Raivaus – ja moottorisahan käytössä ole3n aina pitänyt tärkeimpänä kiihtyvyyttä.
Vaikka R-sahalla sahailtaessa on paras tyyli sellainen, että terä ei oikeasti pysähdy koskaan, vaan kiertää tuollaista 10 000 varvia minuutissa. Siitä on hyvä kiihdyttää täysille, kun pitää leikata. Säästää muuten kytkintä, kulmavaihdetta ja akselia, kun antaa pyöriä reippaasti.
HVA on niin hyvä kiihtymään, että sen kanssa erehtyy helposti laskemaan tyhjäkäynnille, jos on pidempi siirtyminen.
Tilhin heikkous on huono kiihtyvyys ja noiden 400 – 460 mallien akseliputken velttous, kun se värisee niin helposti.

R-sahassa ei tarvita kovin paljoa ”löylyä”, jos saha ja sen säädöt on kunnossa.
200 mm:n terällä vapaa säde on 70 mm ja 225 millisessä terässä 83 mm. Kun pyyhkäsee kahdelta sivulta, katkeaa täysin 140 – tai 166 millinen puu.
Jos tuollaisia joutuu r-sahalla kaatelemaan, on väärään aikaan väärässä paikassa väärän työkalun kanssa.
Me olemme tehneet ihan oikeaa taimikonhoitotyötä 36 – kuutioisella sahalla ja hyvin on mennyt. Meillä on ollut käytössä myös Tilhin 550 – raivureita, eikä nekään ole tuottanut sen parempaa tulosta urakoinnin suhteen.
Nyt parhailla ruotsalais- ja saksalaisraivureilla ammattilainen pieksuaa kaksi tuntia tankillisella, eli neljä tankillista päivässä on jo tosimiehen suoritus. Siinä myös päivätuotos on yleensä jo 1 – 2 ha. Taimikko pitää hoitaa ajallaan, jos halutaan kasvattaa hyvää puuta kohtuullisen nopeasti.

Satunnaiselle käyttäjälle paras vaihtoehto on pienkonebensa.
Meillä käytetään nykyisin niin paljon pienkoneita, että nelareissa käytämme 98-oktaanista bensaa. Moottori – ja raivaussahoissa valmisbensaa, jolloin ei ole vaaraa kannujen sekoittamisesta.
Jos joku laite on käytössä vain pienen hetken vuodesta, senkin keväällä, kuten puutarhajyrsin, on siinä mielestäni järkevää käyttää pienkonebensaa.
Kun raivuria käytetään kymmeniä tunteja, lienee taloudellisempaa käyttää 98 oktaanista ja lopuksi tankata 2t pienkonebensalla. Nyt aloitamme pienen hankintasavotan ja otamme 98 2t:n käyttöön.
Käsitykseni mukaan pumpulta otettu bensa kestää hyvin metallisessa jerrykannussa ja talvella, mutta muovikannussa kesällä säilyvyys huono.
Ruotsalaiset käyttävät pienkonebensaa, koska siellä työnantaja maksaa polttoaineet ja se on muutenkin siellä halvempaa kuin meillä.
Bentseenin puuttuminen aiheuttaa varmaan sen, että se on terveellisempää kuin tavallinen.
Monet pienkoneen valmistajat kehoittavat käyttämään vähintään 98 oktaanista bensaa.
Meillä pörrää usein viikonloppuisin kaksi raivuria, kaksi moottorisahaa, kaksi mopoa, kolme mönkijää, ruohonleikkuri, perämoottori ja mökillä aggrikaatti – jopa kaksi. Lisäksi kaksi traktoria.
Siinä menee helposti lekkerit sekaisin, kun neljää eri polttoainetta käytetään

Olen seurannut hakkuutyömaita aika laajasti ja monenlaisen kuljettajan tekemisiä siinä samalla.
Pidän ehdottoman tärkeänä, että on olemassa tukille myös lyhyet pituudet muissakin kuin männyn laatutyvissä.
Suurin moka mielestäni on siinä, kun kuski antaa koneen automatiikan tehdä liian pitkiä tukkeja, jolloin latvakuituun menee puoli tukkia.
Ammattiataidoton, laiska tai motivoitumaton kuski ei tee kunnolla apteerausta. Takavuosina apteeraus oli paljon tuntuvampi taito tukinteossa, kun puut kuutioitiin latvaläpimitan mukaan. Nyt mittalaitteet mittaavat todellisen kuutiomäärän, joten siitä ei kannata olla huolissaan.
Paras paikka katkonnan arvioimiseksi on hakkuutyömaa, jossa voi vertailla ykkös – kakkos – kolmos – nelos – ja viitostukin katkontapituuksia. (Kunnon päätehakkuusta tulee neljä – kuusi tukkipölkkyä lähes joka rungosta.) Joskus olisi syytä arvioida runkoa kahden tukin jaksoissa. Moto tosin ei saa kahdella mittauskerralla samoja paksuuslukemia yleensä koskaan.
Vieläkin hyvä metsuri tekee paremmat tukit kuin motokuski.

Millainen ongelma Fiskarsin kaatovänkärin käytössä on?