mehtäukko. Puhtaaseen puuhun menee ehkä hiukan hitaammin kuin hyvä normaali. Teroitustaito ratkaisee siinäkin ja purupiikkiä voi kokeilla madaltaa, riippuu toki sahasta.

Kiveen ajoa ei kannattaisi kokeilla. Jos hiekkaisia puita on pakko sahata, niin niissä kovapalat kestävät pidempään sahauskunnossa. Oon huomattava, että hiekkatien varressa männyn tyvessä tavallinen ketju tylstyy jo kaatokoloa tehdessä pahoin, jos ei osaa sahata oikein.

Kovapalaketju kestää tyydyttävän terävänä pidempään kuin normaali, mutta kyllä sekin tylsistyy. Jos hankit ketjun Ronkaiselta, saat samasta paikasta myös teroitusta varten laitteet hankittua.

Jos jo on teroituskone, jossa hiomalaikka, niin riittää timanttilaikan osto. Mutta ellei sellaista ole, tai ei aio hankkiakkaan, niin vaihtoehtoja on: Akkuporakoneeseen timanttiviila (jos haluat teroittaa maastossa). Taikka akkukäyttöinen suorahiomakone maastoon. Myös verkkovirtamallinen kone toimii – lisäksi timantti hiomapuikko.

Tunnen puuntuottajan, jolla on metsää useampikin hehtaari. hänen poikansa opetteli hakkuukoneen kuljettaksi, osti pienehkön moton, jolla hän hakkailee omia metsiä.

Yhteistyösopimus on läheisen naapurin kanssa, joka omistaa jonkinlaisen ajokoneen. Tekevät hankintahakkuita lähinnä omiin metsiin, jotka ovat lisääntymään päin.

Isäntä pyörittää tilitoimistoa ym, kertoo metsänomistamisen olevan hänelle harrastus.

On pitänyt kirjaa, josta selviää, että omatoiminen hankintahakkuu tulee kalliimmaksi kuin tulisi pystykaupat, mutta hakkuutyön jälkeen metsä on niin paljon paremmassa kunnossa, että homma on ehdottomasti järkevää.

Suomessa ei osata käyttää puuta, silloin kun kehittyneet maat asuivat taloissa, joissa oli ikkunatkin, suomalaiset könnäsivät maakellareissa ja luolissa.

Alumiini on toki loistava ikkunoiden kehys, vielä parempi olisi kupari tai hopea – johtaisivat lämpöä ja kylmyyttä paremmin. Myös sellainen rakenne hikoilee vettä rakenteeseen, mutta sehän ei ole ongelma, kun rakentaa ikkunoiden alusseinät uudestaan kymmenen vuoden välein.

”Taitaa sivuvirroista riittää laatutavaraksi volyymit on terassilankun tapaisissa tuotteissa. Nykyään ku kertopuuta rakenteellista lujuutta vaativiin kohteisiin ja sormijatkettu karmiaihioissa ja männyn värinenkään ei ole muodissa niin erityisen suurta markkinaa en odottelisi, että tulisi muotiin.”

Yhä edelleen maksetaan kantellista n. 3* parhaan A-laadun hinta. Ohuet listat suorasyisestä ja oksattomasta männystä maksavat tautisen paljon. Saksassa ns. kittilista maksoi kaupassa 50 000 € / kiinto.

Oikein sahattu ja höylätty ikkunan poka tiheäsyisestä puusta oli otettu 600 vuotta vanhasta rakennuksesta Ranskassa. Puu oli puolen millin syvyydessä uuden veroista. Suomessa pokapuut tehdään mistä sattuu ja höylätään väärässä asennossa. Ei kestä säätä vastaan.