Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Onko porukassa joku, joka on osannut kaatosahauksen moottorisahalla ennen kuin on ikinä pitänyt sahaa kädessään?
Kun muistelee tarinoita, joita olette tänne kirjoitelleet, niin esim Jees- mies ei ole oppinut vieläkään, vaikka jo monta sahaa on jäänyt kaatuvan puun tyven alle.
Samaa epäilen monen muunkin kontolle.
Kun täysin noviisi aloittaa, niin usein pitää neuvoa ”munakäynnistyksen” suorittamista, saati ”Munasarja-käynnistystä”.On kyllä ihme ja kumma, että nuori ja muuten aika kätevä kaveri ei saa kaatokoloon oikeita sahauksia.
Näytti esim kolon ja kaatosahauksen saaminen vaakasuoraan olevan lähes toivotonta.
Me sahautimme nuorilla jakkaroita ja siinä näytti hieman paremmin menevän perille tiedostus siitä, missä terä kulkee.
Kun ensin sahaa täydellisen jakkaran malliksi ja asettaa sen kaikille tavoitteeksi, niin kyllä aika moni sen päivän mittaan saa tehtyä.
Kuviosahausta on pidetty oikeille oppilaille.
Kun oikein aloittelija on kyseessä, niin pari tankillista menee helposti, ennenkuin saha on hallinnassa välttävästi.Kylläpä vaan hyväkuntoinen Raudus OMT- pohjalla tai paremmalla on kasvanut n. 25 metriseksi ja on D1,3 :n läpimitta 40 senttiä ja yli. Paksuuskasvu paraimmillaan lähes 3 senttiä vuodessa. sellaisen koivikon kun pitää sopivan harvana, niin sieltä on vaikea löytää alle kuution puita.
”Kannattaa sekin ottaa huomioon, että uudistuksillakin koivun keskihinta jää luokkaan 30-35 euroa/m3, mutta havupuun on selvästi yli 50 euroa/m3.
Mitä siitä Jesse sanot? Ja vielä sekin, että kuusen päätehakkuusta kertyy usein 400 m3/ha, mutta koivusta vain rapiat 200.
Kannattaa kyllä laskea kaikki asiaan vaikuttavat tekijät.
Lähetetty: 2 h, 14 min sitten ”
Noinhan se ei mene. Koivua on HYVÄLLÄ POHJALLA 400 r/ha ja kun hoidettu rauduskoivikko on 40 vuotias, sen keskijäreys on takuulla yli 1000 litraa.
Vaikka sen keskihinta olisi vain puolet yhtä hyvästä kahdeksankymppisestä kuusikosta, ne rahat saa koivikosta heti, mutta kuusikosta et niitä ehdi saamaan koskaan.
Sen lisäksi uusi sukupolvi nousee rivakasti, jopa ilman viljelytoimenpiteitä.Tuollaisen pyöröterän tylsistymisen huomaa vain ammattitaitoinen käyttäjä.
Jotkut kuvittelevat kovapalaterän kestävän terävänä iät ja ajat. niin ei kuitenkaan ole.
Tosin kokemukseni kovapaloista rajoittuu Käsi – pöytä – ja kenttäsirkkeleiden teriin, mutta esim kenttäsirkkeli pyytää peltiterällä teroitusta kerran tunnissa ja kovapaloilla kaksi kertaa normaali päivässä.
Tuntuu uskomattomalta, että jossain Perähikiällä olisi keksitty menetelmä, jolla raivurin terän saa pysymään terävänä viikon, jonka aikana ammattisahalla sahataan parikymmentä tankillista.
Jokainen toki ymmärtää, millainen pitää olla hyvin leikkaavan hampaan särmä. Se on kohtalaisen ohut, että se laikkaa kevyesti. Ohut särmä kuluu ja murtuu sangen nopeasti, mutta on osaavalle teroittajalle nätti homma teroittaa. Sanoisin, että pelkkä teroitus vie aikaa korkeintaan pari minuuttia, kun ei aleta konstailemaan mitään teroituskantoja tms.”Rauduskoivu kasvaa hyvin pohjoisempanakin.
