Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kaksitahtiöljyjä on testailtu iät ja ajat. Jossain vaiheessa suositeltiin käyttämään hyvää moottoriöljyäkin, mutta kun sahailin sellaisella jonkin aikaa, niin pakoputi ja pakoaukko karstoittui tukkoon.
Sitten tuli tuhkautumattomat perämoottoriöljyt, jotka pitivät moottorin puhtaana.
Sitten siirryttiin sahavalmistajien öljyihin ja niissä on aika tarkoin pysytty. Ehkä tärkein asia tuhkautumattomuuden lisäksi on se, että öljyn on syytä olla ilmajäähdytteiselle koneelle tarkoitettua ja ilmeisesti ”synteettistä”, koska erään öljytestin mukaan Ilmajäähdytetylle tai nestejäähdytetylle valmistettujen öljyjen leimahduspisteen lämpötiloissa oli 50 asteen ero ilmajäähdytetylle koneelle tarkoitetun öljyn eduksi.
Kaksitahtiöljy tekee vedestä helmiä, jolloin vesi ei mene suodattimesta läpi. kaksitahtinen kone räkii kaasuttmesta takaisin joka kerta kun mäntä lähtee alakuolokohdasta, siksi ilmanputsari on aina hieman märkä.
Sahamerkillä varustettu öljy on erittäin sopivaa moottori- ja raivaussahoihin. Seos Max 2,5 % ja bensa 98 okt.Kulmavaihde ja terä ovat samankokoiset isommassa ja pienrmmässä sahassa. Joskus, kun tuli noita ”Löylynlyömiä” meille vaahtoamaan isojen puiden kaatamisesta ja kehumaan esi 165 -HVA:taan, niin näytin niillesahaamalla kuitupölliä pitkinpäin uppoterällä sellaita parin metrin vetoa. Kun moottori määkäsee semmoista 13 000 kierrosta leikatessaan, niin ei siinä kuutioita tarvita.
Meni ukko hiljaiseksi kun näytin.
Samoin teroitin ja haritin terän siinä juttelun aikana. Päivän päätteeksi ukot tulivat kysymään, myisinkö heille haritusrauta / viilanohjaimen.
Paikallinen sahakauppias sanoi, että samana päivänä meni kymmenkunta ohjuria ja viilapakettia.
Kun saha ja terä on kunnossa, kestää isonkin puun etusvun puolikkaan leikkuu korkeintaan kaksi sekuntia. Kun puu on ohitettu, sen takapuolen leijjuu kastää saman verran ja sahana minulla on Tilhin 480, taikka HVA 250 – siis jo vanhoja sahoja, mutta olen jo eläkkeellä ollut muutaman vuoden.
Lapsenlapsi vei molemmat, kun sillä on mökkiläisten pihahommia sovittuna peruskoulupäivien jatkeeksi, eli nuori on vielä.
Käytämme muuten 6,3 mm:n viilaa RS:n teroituksessa. Terä ei mene tukkoon isommassakaan leikkossa.Cambio taitaa olla ruotsalainen kone ja tiettävästä 35 tarkoittaa 35 tuumaa. Sellaisia olen nähnyt sahalaitoksilla.
VK 26 on melko yleinen sahoilla ja se on Valon koneen tekemä.
Käytettyinä noita VK 16 koneita voi löytyä, mutta noin 8 senttiä ohuemmat pöllit se kuorii vain puolittain.
On tullut VK 16 : lla kuorittua muutama tuhat kuutiota.Puhutaan mitä puhutaan, niin HVA 346 on täysiverinen ammattikone. Varmatoiminen, pieniruokainen ja tehokas. Täysin tunteeton puuterilumelle, kunhan talvisarjat on paikallaan. Olemme sillä sahanneet 18 tuuman laipalla tosijäreitä kuusia ja lehtikuusia, tehot riittää mainiosti. Nimimerkillä kokemusta on!
Pikkutilhi on hyvä ja suosittu kone, mutta isommat mallit laiskoja ja raskasruokaisia.
Metsuri hakkasi ensiharvennusta HVA 346: lla. Houkuttelin hänet sahaamaa viikon 241 – Stihlillä .
Kertoi HVA:lla menneen neljä tankillista päivässä, Tilhillä kahdeksan ja Stihlin kanssa päiväansio jäi 15 euroa pienemmäksi. Paska mikä paska.Valmisbensan ehkä ainoa haitta on sen hinta, saisi olla halvempaa.
Moottoriöljy muuttuu harmaaksi, kun siihen sekoittuu vettä.
Ennen oli suppiloita, joiden sihti oli niin tiukka, että kaksitahtibensan vesi jäi helmiksi sihdin päälle.
Myös tankissa oleva huopasuodatin pysäytti veden.Talvisarjaakannattaa käyttää ohjeiden mukaan. HVA 346:n sinisessa talvimaskissa on lisäksi liuska, jolla ahtimen putki tukitaan, jolloin se ei enää saa kylmää ilmaa ja lunta suoraan vauhtipyörältä.
Talviläppä tietenkin auki.241 on hengetön viritelmä ja raskasruokainen.
HVA 346 painii aivan eri sarjassa. = ammattilaatua.
Tilhin 201 c on eto peli harvennuksella.
Pieni, hyvin kiertävä saha kannattaa pitää hyvässä terässä.VK 16 on aivan liian tehokas kone muiden klapikoneiden eteen kuin Bilke.
Jos ei ole Bilkettä, on VK:lla suorastaan pakko kuoria pinoon.
Oli muistaakseni myös VK 14, jonka nielu on siis 14 tuumaa.
Tuollainen kuorimakone kannattaa hankkia vaikka romuna ja kunnostaa se täyteen lyöntiin.
Roottorin laakeri siinä on se kaikkein kallein osa, jos se on kunnossa, niin eikun urakoimaan.Meillä leikkasi huskuja kiinni, kun uudessa sahamallissa kurkku / imupuoli vuoti kaasu pohjassa sahattaessa ilmaa koneeseen.
Samoin on leiponut kiinni, kun hittenveistossa sahat ovat olleet hakkuusäädöissä ja ukot ovat kalvaneet koirankaulaa 15 minuuttia kaasu pohjassa.
Yksi syy leipomiseen voi olla öljy, jota ei ole tehty moottorisahaa varten, 2 -2,5 % riittää kyllä parhaille sahoille, yli 3 %:n seos on aiheuttanut männän karstoittumista myös alapuolelta, jolloin se kuumiaa liikaa.
Ruotsalaiset metsurit sahasivat ennen valmisbensaa 1 %:lla seoksella ilman ongelmia.Molemmilla sahanvalmistajilla on useita erilaisia sahoja. Se, että sahan kopassa lukee HVA taikka Stihl – ei vielä kerro oikeastaan mitään.
Huskulla on pari hyvää sahamallia, mutta 439 ei kuulu joukkoon.
Stihlillä on pikkusaha 201 ja sen uusin versio alkaa olla hyvä.
Noista muista Tilhin malleista en ole löytänyt minua miellyttävää sahaa.
Kokemus kuitenkin on osoittanut, että jos joku sahamalli on selkeästi halvempi – esim HVA:n 345 vrt 346, niin niiden välillä on valtava laatuero.