Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Kysyn tässä ohimennen kokeneilta ja erityisesti Visalta, että paljonko kuusitukin hinta ylipäätään nousee sen mukaan, onko rinnankorkeusläpimitta 23 cm, 26 cm, 36 cm vai 46 cm.
Jos tammea on tarkoitus laittaa, niin kohde on varmaan aika etelässä. Sanoisin näin, että jos on linjan Parikkala-Padasjoki-Panelia eteläpuolella niin laittaisin nurin.
Kun meillä on palstalla näitä enemmän ja vähemmän suorittavia metsäkonekuskeja, kokeneita metsänomistajia ja ehkä joku entinen ostomieskin, niin haluaisin nyt hiukan kysyä neuvoja ja nostaa esiin ongelmia liittyen ”jatketun” kasvatuksen harjoittamiseen.
Olen viime vuosien aikana teettänyt kolme puolentoista hehtaarin kokoluokassa olevaa ”päätehakkuuta” kolmella eri yhtiöllä samankaltaisissa olosuhteissa, joista yksi on onnistunut hyvin, yksi jotenkuten ja kolmas ei todennäköisesti tule onnistumaan.
Onnistuneen tapauksen 1 teki tunnettu sahayhtiö. Kivennäismaan ja mustikkaturvekankaan rajapinnassa olevalla kuviolla kasvoi ennen hakkuuta noin 55-vuotiasta sekametsää, jossa valtapuina oli eri alueilla koivua, kuusta ja mäntyä. Koivu oli saavuttanut teknisen päätehakkuiän, pääosin väljästi olleet kuuset olivat riittävän järeitä ja männyt vähän laihoja. Kuviolla oli valtapuuston lisäksi kuusen alikasvostaimikkoa koivujen ja mäntyjen joukossa, jonkin verran noin 10-15cm paksua koivua ja kuusta. Kuvio käveltiin ostomiehen kanssa läpi ja sen hakkuutavasta saavutettiin yksimielisyys. Hakkuutavaksi kirjattiin metsänkäyttöilmoitusta varten suojuspuuhakkuu vaikka molemmat tiesivät, ettei kyse sellaisesta varsinaisesti ole. Hakkuun jälkeen kuviolle jäi alikasvostaimien lisäksi välikoon kuuset sekä jonkin verran välikoon koivua. Koivut riittivät varjostamaan kuusia ja kuviolta on kaatunut tähän mennessä 4 runkoa.
Osittain onnistuneen tapauksen 2 teki yksi kolmesta suuresta. Myös tässä tapauksessa kohde oli kuivan maan rajassa olevaa mustikkaturvekangasta, mutta valtapuusto oli riukuuntumisen rajoilla olevaa mänty-koivu-sekametsää, järeää kuusta oli siis suhteellisesti vähemmän. Sen alla oli turkkina erikokoista kuusta. Kuvio ostettiin avohakkuuna näkemättä metsävaratietojen ja valokuvien perusteella ja tavoite luontaiseen uudistamiseen alikasvoskuusten avulla kirjattiin ylös. Lisäksi suullisesti ohjeistettiin tekemään tekopökkelöitä kuusentaimien ehdoilla. Lopputulos erosi tavoitellusta sikäli, että kaikki alikasvokseen sisältyneet kuusen ns. nollarungot oli innokkaasti napsittu moton kitaan, jolloin sitten alikasvoksesta jäljelle jäivät ne pienimmät alle jääneet heikoimmat yksilöt. Turkista jäi jäljelle lopulta yllättävän vähän tavaraa, josta luultavasti osa selviytyy valoshokista.
Kolmas kohde oli maalajiltaan kallion alla oleva märkä hiekkamaa (MT), jota oli aikonaan yritetty uudistaa männylle siemenpuiden avulla. Ennen hakkuuta kuviolla oli nämä hyvin järeät siemenpuumännyt, niiden tuottamia nuorempia juuri tukiksi kelpaavia mäntyjä ehkä 100 runkoa/ha, näitä hiukan nuorempaa luontaisesti syntynyttä pääosin hyvin heikkolaatuista hieskoivua sekä jälleen kooltaan kirjava alikasvoskuusikko. Osto oli käynyt kohteella, joskin mahdollisesti vasta kaupanteon jälkeen, ja suullisesti annettiin ohjeeksi varjella taimikkoa ja myös viereisellä harvennuskuviolla poistaa kaikki taimien kehitystä haittaava puusto. Lopputuloksena oli jälleen kerran nollarunkojen innokas poisto ja lähinnä tavallista hakkuuaukkoa muistuttava lopputulos.
Kolmoskohteen harvennusosassa järjenkäyttö oli huipussaan, kun kuviolle jäi 20 cm järeä männikkö, jossa järeimpien puiden alla oli kuusentaimia.
Kaikki esimerkkikohteet 1-3 olivat Pohjanmaalla. Vastaesimerkkinä totean, että olen teettänyt myös täystiheän koivikon päätehakkuun Pohjois-Karjalassa, jossa jäännökseksi jäi 3-8-metrinen kuusikko, josta ei edelleenkään nää läpi.
