Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Onko Timpalla juurikaan savimaita metsänpohjana?
Sanoiko joku, että monimuotoisuuden kannalta oli tärkeää, että hehtaarilla oli 30 lahopäätä? Osa saa tietysti olla myös makuuasennossa?
😀
Metsätehon ohjeessa muuten otettiin puoliympyrä sivulta, näin tähän suorittavan käytyyn keskusteluun viitaten. Siinähän pystyy leveällä uralla vähän pettämäänkin itseään, jos niin haluaa tehdä.
Muistuttaisin, että kyse tuntuu olevan myös jollain tavalla siitä, miten mitataan ja lasketaan, kun kuitenkin on todettu, että konekuskit tekevät työtään jokseenkin samalla tavalla ja järjestelmä auttaa mittausten tekemisessä.
Politiikkakaan ei siis selitä sitä kaikkea.
Jaa no sitten. Suorittavan ilmaus molemmilta puolilta ottamisesta oli vähän sellainen, että en tajunnut, mitä sillä tarkoitin, ajattelin, että otetaan puoliympyrä vasemmalta ja puoliympyrä oikealta, jolloin ajoura jää siis ikäänkuin laskematta.
On oikeastaan jopa niin, että jos puoliympyrän kaari on siis vasemmalta eteen ja oikealle, niin siinä tapauksessa se ajourahan yliedustuu mittauksessa, jos oletetaan, että ajourat ovat 20 metrin välein. Oikea suhde ajouran ja harvennusmetsän välille tulisi siis silloin, jos mitattava alue olisi puolikas neliöstä.
Kysymys kuuluu, että missä sitten mättää. Onko puomin pituus mitattu väärin vai ovatko puut opinnäytetyön arvelemalla tavalla väärän muotoisia?
Ensiharvennukset liitetään muihin harvennuksiin siksi, että niin ostomies saa maksettua niistä parempaa hintaa ilman, että tilastohinnat menevät liian hyviksi. Jokseenkin vakiintunut temppu.
Suorittavan puoliympyrät: no, suorittavahan nyt tietysti ainakin väittää olevansa eläkkeellä. Jos nyt kuitenkin satut pääsemään vielä joskus moton koppiin, niin teepä seuraavasti. Sen sijaan, että mittaat puoliympyrän vasemmalta tai oikealta, niin mittaapa puoliympyrän muotoinen koeala valmista aluetta suoraan edestä.
Palstan matemaatikot ehkä oivaltavat, miksi.
Timppa: samahan se on sähkön kanssa. Meillä on poltettu puita koko talvi, ja sähkölaskut ovat niin pienet, että niihin ei saa mitään tukia. Sitten kun on hoidettu omat raha-asiatkin vastuullisesti, niin ei saada sossustakaan sähkörahaa. Sosialistinen yhteiskunta tukee heikoimpia ja rankaisee niitä, jotka hoitavat asiansa itse, ja näin se vaan menee.
Puun myyntikartellin osalta on myös asiallinen kysymys, että kuinka paljon sellainen vuotaisi. Työvoimakartellissa on aina etujärjestö, joka maksaa lakkoavustusta työstä kieltäytyville ihmisille, jotta nämä eivät rahapulan takia joutuisi töihin. Mutta kuka maksaisi sille maanviljelijälle, jonka pitäisi ostaa apulannat ja rahaa saa enää metsästä?
Niin siis jääkauden jälkeenhän ainakin suuri osa Suomesta on kai ollut kivennäismaapintainen, ja sitten sen päälle on sitten kertynyt vuosituhansien aikana metsämaan humuskerros (=”hiiltä”), huonokasvuisilla kallioilla vähemmän ja lehdoissa enemmän. Päätehakkuu ja maanmuokkaustyypit tietysti saavat aikaan sen, että tämä humuskerros osittain rikkoutuu ja valo- ja kosteusolosuhteiden muututtua se ja sen päällä oleva karike lahoaa. Maanmuokkaus siis vapauttaa humuksen ja karikkeen lahotessa ravinteita uusien puiden (ja horsman ja vatun) käyttöön ja muuttaa niitä maaperän lämpöolosuhteita, mikä kai käytännössä liittyy samaan asiaan.
Tosiaan kun kevät koittaa, niin toivoisin, että Timppa menisi sinne Pyhään-Häkkiin retkelle lapion kanssa (se tosin lienee laitonta, mutta ei siitä kiinni jää) ja selvittelisi, miten paksulti sellaisessa ihannoidussa ikimetsässä tätä humuskerrosta on ja onko siinä minkä verran eroa hoidettuun talousmetsään samanlaisella kasvupaikalla.
Se on sinänsä mielenkiintoinen kysymys, että mihin se aiemmin kertynyt turvekerros on jääkausien yhteydessä mennyt. Pintakerrosten myllerryksen myötä jotain on varmaan jäänyt pinnan alle ja muuttunut joksikin kiveksi tms., ja pintaan jäänyt tavara on varmaan osittain lahonnut tai alavalle paikalle jäädessään päätynyt suon pohjaan.
En usko, että Osmo on selvitellyt metaania ja ilmakehää.
Sivistyksessäni on aukkoja, ja osa tietysti selviäisi alan tiedettä lukemalla, mutta helpommalla pääsee, kun kysyy täällä.
Kysymykseni kuuluu, onko ylipäätään kuinka paljon olemassa paksuturpeisia reheviä soita ja mihin ne sijoittuvat maantieteellisesti? Kysymykseni taustalla on se, että kun suo saa ravinteisuutensa pitkälti ympäröivien alueiden valumavesien kautta. Jos sitten ajatellaan suurelle osalle Suomea tyypillistä keidassuota, niin eihän sinne suon keskiosaan tule enää valumavesiä, kun se on ympäristönsä yläpuolella. Voisi tavallaan olettaa, että monilla soilla ravinteisuus lisääntyisi pohjaa kohti tämän takia.
Jäljelle jäisivät siis pohjoisen aapasuot joita ei muutenkaan ole määrättömästi ojitettu (ja joissa ojituksen kuivattava vaikutus toimii muutenkin vähän toisin) sekä Itä-Suomessa Kolvanan Uuron tapaisissa syvissä notkelmissa sijaitsevat suot, joita ei välttämättä saa ojittamalla kuivaksi ikinä muutenkaan.
Kertokaa lisää, jos teillä on jotain käsityksiä tai tietoja.
Kohta joku saisi avata keskustelun Puun hinta 2023.
Onko tää muuten jokavuotinen ilmiö. että 18.1. tilastohintamankeli ei tiedä, mitä tämän vuoden puolella puusta on maksettu?