Pellolle kivennäismaalle laikkumättäisiin istutetut on kasvaneet 11 vuodessa keskimäärin 5 m³/ha/v .
Kuusi ei ehdi samassa ajassa kasvaa kuin vajaa parikymmentä
kuutiota.
Lähetetty: 20 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”
Ensimmäisinä vuosina lisäkasvu on väkisin jäänyt pieneksi, vaikka puumassa onkin lisääntynyt lähes sata prosenttia / vuosi.
Nyt alkaa tulla kuutioita ihan toiseen malliin. Harvennamme juuri lehtomaisella kasvualustalla (vanha pelto) olevaa koivikkoa ja vuosilustot ovat noin sentin paksuisia vielä neljässäkin metrissä.
Tukkikokoista koivua polttopuuksi lykätään, jätetään kasvamaan vain virheettömiä runkoja odottamaan päätehakkuuta.” /Palvelut/Profiili/?userId=4602
RE: Raivaussahan terät?
Ei terää tosiaankaan kannata viilata joka tankille jos sahaa vaan puita .
Lähetetty: 1 h, 2 min sitten
Lähettäjä: pikkutukki ”
_Eihän toki, jos ammattimallin raivaussahan tankillinen kestää alle tunnin, kun se ammattitaitoisella kestää kaksi tuntia ja saha pyörii reippaaseen tahtiin. Kahden tunnin sahauksen jälkeen tankkauksen yhteydessä terän tarkastelu osoittaa, että jokaisen hampaan leikkuusärmä kiiltää. On se vaan kumma juttu, kun sitä pyyhkäisee hyvällä viilalla kerran, kiilto häviää ja särmä muuttuu teräväksi.
Omat empiiriset tutkimukseni ovat tuottaneet tuloksen, että terä ei pysy huipputerävänä kahta tankillista ja on todennäköistä, että tylsistyneellä terällä sahaaminen kuluttaa enemmän polttoainetta ja aikaa, kuin huipputerävällä terällä.
Lisäksi 6,3 millin viila tekee isomman purutilan hampaaseen, joka osaltaan keventää hieman paksumpien runkojen leikkuuta.
(Jos ette näe hampaan kärjen tylsyyttä, hankkikaa uudet silmälasit)Kyllä koivikkokin tarvitsee harvennusta. Rauduksesta sanotaan, että se ei siedä toisen koivun oksakosketusta, vaan alkaa ränsistyä nopeasti.
Jotkut ovat uponneet siihen viisauteen, että Havupuut kasvavat kiertoaikansa kuluessa eniten puuta / hehtaari.
Totuus kuitenkin on, että Rauduskoivu kasvaa kietoajassa hieman vähemmän, mutta kiertoaika on vain puolet havupuiden vastaavasta.
Hybridihaavan kasvatuksen kannattavuus perustuu nimenomaan lyhyeen kiertoaikaan, sitä eivät kaikki ole tajunneet.Jotkut pyrkivät vesittämään koko ajatuksen ”runkohinnoittelusta.”
Kuitenkin se olisi merkittävä lähtökohta oikeudenmukaiselle hinnoittelulle.
Otetaan esimerkkitapaukseksi ns. puolentoista tukin runko, jossa tukin järeyden ja laadun täyttävää puuta on sen verran, että se kaikki ei mahdu yhteen tukkiin, mutta kahta tukkia ei tule.
Vaikka siitä tehtäisiin pikkutukki, niin siinä menisi halvalla hinnalla oikeaakin tukkia kymmeniä litroja.
Eli ostaja saisi katkoa rungon kuten tahtoo, mutta tukin minimimittaan asti kone laskisi tukiksi, siitä eteenpäin pikkutukiksi ja lopuksi kuitupuuksi.
Mikä vaikeus on ymmärtää tätä?Pitäis joskus käydä salaa terottamassa ja harittamassa arton terä ja seuraavana aamuna kuvata naamanilmeet, kun mies ensimmäisen kerran elämässään pääsisi sahaamaan kunnon terällä.