Käyttäjän Jean S kirjoittamat vastaukset
-
No, linjojen johtokaduthan saa tehtyä kapeammiksi käyttämällä kapeampia pylväitä, joille valetaan jalustat, ne ovat vain kalliimpia tehdä, ja ymmärrettävästi Fingridiä ei kiinnosta niistä maksaa ja toisaalta maa on lähes ilmaista. Toinen helmasynti on se, että rakennetaan uutta linjaa vanhan viereen, kun vanhaa ei raskita purkaa ja tehdä samaan reikään tuplalinjaa em. pylvästyypillä. Ja lunastuslaki on tosiaan sikäli vanhentunut, että alun perin tarkoitus on ollut lunastaa asioita yhteisesti valtion eli veronmaksajien käyttöön, nykyään lunastuslakia voidaan käyttää hyvin myös eri tavoin kaupallisin perustein toimiviin hankkeisiin.
Kysymys ilmastopakolaisasiassa on erittäin kiusallinen.
Oletetaan, että kaikki maailman maat pääsevät yhteisesti sopimukseen siitä, että koko maapallo pelastetaan. Tätä varten lopetetaan lähes kaikki tuotannollinen teollisuus ja alkutuotanto Suomesta. Jos kuitenkin riittävän moni maa on luistanut sopimuksesta tai jos ilmastonmuutos paljastuu myöhemmin muusta kuin ihmistoiminnasta aiheutuneeksi ja aiheutuu toimista huolimatta, pakolaiset tulevat kuitenkin. Rahaa puolustautumisvälineiden hankintaan ei enää ole, koska vaihtotase on ollut em. syystä negatiivinen jo pitkään.
Mitäpä Anneli on tästä mieltä?
Talvi näyttää jäävän osassa maata aika kevyeksi. Mitä tämä tarkoittaa alkukesän mahdollisen hintapiikin kannalta? Kun lunta ei tunnu jäävän maahan kovin paljon, se saattaa kuivua aikaisin?
Lienee Fiskarsiin myytäviä.
Luulen että voi myös olla niin, että varhaisperkauksen tekeminen reikäperkauksena kuvioilla, joilla se ylimääräinen puu on lehtipuuta, voi olla tässä kuvatusta syystä järkevää. Jos siis on tarkoitus mennä kolmen surruutuksen taktiikalla.
Tässä nyt parina vuonna vanhojen peltoheittojen kanssa taistelleena sanoisin, että jos vain suinkin mahdollista, niin peltoa kannattaisi pitää viljalla muutama vuosi monivuotisten rikkakasvien heikentämiseksi ennen kuin istuttaa mitään.
Myrkyt ovat kivoja asioita enkä varmaan enää lähtisi ilman niitä mitään tekemään.
Mättäitten on varmaan hyvä olla mallia Sahala, tuskin voivat olla liian isoja, jos maa on rehevänlaista.
Kannattaa rehellisesti sanottuna istuttaa riviin ja kepittää rivien päät, ja jättää ajouranpaikat valmiiksi.
Mietin vaan sitä, että verottajahan saa kiinteistön luovutuksista tiedot käytännössä kun ostaja syöttää tiedot varainsiirtoverotusta varten. Jos järjestelmään tulee tiedot siitä, että kauppahinta on 200000, niin en usko, että verottajalla on hirveästi kompetenssia lähteä pohdiskelemaan sitä, olisiko kyse lahjanluonteisesta kaupasta vai ei, kun verottajan ei tarvitse viran puolesta edes selvittää sitä, onko koko kauppahintaa koskaan edes maksettu. Luulisin, että Maanmittauslaitos voi olla enemmän hämmästyksissään asiasta. Ymmärrän toki, että tässä on tarkoituksena, että osamaksu päättyy kuolemaan, mutta toisaalta voisi pohtia sitäkin, että jos tuollaisen kauppakirjan tekee, niin pitäisikö kuitenkin kuolinpesällä olla oikeus ottaa vastaan rahoja tai vaatia loppuosan maksua kuolemantapauksen yhteydessä. Jokuhan voisi tehdä tuollaisen kaupan silläkin ajatuksella, jos ostaja olisi perillinen, että sitten perintö ja jäljelläoleva kauppahinta käytännössä kumoaisivat toisensa.
Suomalaisten omaisuus on käsittääkseni valtaosaltaan asunnoissa ja jos niiden arvot romahtavat, niin…
(Ja miksi näin ei olisi, kun väestöpyramidi on aidosti supistuva.)
Tuota noin.
Onko kellään kokemusta https://www.uittokalusto.fi/branchsaw-teleskooppivarsi.html näitten käytöstä? Eli onko käytännössä miten mahdotonta kuvitella sahailevansa jotain 10-15 metrin korkeudesta?
Eihän sillä tuloutusvuodella ole mitään väliä, ellei
a) pääomatulopuolella ole vuosia, jolloin mennään lisäprosentin puolelle (näin vuosina ei siis kannata tulouttaa, ja toisaalta näinä vuosina varauksia kannattaa nimenomaan tehdä niin paljon kuin pystyy)
b) ansiotulopuolella ole heiluntaa, jota yritetään paikata alijäämähyvityksillä
Muuten yrittäjävähennykset ym ovat kai ihan se ja sama, jos oletetaan, että ne toistuvat samanlaisena joka vuosi.