista oli suositusten mukaan harvennettuja ja suurin osa mäntyvaltaisia kuvioita.
Pohjapinta-ala tarkastelussa taas suurin osa jäi alle suositusten alarajan. Mäntyvaltaisista kuvioista lähes puolet oli tuoreella kankaalla, mikä on aiheuttanut suurehkoja rinnankorkeusläpimittoja ikään nähden nuorissa männiköissä. Voisi siis olla, että rehevän maan männiköt ovat tyvekkäitä, mutta pituus ei kasva samaa tahtia, jolloin hakkuukoneen kuljettajien käyttämä läpimittaan perustuva harvennusvoimakkuus poikkeaa sen tähden pituuteen perustuvista harvennusmalleista.”
Kieltämättä opinnäytetyö on kiinnostava. Sikäli kun tulkitsen oikein, niin lopputulos on se, että koulutettu motokuski tekee samaa runkolukua tai vaikutelmaa ihan riippumatta siitä, mikä puun paksuus on.
Varmaan räjähtää, ja räjähtävät varmasti Italiankin pankit, mutta mitä moralisoinnilla on tekemistä bisneksen kanssa tässä asiassa? Me maksamme sen joka tapauksessa, ja pankkiiri hymyilee.
Jos lähdetään keskustelemaan tulevista sukupolvista, niin Jean S kuolee tilastollisesti noin vuonna 2063. Näin ollen perikunnalla olisi siinä vaiheessa jo aivan komea hieskoivikko, kun se on nyt noin 80-senttisenä odottamassa siellä mäntyjen alla suurimmassa osassa tilaa. Lisäksi olisi se hiukan yli 30000 euroa riihikuivaa, tai sitten sillä olisi ostettu esimerkiksi pankkiosakkeita.