Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Raivaussaha, joka on tarkoitettu ihan ammattikäyttöön, on ehkä käytettynäkin järkevä valinta, kunhan se on ehjä ja puristukset kunnossa. Kannattaa kokeilla käyntiinlähtöä ja lämmittyään tyhjäkäyntiä. Akseli ja kulmavaihde ei saisi pitää meteliä.
OVH – 50 % on vielä kovan puoleinen hinta.Jätkä 13.5.2016, 17:26Suora rinta leikkuuhampaassa on myös halkaisusirkkelin terässä ja lastua väännetään kiharaan vasta n. kolmen sentin syvyydessä- Sielläkin optimaallnen kurvi 0n 6 – 8 mm.
Lastunmurtajaa monet muotoilevat kovapalan alapuolelle, mutta senkin ”etu” on lähinnä makuasia.Jätkä 13.5.2016, 16:21Noin kymmensenttinen runko vielä kestää, mutta se huojuu jokaisesta liikahduksesta niin, että puussa on jo aika turvaton olo.
Iso puu yleensä kestää metsurin painon hieman lahonakin. latvuksen saa laskettua alas myös taljalla, jos paikka on ahdas.
Aikaahan siinä kuluu, joten täytyy varautua myös hintavaan työhön, pelkkä puutavara ei aina riitä palkaksi.Jätkä 12.5.2016, 20:07Näyttää olevan rakettitiedettä. Viilauskulmaa lisäämällä terän leikkaava särmä tulee auraavaksi, eli pyrkii puskemaan lastun sivulle. Tterä panttaa helposti)
0 – kulmalla pyöreän viilan jälki kerää lastun hampaan koloon ja puusta tultuaan se sylkee purun pois. (Terä ei panttaa)
Kun pyöreä viila on oikealla korkeudella, terä leikkaa kevyesti ja tylsyy maltillisesti, jos viila on liian syvällä, terä leikkaa ahneesti ja tylsyy todella nopeasti.
Jos viila on liian korkealla, terä leikkaa hyvin pehmeästi, mutta sitä pitää jopa syöttää puuhun, tylsyy aika hitaasti.
Jos raivaussahan terä on ottava, niin sillä on normaalioloissa mukava sahata, mutta silloinkin pitää käyttää korkeita kierroksia.Jätkä 12.5.2016, 18:47Kyllä vinssaaminen kasvatushakkuilla aiheutti myös vaurioita jääville puille.
Joku arvioi maataloustraktorien kapeiden renkaiden aiheuttaneen juuristovaurioita, mutta ”totuus on toisenlainen”.
pelkkä traktori painoi vinssin kanssa 2,5 – 3 tonnia.
Nykyvehkeet ovat kymmenen kertaa painavampia.
Todennäköisesti pintapaineet neliösenttiä kohti ovat olleet samaa luokkaa kuin nykyisin. Sen aikaiset traktorit eivät takavetoisina kulkeneet mihinkään, kun ne renkaan verran painuivat maahan.
Metsähallitus ”mittasi” tukkileimikkonsa ”Pilviharavan” kanssa ja kaikki runkojen tyvipöllin arviot kirjattiin ylös.
Monena kesänä paukutimme kirvesleimoja ja myöhemmin maalivasaralla tuhansia runkoja, myöhemmin oikeasti pystymitattiin kaikki.
Minusta oli todella niskaanpistävää hommaa, olisin ollut todella kernaasti hakkuulla, josta tienasi samassa ajassa moninkertaisen palkan.
Jonkin verran talviteitä tehtiin – ja jäädytettiin jäätä paksummaksi.
Ehkä raskainta työtä oli apulannan levitys käsipelissä. Siinä tienasi mukavasti, mutta MHY:t maksoivat 4 kertaa parempaa taksaa.
Kaikenlaisia muistoja…Jätkä 12.5.2016, 17:30Tuo arton mainitsema viilauskulma 0 astetta on kyllä tullut kokeiltua. Se ei leikkaa niin kevyesti, kuin 8 – 15 astetta, jota monet käyttävät.
