Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Saattaa jonkun mielestä kuulostaa hienommalta, kun nimittää ryyppyä rikastimeksi. Alkuperäinen ryyppy oli pienkoneissa nasta, jolla kohokammiossa olevaa kelluvaa kohoa painettiin alaspäin, jolloin kammioon pääsi polttoainetta.
Sittemmin kaasuttimet muuttuivat kalvokaasuttimiksi, joissa vastaava toiminto hoidetaan ryyppyläpällä. Se on makuasia, sanoi mäyräkoira.
Puolikaasu löytyy ihan samasta paikasta kuin viimeiset viisikymmentä vuotta, poikkeuksia lukuunottamatta. Puolikaasun lukitus tehdään yleensä ryyppyä päällä käyttämällä.
Siinähän se kupletin juoni paljastuukin. Vetelä ja saamaton vetelee sahaa käyntiin – liian hitaasti. Ei synny kunnon kipinää, eikä puristusta. Tuollaista pikkusahaa pitää repiä käyntiin siihen malliin, että moista tahtia ei opetusvideoilla näy.
Sen lisäksi. jos tankkia ei ole kirrattu tyhjäksi, se lähtee kolmannella, jos ei ekalla tai tokalla. Siis ryyppy pois ja lypsetään kone käyntiin. Neljäkymmentä nykäisyä on vasta puolet tarpeesta, jos ei kerta viitsi ottaa ja kuivata tulppaa. Ja ryyppy pois ja kaasu pohjassa!
Jos vielä ei tajua, mitä kuuluu tehdä, jos kone yskäisee….
Jotkut koneet eivät ole kovin herkkiä lähtemään lämpöisenä ilman puolikaasua, joten – Jos ei osaa pistää puolikaasua päälle ilman ryyppyä, niin pitää harkita alan vaihtoa.
Lähilämpöä saa ihan parhaiten risuja keräämällä. Kun työväline on lisäksi tylsä vesuri, on jopa hien nousu pintaan todennäköisempää.
Lähikuljetus hoituu ekolokisesti ”Takkavittalla” kantaen, joten hiilijalanjälki on ennätyspieni.
Jos koneellinen pienpuun keräys onkin vielä lapsenkengissään, niin totuus on kuitenkin, että rumpuhakkurin jälkeen tukkipuusta ja pajupehkosta tehty hake on yhtä pienijakoista ja antaa samanlaista lämpöä.
Tolopaisella on niin monta kertaa vaihtunut sähkösopimuksen malli – ja ehdot, että hänellä ei liene ollut koskaan minkäänlaista sähkösopimusta kenenkään kanssa. Korkeintaan naapurin sähköpaimenen langan kanssa.
Gla:”
Jätkä: ”Kokemukseni mukaan ikkunalinjan alareuna on ainakin minun mitoillani samaa luokkaa kuin normaali henkilöautossa.”
Kokemuksesi on siis varsin puutteellista. Toki näitä Skoda Roomstereita ja Opel Zafiroitakin on, mutta ne eivät ole edustava otos korkeista autoista, jonka perusteella näkyvyyttä kannattaa kehua.”
Nuo autot ovat erinomaisia – selkeästi korkeampia, mutta eivät pakettiautoja, joista tunnetusti näkyvyys muualle kuin eteenpäin on suorastaan kehno. Gla ei ole – kuin yrittänyt ajaa transitilla, mutta silläkään ei ole päässyt kuura-aamuna mihinkään.
Kun hänellä järki on jäässä, ei auttanut muu kuin ryhtyä lapsellisesti saivartelemaa.
Jos ei heti kertakaikkiaan käsitä, mitä tarkoitan sanomalla: minun mitoillani, niin olisi kyllä paras, kun vetäisi alahuulensa pään yli – ja nielaisisi.
Gla:”Sen sijaan parkkipaikoilla, joissa vakuutusyhtiön tilaston mukaan ajetaan eniten kolareiita, korkea ikkunalinja aiheuttaa suuret katveet. Näkyvyys on siis täysin väärin ymmärretty aihe korkeiden autojen osalta.”
Oletko joku ”metriheikki”, joka tarvitsee matalassakin autossa korokkeen peffan alle, että yltää näkemään tuulilasista muutakin kuin pilvet ja taivaan?
Korkeammassa autossa on poikkeuksetta istuin tuntuvasti korkeammalla, siihen noustaan ja poistuttaessa siitä laskeudutaan. Kokemukseni mukaan ikkunalinjan alareuna on ainakin minun mitoillani samaa luokkaa kuin normaali henkilöautossa.
Tila-autoissa on ikkunat ympäriinsä – aivan kuin henkilöautoissakin. Ne eivät ole ahtaalla ohjaamolla varustettuja Hiaceja, vaan väljätilaisia ”Parempia” henkilöautoja.
Ei Fortumin liiketoiminnan tavoite saa olla voiton tuottaminen asiakkailta / kuluttajilta ryöstetyiillä ylihinnoilla, vaan huolehtia huoltovarmuudesta ilman, että syntyy merkittävää tappiota.
Pakettiautoista on kokemusta lähinnä samaan koriin rakennetuista pikkubusseista.
Liikenteessä mielestäni kuljettajan kannalta paras on etuvetoinen Transportteri. Hakkaa kevyesti mm. Transitin, Hiacen, Pösön, Rellun ja Fiatin.
Minulla on ”Pakuksi” rekisteröity Opel Zafira diesel automaatti ja se hakkaa jopa transportterin. Ainoa miinus on hieman ahtaampi tavaratila.
GLA: ” korkea ikkunalinja aiheuttaa suuret katveet. Näkyvyys on siis täysin väärin ymmärretty aihe korkeiden autojen osalta.”
Kokeileppa joskus korkeampaa – ns. tila-autoa. Sen jälkeen et halua ryömiä matalaan koslaan. Katvealueet vähenevät ainakin puoleen, kunnollinen Diesel-moottori kulkee hyvin ja vähällä kulutuksella.
Sopivalla kankaalla kasvaneesta tukkikokoisesta männystä on kaivettu kaikki juuret esiin. Juurta on löydetty melkolailla tarkkaan 50 km ja ne ovat yltäneet pohjaveteen asti. Jopa 23 metrin syvyyteen.