Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Se on kyllä totta että noissa työnäytöksissä valikoidaan valmiiksi hyvä maapohjat ja puustotiheydet koneiden esittelyyn. Olen nähnyt livenä tuon pentin pajan kitkijän ja uskon että ihan kaikille maapohjille niistä ei ole. Mutta hyväpohjaiset tasaiset maastot niin varmaan sillä homman hoitaa.
Tänäänkin oli työnalla louhikkoa, jossa sai hyppiä kiveltä kivelle niin uskon että koneellinen raivaus on aika haasteellista. Usewoodin ”keksintö” on sellainen joka ei nyt sovellu kyllä siihen työhön johonka se on tarkoitettu. Koneella taitaa olla hintaa lähes satatonnia ja mönkkärin renkaat. Ei ainakaan täällä keskisessä suomessa ole paljoa sellaisia maapohjia joilla ”mönkkärillä” voisi ajella. Onhan noita käytettyjä usewoodeja paljon myynnissä joten se kertoo paljon koneesta ja sen kannattavuudesta.
Lähetetty: 1 h, 50 min sitten
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
Tuo peruskone – Tehojätkä on ehdottomasti liian tehoton niissä hommissa, mihin se on ikäänkuin tarkoitettu. Ihmetten kyllä, millä perusteilla niitä on ostettu niinkin paljon.
Jos tuo Pentin pajan kitkijä pannaan töihin, niin sen olisi tuota perkausta tehtävä lähes hehtaari tunnissa, joten taitaa olla liian kova urakka.
Joku on huolissaan jätettävän taimen kyljessä olevan vesan poistamisesta. Jos kuitenkin vaatimuksena on 2000 runkoa hehtaarilta, niin kyllä nekin vesat olisi syytä hoitaa tavalla tai toisella.
Peruskoneeksi vaativissa maastoissa sopisi Valmetin kävelevä hakkuukone.Jätkä 23.5.2016, 10:06Teoriassa perkaus ja taimikonhoito ovat kaksi eri asiaa. Jos taimikko on jo esim yli kolme metriä korkeaa, vioittaa kone kuin kone alleen jäävät taimet.
Silloin kone pitää olla niin kapea, että se pystyy kulkemaan jätettävien puiden välistä. Maksimileveys tuollaiselle koneelle olisi kaksi metriä.
Sillä ei paljoakaan pysty sivuilta kurkottelemaan.
Kannattaisi kaikkein eniten harkita rodunjalostusta, meillähän on jo muutamia RS- henkilöitä, jotka lakaisevat 1 – 2 hehtaaria kuudessa tunnissa olosuhteista riippumatta.
Heitä kannattaisi käyttää hedelmöitysklinikoilla valikoitujen naisten kanssa tuottamaan valiometsureita.Jätkä 22.5.2016, 21:19Niin! Koneelisessa raivauksessa joudutaan ajamaan metrin korkuisten taimien yli, mutta kun katsotaan, että eivät pyörät / telat kulje jätettävien taimien yli, niin eihän siinä vahinkoja tapahdu.
Jos ja kun o0n kyse istutustaimikosta, niin siinähän on 2000 tainta hehtaarilla, joista osa joutaisi pois. Kuitenkin metsässä voi olla joitakin ajokoneen jälkiä, mutta ei niiden perään kannata itkeä.
Takavuosina metsähallitus kynti kaikki istutusalueensa ja käydessäni eräällä sellaisella jäljet olivat tasaantuneet jo niin, että maanpinnan puolesta alueella olisi voinut ajella maasturilla melko vapaasti.Jätkä 22.5.2016, 19:33Ajelin äsken koulun opetusmetsäteitä ja sattui silmään kuusikon ensiharvennus. Kyllä oli rutkasti tyvenlyöntejä rungoissa. Ajouratkin oli hakattu liian mutkaisiksi. On kuitenkin hyvä, että eivät olleet oppipojat yksityismetsässä tehneet hävityshakkuuta. Siksi noita opetusmetsiä pitää olla, mutta toki joskus opettajat ovat liian laiskoja seisomaan lällärin kanssa koneen vieressä, varsinkin kun touhu on joskus niin onnettoman hidasta.