Purun poistumiseen auttaa tehokkaimmin jyrkkä viilauskulma 0 5 astetta ja ISO VIILA.(6,3 mm)
En usko, että vitosella saa laadukkaita viiloja kuutta kappaletta, vaikka ostaisi sata kpl kerralla ja käteisellä – ellei ne ole varastettuja.Jätkä 12.5.2016, 17:22On väitetty, että tehdään verokirjalla.
Jotkut valehtelevat ja jotkut eivä joko lue, tei eivät ymmärrä lukemaansa.
Kyllähän yrittäjämetsurin on laskutettava kolmisenkymppiä tunnilota, jos mainaa elellä omilla ansioillaan.
Me olemme maksaneet teinimetsureille 15 € / tunti puhtaana käteen – varusteet ja vehkeet takon puolesta, ylöspito ja mopo kummallekin käyttöön sekä huvitteluun kaksi mönkijää, oma asunto, läppärit ja viihdelaitteet. (opiskelijat saavat tienata jonkin verran ilman veroja)Jätkä 11.5.2016, 21:12”Ei sille kuitupuulle juuri pieniä ostajia olekaan joten se mitään sulje pois. Ehkä energiaksi, mutta sekin on pientä ja varsin paikallista. Ja loppujen lopuksi yksikään yksikkö, joka metsänomistajalta puuta todella ostaa jotakin polttopuuntekijää lukuunottamatta ei varmastikaan koe alle 10 000 mottia liian suureksi eräksi.
Lähetetty: 5 h, 46 min sitten
Lähettäjä: raivuri ”
Taisin selittää vähän huonosti, kun et näköjään käsittänyt.
Ei tuhansien kuutioiden leimikko ole vain jotain kuitupuuta, vaan siinä on normaalit puutavaralajit mukana lisättynä joillakin erikoispuulajeilla.
Kun tuollainen revohka myydään yhdellä kauppakirjalla, ei sieltä pääse esim tyvitukkien, pylväiden, mastopuiden, parrujen ym tekijät ostamaan kalikkaakaan, eikä välttämättä tehdä edes pikkutukkeja, vaikka kohtuulaatuisista kuitukuvioista sitäkin lohkeaisi jopa rajusti.
Jos joku pikkusaha himoitsee leimikosta vaikkapa todella järeitä ja hyvälaatuisia siemenpuumäntyjä, se ei niitä saa muuten kuin ostamalla ne esim. UPM:ltä melko suolaiseen hintaan.
Jos joka puulaji ja puutavaralaji myytäisiin omana eränään, saisi myyjä takuulla paremman hinnan.
Nykyään täällä on jo kolme suurta ostajaa, mutta ne taitavat edelleenkin sopia isommista kaupoista keskenään.Jätkä 11.5.2016, 19:2129 € /h on käsitykseni mukaan hyvä tuntipalkka, vaikka siinä onkin saha mukana.
TES:n mukaan moottorisahan kanssa olisi palkka pyöreät 15 € / h. – eli yli kaksinkertainen listapalkkoihin verrattuna.
Jos jaksaa painaa kahdeksantuntista työpäivää, niin kuukausiansio 5-päiväisillä viikoilla tekee 4988,00 € keskimääräisenä kuukautena.
Vaikka tuosta rahasta on maksettava kaikki sahan kustannukset, niin kyllä siitä jää vielä kunnon eväisiinkin, leivän päälle voi laittaa muutakin kuin vain ylähuulen.Jätkä 10.5.2016, 17:20”Tanelikin sen tiesi. Nimittäin, että suuresta kuituerästä saa kunnon hinnan. Sellufirmat tarvitsevat kuitua, joten niiden on sitä paljon mukavampi hankkia suuremmalla kaupalla. Siitä saa puunmyyjäkin jotain hyötyä.
Lähetetty: 5 h, 22 min sitten
Lähettäjä: Timppa ”Ei se läheskään aina ole noin. Minun työnantajani on tehnyt sinä aikana kun minä ole ollut talossa, joka vuosi yhden ison kaupan. Koot ovat vaihdelleet 5000 ja 10 000 kuution välillä.
Leimikot on myyty tarjouskilpailuperiaatteella, mutta kaupan koko on pudottanut kaikki pienemmät ostajat pois niin, että käytännössä on tullut kaksi tarjousta, jotka jostain kumman syystä menevät joka toinen vuosi toiselle ja joka toinen vuosi toiselle.
Merkillistä, mutta totta.