Haluaisin nyt kysyä palstalaisilta, että miten näihin lopputuloksiin on onnistuttu päättymään ja että mitä minun tulisi kauppaa tehdessäni muotoilla ehtoihin, jotta lopputulos hakkuun jälkeen olisi sellainen kuin haluan? (Tavoitetila olisi siis se, että hakataan isot puut kokonaan pois sieltä, missä on riittävästi taimia, jätetään niille tarvittaessa halpa ja kevyt suojapuusto ja missä taimia ei ole, harvennetaan.) Millä nimikkeellä tällainen kauppa tulisi tehdä ja miten eliminoidaan se tosiasia, että motokuski lähtee keräilemään nollarunkoja saadakseen korjuutaksaa ylöspäin tai jostain muusta syystä?
Niin Anneli, minua kiinnostaa tosiaan ihan vakavasti, että miten sellaiset Suomen hallintoon osallistuvat virkamiehet, poliitikot, yhdistys- ja puolueaktivistit ja vaikuttajat perustelevat oman asemansa olemassaolon ilman rasismia sellaisena kuin se voidaan laajasti ymmärrettynä ymmärtää.
Kansallisvaltion ja sen hallintokoneiston olemassa pitäminen nimittäin nähdäkseni on pakko johtaa rasismista.
Jotta Suomen yhteiskuntaa olisi jokin looginen tarve ylläpitää, on pakko uskoa, että se olisi jollakin tavalla parempi kuin ei-Suomi, toisin sanoen ulkomaat ja muu maailma. Jos kaikkien maiden kansalaiset ovat yhtä hyviä ja tasa-arvoisia keskenään, on paljon tehokkaampaa luopua päällekkäisestä hallinnosta, sillä se kuluttaa silloin tarpeettomasti voimavaroja. Samoin kannattaa lopettaa rajavalvonta ja muut eriarvoistavat käytänteet.
En välttämättä itsekään ajattele näin, mutta esitän nyt tällaisen loogisen päätelmäketjun keskustelun rikastamiseksi. Minusta eräät tahot yrittävät nyt samaan aikaan sekä jakaa kakkua että syödä sen.
Mitä sitten tähän hallitustilanteeseen tulee, niin ei nyt vaadi ihan hirvittävästi näkökykyä ymmärtää, että vaalitulos on joidenkin tahojen mielestä väärä. Ehkä suurin opetus on, että hallitusohjelmaan pitää jatkossa sisällyttää ilmaista rahanjakoa lehdistölle ja muutamille järjestöille, ja sitten hallituskauden aikana haudata nämä komiteaan niin, ettei rahoja kuitenkaan kulu. Surullista katsottavaa tämä joka tapauksessa on.
Ensiharvennus kannattaa tehdä hävityksenä, jos haapa- tai hieskoivupuuston alla on alavaltapuina tai alikasvoksena kuusia. Tämä kannattaa arvostelussa muistaa.
Niin. Jos elyn y-kirjain siirretään hallitusohjelman mukaisesti aviin, niin pitäisikö sitten saman valvojan valvoa maastossa sekä hakkuiden uudistumista että valkoselkätikkoja ja hirviä? Tässähän on tietysti omat riskinsä.
Hallitusohjelmassa on myös ne kampanjat taimikonhoitoon ja kiertoajan pidennykseen. Jos Metsäkeskusta ei ole niin ne annetaan öö… MMM:lle ja Yleisradiolle?
Jos ajatellaan, että kyseessä on tuhometsä, niin minulle voisi olla merkitystä myös sillä, että kumpi ostaja suostuu kirjaamaan kauppakirjaan lyhemmän korjuuajan kuin mitä yleisissä sopimusehdoissa on.
Tarjoajat lienevät Keitele Group ja … Enso?
Hallitusohjelman lukeneena pari lisähuomiota:
– kasvatuslannoitukseen luvataan kampanja muttei suoranaista tukirahaa, toki hiilimarkkinalta sitä voidaan saada yksityisestikin, mutta milloin, se on hankala sanoa
– istuttamiseen panostaminen kuulostaa sikäli hassulta, että nykyään uudistetaan aika paljon istuttamalla muutenkin. Tulee mieleen, että jos halutaan välttää aikaa, jona maa ei tuota hiilipalveluita, niin miksei panostettaisi samantien kaksijaksoisuuteen ja koivun ja/tai männyn viljelyyn.
– yleisesti ottaen on vähän sellaista uskoa, että vanhoja keinoja käyttäen päästäisiin käänteentekeviin uusiin tuloksiin, mikä tuskin tapahtuu.
Joku voisi nyt korjata, mutta mulla olisi vahva mutu siitä, että tähtikirjaaja tappaa ylhäältä alaspäin ja kirjanpainaja alhaalta ylöspäin.
Varhaishoidon tukeahan kasvatetaan Metkassa, kun se tulee yhtä suureksi kuin muukin taimikonhoidon tuki. Ei siis tarvitse enää sanoa, että olisi.
(sarkasmivaroitus)
Mutta Timppa. Sinun suosihan ovat varputurvekankaita. Niillä metsänkasvatus keinollisen uudistamisen kautta on kannattamatonta ja ne tulisi jättää luonnontilaan. Sen sijaan jatkuva kasvatus loistavasti toimii korvissa sekä mustikka- ja puolukkaturvekankailla, joille syntyy helposti kehityskelpoinen aluskasvos, ja joita on suurin osa suometsistä.
Sitten asiaan.
Muistaakseni täällä on todettu, että varputurvekangas/isovarpuräme-tyyppiset kohteet vaativat vettämistä taimettuakseen luontaisesti, jos taimettuvat sittenkään.