Pentin pajan Naarva – kitkentälaite on esillä Youtubessa. Aika epälyttävältä touhulta näyttää, mutta voi olla, että sellaista on pakko alkaa käyttämään, kun arto alkaa herraksi, eikä enää lakaise tappavalla vauhdilla vesakoita.Jätkä 22.5.2016, 15:00Koitappa: Youtube
ja siellä vaikka Usewood
Sieltä voi utelias löytää monenlaisiakin vaihtoehtoja, kunhan käyttää aikaa.Jätkä 21.5.2016, 13:40Kemeratuet ovat veroalaista tuloa!
Myös omavastuun prosenttivaikutus vaihtelee palautussummasta riippuen aika paljon.Jätkä 21.5.2016, 05:49Verovähennysoikeuden voisi hakea ennakkoon ja se voitaisiin tarkistaa koealamenetelmin. Jos tekijä olisi yrittäjämetsuri, jälkitarkastusta ei tarvitseisi tehdä sen jälkeen, kun yrittäjä on taitonsa näyttänyt.
Metsänomistajan omatoimiset rääpimiset pitäisi tietenkin tarkastaa jopa moneen kertaan.
Huomattava osa verorahasta palautuisi metsuriyrittäjien työllistymisen kautta yhteiskunnan hyödyksi.
Monella yrittäjällä on täälläpäin myös palkattuja metsureita, joiden töistä yrittäjä vastaa. Jälki on ollut yleensä kelvollista ja pinta-alat oikein tehtyinä.Jätkä 20.5.2016, 17:06Metsät ovat alkujaan valtiolta saatuja. Almuiksi niitä en ihan nimittäisi, mutta kenenkä muun ne voisivat olla alkujaan.
Kuitenkin metsäteollisuuden pitäisi maksaa käypä hinta puuraaka-aineesta niin, että KEMERAt voidaan unohtaa.
Mielestäni hoitokustannuksien verovähennysoikeus kotitalousvähennyksen säännöillä korvaisi täysin KEMERAn ja innostaisi hoitotöiden teettämiseen.
Omatoimiselle metsänomistajalle voisi veronpalautuksen suorittaa taksojen mukaan.
Järjestelmä voisi vilkastuttaa puunmyyntiäkin.Jätkä 20.5.2016, 07:09Jos minua tarkoitat, niin RS_ hommia olen tehnyt suhteellisen vähän. Sahana minulla on ollut lähes aina HVA, joka oikein säädettynä on pyörinyt tankillisella lähes kaksi tuntia. Tauon ja teroituksen kanssa kaksi tuntia.
Minun sahani eivät savua!
Kolme tankillista Huskulla on täysi päivä. Joka tankilliselle teroitus ja leipä kahvin kera. Runsaasti juomaa.
Kun pidimme metsänomistajille taimikonhoitokursseja, oli monella isännällä myös sen hetken huippusaha 252:nen, jossa sanoivat tankillisen kestävän alle tunnin. Tuuppasin heille sahan, joka oli säädetty justiinsa ja teroitin sen siinä silmien edessä.
Äijät eivät malttaneet lopettaa sahaamista ja takasivat vievänsä sahansa säädettäväksi merkkiliikkeeseen.
Huoltokurssilla he olisivat huoltaneet itse omat sahansa ja ne olis säädetty hyvään kuosiin.Jätkä 20.5.2016, 06:52Jos hakkuussa on tehty korkeita kantoja (esim. paksun lumen takia) – niin tuoreiden männynkantojen kuoren alla on saattanut lisääntymistoimintaa tapahtua.
Toki siemenpuuhakkuu aiheuttaa siemenpuille sellaisen reaktion, että ne ainakin joutuvat mm. vahvistamaan juuristoaan ja tyveään. Ennen sanottiin, että kun puita säikäyttää, niin ne tekevät ennätysmäärän käpyjä turvatakseen sukunsa.
Noita kaarnatyvisiä mäntyjä ei pidä kaataa metsään raivaussahatöissäkään siten, että ne ovat nävertäjien käytettävissä keväällä, eli syksylläkin kaadetut kaarnatyviset voivat olla tuoreita vielä keväälläkin.
Kesäkuulla kaadetut rungot kuivuvat niin paljon, että ne eivät enää keväällä toimi kasvualustana.
Kannot pitäisi tehdä lyhyet, tai aisata.