Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Edullisia näyttävät olevan terät. Pitänee hankkia, kun osuu paikalle, muutama terä.
On jo aika raivurinterienkin hinnan asettua inhimilliselle tasolle.”Pätkän kade ei oikein iske nyt. Mutta omapa on vaivansa jos jollain vanhoilla pahoilla rottosilla kruisailee. Näitä itsensä ”ruoskijoita” aina jostain sikiää.
Lähetetty: 03.05.2016
Lähettäjä: jees h-valta ”
Mistä sinä tiedät, että minä ajelen vanhalla rottosella? Olenko joskus mainostanut sitä?Kympin taksa merkitsee keskimääräisen sivukulujen määräytymisen mukaan hakkuun kustannuksiksi n. 18 €/kiinto.
Kun siihen lisätään lähikuljetuskustannus, ei paljoakaan kantorahaa jää, laski sen miten tahansa.
Kuitenkaan ei metsurien ansiotasolla voi kovin äänekkäästi leuhkia, edes Veijon Essolla.Kurkistin Luken mittaustuloksia, jotka ovat ainakin suuntaa-antavia, onhan siihen ympätty myös entinen Metla.
Otin artikkelista ainoan sellaisen vertailun, jossa samassa paikassa oli kuusi ja koivu.
Paikka on Punkaharju ja paksuuskasvu oli 2014 ollut kuusella 2,5 mm ja koivulla 5,5 mm.
Metsätyyppi on OMT.
On kai tuo jonkinlaista suuntaa antava, vai mitä?Puun takaa katsellen voi totuus hämärtyä.
Korostan kuitenkin myös hänelle, että jos kuusikko on perustettu jalostetulla alkuperällä, niin täytyy olettaa, että niin uudistetaan myös koivikko ja päinvastoin.On melko selvä juttu, että kun metsää kasvattelee esim 130 vuotta, niin siellä on puuta enemmän kuin vaikkapa koivua samanlaisella kasvualustalla puolta lyhyemmässä ajassa.
Tavalliselle metsänomistajalle ei liene kovin merkittävää, kuinka hyvin metsä antaa kuutioita, kun itse on ollut tuhkauurnassa seitsemänkymmentä vuotta.
Ei pitäisi yleistää kiertoaikaa, kun se on eri puulajeilla aivan erilainen, vai mitä Jesse?Ostamista suunnittelevan kannattaa aina huomioida myös se, että kun ostopalstoista tulee myyntituloja, saa niistä maksettavasta verosta vähentää hankintakuluja reippaasti.
Yleensä ostetaan metsäpalstoja, joissa on uudistuskypsää metsää mieluusti enemmän kuin taimikoita.
Vaikka avohakkuussa lähtisi vain kolmesataa mottia hehtaarilta, nousee puuston arvo yli kymppitonniin / hehtaari.
Nuorissa metsissä avainkysymys on mielestäni maan kasvukyky.Hyvin usein hakkuukoneen kuski ei todellakaan ole ”ammattinsa vaatimalla tasolla. Ehkä hänellä on jopa jäänyt koulutuksen aikana oppimatta tukkien apteerauksen sielunelämä. Tuokin juttu, että tyvestä tehdään liian pitkä, jolloin latvasta ei saa enää tukkia, on monen motokuskin helmasynti.
Joka koneessa on mahdollisuus käsiohjauksella katkaista mitoille, joita ei ole koneeseen syötetty toivottuina pituuksina.
Kun kyse on vaneripölleistä, ne katkotaan pääsääntäisesti 129 senttiä pitkiksi ja vikojen takia sekin voidaan vielä puolittaa.
Motokuskien koulutuksessa metsäkonekoululla tekivät pojat viljelymännikössä kakkosharvennusta. Kuinka ollakkaan rekkamies vei täyden kuorman sahalle varoittamatta. Sahalla raakkasivat 70 % kuormasta.
Sen jälkeen pojat tekivät hartaasti moottorisahan kanssa tukkia ja tarkasti apteeraten.Myyrät lisääntyvät ja kuolevat kolmen vuoden sykleissä. Vastoin täälläkin esiintyneitä luuloja puuntaimien kuorija on peltomyyrä.
myyräkuumeen levittäjä taasen on metsämyyrä. Metsäpuiden taimien pelastajaksi nimetty ykköspeto on viirupöllö. Yksi pöllöpariskunta putsaa muutaman neliökilometrin alueen.
Samoin villiminkit ja kyykäärmeet syövät niitä. Samalla menee jopa kymmeniä punkkeja / peltomyyrä petojen suolistoon, joka tappaa ne kevyesti.
Näin on, mikäli Asko Kaikusalo vainaa oli asioista perillä ja väittäisin, että hän oli varsinainen myyräasiantuntija, jonka lähes kaikki metsäalan ammattilaiset tunsivat.