Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
Ajattelisin, että nämä universalismin ja nationalismin kysymykset näkyvät sitten hienosti esimerkiksi sellaisissa kysymyksissä kuin että onko Suomella erityistehtävä suden suojelussa tai miten Suomen teollisuutta, turvetuotantoa tai maankäyttöä pitäisi ohjata hiilipäästönäkökulmasta.
Annelin esittämistä maista Kanada ja Ruotsi ovat bruttokansantuotteeltaan ”parempia” kuin Suomi, Uusi-Seelanti on pari sijaa jäljessä maailman maitten listalla, mutta toisaalta vuoden 2020 sen GNI on kehittynyt reilusti nopeammin kuin Suomen. Sitä on aina välillä hyvä miettiä, miksi jotkut kumppanit tuntuvat miellyttävämmiltä kuin toiset.
Ajatusleikkinä voisi miettiä, mitä tapahtuisi, jos Suomi liittyisi Sambiaan. Enkä puhu vain rahasta.
Mistä taimiaines syntyy jos ei ole enää siemenpuita jäljellä? Kysymys on erittäin hyvä, koska tosiaan yleensä sinne aina jotain siunaantuu, usein jopa sitä puuta, jonka siemenpuita kuviolla ei ole, kuten suorittava on ansiokkaasti tuonut männyn siemenpuuhakkuiden osalta esiin.
Jos ollaan tarkkoja, kirjoitit ”yleensä ajatellaan”, etkä ottanut sitä omiin nimiisi. Siksi piti varmistaa.
Sinänsä ymmärrän tätä WWF:n kirjoittajan logiikkaakin, mutta kun aikamme jakolinja tuntuu olevan universalistit ja nationalistit – joita molempia on sekä puoluekentän oikealla että vasemmalla laidalla eri syistä – niin on yllättävän vähäistä, minkä verran itse aiheesta puhutaan. Hiukan karkeistettuna voi ajatella, että ensin joitakin sukupolvia aiemmin rakennetaan oma talo, jotta saadaan suojaa maailmalta, ja sitten myöhemmin viedään sekä sisä- että ulkolasit aittaan, jotta kaikki voi vapaasti tulla ja mennä ja jotta sisällä ei olisi tunkkaista. Samalla poltetaan enemmän halkoja ja vähän huonekalujakin ja naapurinkin halkoja, jotta on riittävän lämmintä.
En oikein valitettavasti keksi, mihin muuhun nationalismi nyt voi perustua, kun kuvitelmaan siitä, että ollaan itse parempia kuin ne ulkopuolella olevat.
Kun emme ole ruotsalaisia emmekä tahdo tulla venäläisiksi, olisi aiheellista kysyä, a) miksi emme ole ruotsalaisia – nykyäänhän on ok, että kuka tahansa saa olla se, miksi itse haluaa identifioitua, poislukien saamelaiset, ja b) miksi emme tahtoisi tulla venäläisiksi, jos he ovat yhtä hyviä kuin me itse?
Ihan hyvä tietää. Täältä katsoen näkymä on ollut sellainen, että hintahaitari on paljon pienempi.
Kerro toki, mihin se sitten perustuu.
Eli siis tarkoittaako tämä sitä, että Visalassa saa tukin hinnaksi 110 euroa/m3?
Se on ihan sama vaikka se uudistamisvelvoite laukeaisi, jos ”aukolla” on riittävä määrä puuta polvenkorkuisesta kahdeksanmetriseen. Kemeroita toki saattaa jäädä jotain saamatta.
EDIT: Anneli perusteli siis metsälailla, että kaikki hakkuut ovat kasvatushakkuita riippumatta siitä, miten paljon niissä poistetaan latvuskerroksia, kunhan jäljelle jää riittävä määrä kasvatuskelpoista puustoa niin että uudistusvelvoite ei aktualisoidu.
Itse näkisin, että tällainen ”jatkettua kasvatusta” hyödyntävä päätehakkuu voitaisiin tehdä niinkin, että puuttuva taimiaines syntyisi hakkuun jälkeen luontaisesti.
Arvometsän terminologiassa on eriasteisia poimintahakkuita, MG:llä taitaa olla kanssa pari erilaista. Olennaista kuitenkin näissä kaikissa tilanteissa oli, että tarkoitus ei ollut nyppiä pois puuta sieltä täältä, vaan nimenomaan hakata pari ylintä latvuskerrosta ainakin lähes kokonaan pois, eli jonkinkaltaiseksi päätehakkuuksi sitä olisi siinä mielessä luonteva kutsua. Arvometsä kutsuu varmaankin voimakkaaksi poimintahakkuuksi. Ja esimerkkisarjan neljän hakkuun sarjaan mahtuu tosiaan suojuspuuhakkuu, ylispuiden poistohakkuu ja kaksi avohakkuuta lisämaininnoilla, ja kohteliaasti sanottuna lopputuloksilla, metsänkäyttöilmoituksilla ja puukauppasopimuksilla ei ole loogista yhteyttä toisiinsa.
Eikö olisi loogista ajatella, että halu tai tarve ylläpitää omaa valtiota perustuisi siihen, että muut ovat huonompia kuin itse? Tämä siis tietysti koskee myös ajatusta siitä, että oma kulttuuri on parempaa kuin muiden.