Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Monessa konekoulussa oppilaat opetetaan nappula – ja viputaitoihin, mutta tärkein, eli työn jälki jää toisarvoiseksi.
Meillä on ollut käytäntö, että osa oppilaista hakkaa moottorisahalla nuoren metsän harvennusta ja myös nimenomaan mäntytukkeja.
Sitten kun tulee ajovuoro, valvotaan jälkeä ja jos siinä tyrii, eli vaikkapa valitsee vääriä runkoja, tulee moottorisahavuoro heti.
Sama on väärässä katkonnassa: Jos tulee raakkitukki, taikka tukkia menee kuituun, niin Husku käteen ja siemenpuita kumoon.
Hakkuun jälki on se, mikä konekuskista jää puun myyjän mieleen.HVA:n valjaat on kyllä ihan hyvät, mutta aloittelijan olisi hyvä saada opastusta niiden säätöihin. Nuo valjaat kun voidaan säätää niin, että sahan painosta suuri osa tulee lantiolle, joka kestää kuormaa paremmin kuin hartiat.
Samoin kaikki säätöremmit ja joustot olisi otettava huomioon.
Yksi mielenkiintoisimpia hommia on ollut naisten valjaiden säätö, jota olen päässyt tekemään.
Käytännössä HVA:n ja Tilhin ammatikäyttöön tarkoitetut sahat ovat todella hyviä, kunhan pitäytyy alle 50 kuutioisissa malleissa.
Hinta kertoo laadun, mutta Tilhissä on käynnistyksen kevennin!
Eräs emäntä teki innokkaasti RS- hommia, mutta Husku piti isännän käynnistää kotipihassa ja sitten kattotelineelle saha ja autolla palstalle. Tankillisen jälkeen takaisin kotiin ja sama uudestaan.Olisi mielenkiintoista nähdä teistä muutamien ”ennakkoraivaus-savotat”, joissa huiskitte R-sahalla 20 senttisiä puita nurin.
Nosmaalisti kaadetaan vain ainespuun mittoja pienemmät puut, joiden kaataminen MOTO: lla on liian kallista puuhaa.
Ennakkoraivauksessa voi myös jättää kaatamatta ne alikasvospuut
, jotka eivät haittaa MOTO-hakkuuta.
Eli isoa sahaa ja isoa terää ei ennakkoraivauksissa tarvitse, paitsi isolla terällä osuu helpommin niihin risuihin, jotka sieltä pitäisi poistaa, jotta hakkuukoneen käyttäjä näee paremmin poistettavan puun tyven.
Pääsääntö hakkuukoneen käyttäjillä on se, että tyveä, jota ei näe, ei sahata.20 senttinen, suora pätkä harmaaleppää on arvopuuta, joka kannattaa tehdä sahatavaraksi, taikka sorvailla siitä vaikka ”Savon viina” – pullon myyntipakkauksia = hieno kapine.
Radiokuulosuojaimet ovat kepulia tekoa, varsinkin hintaansa nähden.
Fiskarsin kaatovänkä on ihan kelvollinen, paitsi se vanhempi malli oli parempi isoissa puissa ja isommalla ketjulla. Tuo hammastus vie sulan puun aikaan lätkän pituudesta ainakin sentin, kun se painuu puuhun.
on totta, että pidemmällä lätkällä voi joutua nostamaan raskaammin, mutta kukaan ei ole kieltänyt alottamasta esim puolikkaalla. isossa puussa sahaan AINA kuoren pois sahausraon yläpuolelta, jolloin voin käyttää myös lätkän päällä olevaa koroketta täysin hyödyksi.
Kannattaa opetella huojuttamaan puuta ja korjaamaan vänkärin asentoa siinä välissä.
Kunnon kaatokiila repusta on poikaa isoilla puilla, sellainen 30 senttiä pitkä ja neljä senttiä paksu. (niin ja kirves)Surkeaa kuusikkoa oli. Onko varmaa, että puut on aikoinaan istutettu?Jos puut kasvaisivat pituutta puoli metriä vuodessa, olisi metsä jo 25 metristä, joka ei vielä ole kovin paljoa, mutta päätehakkuussa neljän tukin puita.
Noin 25 -60 vuotiaana havupuun kasvu on kiihkeimmillään ja hyvällä pohjalla keskikasvu varmasti kuusella on siellä 15 kuution kieppeillä / v.
Jos metsää ei ole istutuksen jälkeen harvennettu kertaakaan, niin runkoluku on ollut nuoressa metsässä liian vähäinen, siksi puut ovat lyhyitä
Metsäsuunnitelman tekijät mittaavat valtapuiden iän ikäkairalla D 1,3 korkeudelta ja lisäävät siihen 15 vuotta.Tällä alueella ei ole juurikaan edes kuusen tyvilahoa, mutta kesähakkuissa käyttävät Rostoppia. Männikössä todella harvoin näkee tyvitervastaudin tappaman puun.
Kaakkois-suomessa tauti on pahana ja väitetään sen olevan itseaiheutettua plaatua, eli on veistetty metsissä egyptinparruja ja siinä vioitettu juurien niskoja.Kun te sitä ureaa lotraatte männyn kantoihin, niin minkä nimistä tautia te luulette sieltä torjuvanne. Kuusen tyvilahoako?
Jos hakkaa pitopuulle, paras pito on kolmion muotoinen, jossa sahaukset kohtaavat pintapuussa n. 2 sentin syvyydessä.
Sen saa poikki silakkapuntarillakin, mutta se kestää kyllä vetää.Niin! Muutamia faktoja työntutkinnasta. Raskain työvaihe on kasaus, kun kasataan uran varteen. Eniten aikaa vie karsinta, se kannattaa opetella tekemään sujuvasti. Kolmosta hakattaessa maksettiin mitan käytöstä metsurille 11 %, eli niin paljon menee aikaa hukkaan, kun kuitu hakataan määrämittaiseksi.
Joskus tein ensiharvennusta syyskesällä ja ilman aluspuita. Oli sateinen syksy ja usein pakasti. Ajoin itse maataloustraktorilla ja silakkapuntarilla, kuormain ei jaksanut puristaa kourakasoja pyöreiksi. Joka kasan alta lähti mukaan kymmene sentin kerros sammalta ja maata.
Kyllä pino oli karmea, mutta talvella pyrytti lunta pinoon valtavasti. Mittamies oli kylmissään ja sain todella hyvän pinomitan tienvarresta.
Sama ostaja ei ole sen jälkeen kertaakaan tehnyt tarjousta hankintakaupoista.Mitä te sekoilette? Pystykarsinta ja männyn harvennus ovat kaksi aikalailla eri asiaa.
Pystykarsinnasta sen verran, että etelä-suomessa karsinnan voi aloittaa Helmikuun 1 päivänä ja lopettaa syyskuun 15 päivänä. nila-aikana hyvin varovaisesti. Syksyllä ei oksantynkä enää pihkotu ja syyshaavakka iskeytyy avonaiseen tynkään.
Mäntyjen kantoja harvennushakkuussa ei käsitellä millään – koskaan!