Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Se on kyllä totta. Useita kirkasvetisiä järviä on kiintoaineilla pilattu ja saatettu valmiiksi ”kahvivedeksi”, Hieno juttu että tuohon aletaan pikkuhiljaa jo paneutumaan kunnolla kunhan vielä nuo turvesuotkin saataisiin kuriin.
Tosin tuo meidän lampi oli taannoin kirkasvetinen ja hiekkapohjainen lampi. Nyt se on umpeenkasvanut ja mutapohjainen ruskea sorsa allas. Sitä ei ole pilannut turvesuot vaan valtaisat metsäojitukset. Joka kevät tuohon jäälle ilmaantuu ruskea humuskerros joka jäiden sulattua laskeutuu pohjaan.
Jos tuo huollettavilla laskeutusaltailla olisi pelastettua niin mikä sen parempaa. Nyt on myöhäistä.
Lähetetty: 25.05.2016
Lähettäjä: Metsuri motokuski ”
Turpeen nosto pitäisi rajoittaa vain järvistä tehtäväksi. Nykyisillä imuruoppauslaitteilla turvekura nousisi pohjasta melkoisella vauhdilla ja olisi käyttökelpoista tavaraa sekä kasvualustaksi, että polttoon. Samalla järvet ennallistuisivat.”Muuten tiedän arto ei pysty istutta 2000 tainta putkella 8 h/aikana.Kova jätkä arto on mut hopia tulee.Tuu kokeilee 65:n
kuntturan kaa tehoja kenraalinkyläänSe on haaste tälle huippu jätkälle ”
Minä en kylläkään epäile hetkeäkään, etteikö arto pystyisi tuollaiseen, jos taimet on asiallisesti sijoiteltu alueelle ja maaperä on vähäkivistä ja äestetty asiallisesti. Vielä parempi, jos on kynnettu niin, että on kaksi jätkänpolkua vaon vieressä.
Taimet on syytä olla muovialustossa parisataa kerrallaan.
Siinä menee puoli tuntia / alusta, eli nelisensataa kpl tunnissa.
Onhan tuotakin työtä kellotettu ja huippuolosuhteissa jotkut hölmöt ovat tuikkineet n. 5000 tainta kahdeksassa tunnissa.
Veikkaan, että arto pistää parituhatta tainta toiskättä.Kun kone pyörittää tyhjäkäynnillä ketjua, eikä kierrokset ole liian kovat, normaali joutokäynti on vielä reippaasti yli 2000 kierrosta minuutissa – sahasta hieman riippuen, niin tökkäämällä ketjujarrun päälle, ketju kyllä pysähtyy. Mutta pysähtyykö moottori? Jos kytkin on kunnossa, moottori jatkaa käyntiä, jos sammuu, kytkimessä on häikkää, ehkä jousi poikki.
Joskus kytkimessä on viiltosuojaa käyttäjän housuista, joskus kytkimen laakeri on liian kuiva, eli ei ole voideltu kerran viikossa.Jos kyseessä on HVA, niin sama ohje. ”Varoittamatta” viittaa jouseen.
Metsätaloustuottajat ovat omaksuneet käytännön, että mitään ei tehdä, ellei siitä makseta reippaasti tukea.
Maataloustuottajat ovat tuossa maailmassa jo eläneet kymmeniä vuosia ja tulos on se, että kunnon punaniskainen isäntä ei pysy enää edes emäntänsä päällä sängyssä, ellei apuna ole jonkinlaista pönkkää, joka varmistaa, että touhun voi – ja kannattaa viedä loppuun asti.
Jos huolimaton toiminta kuusikoissa on aiheuttanut juurikäävän, eli maannouseman leviämisen, niin sitäkään ei haluta pysäyttää, ellei siitä makseta kunnon tukiaisia.Hyvät konekuskit tuskin ovat kortistosta löydettävissä. Kaljakuppiloissa on ”hyviä” ammattilaisia, mutta he ovat suunnilleen kaikki niitä, jotka ovat jo käyneet kykynsä näyttämässä kaikille lähitienoitten urakoitsijoille.
konekoulun kuljettajalinjoilta tulee oikeita kuskeja vain parikymmentä prosenttia, niistäkin osa hakeutuu paremmin palkattuihin ja siistimpiin hommiin.
Kimmoke tulee helposti senkin kautta, kun konekuskille pitää järjestää ajokortti, jolla saa ajaa kuljetusautoa – jopa lavettia.
Taimikonperkauksessa menettelisi kyllä jo ikääntynytkin moto, koska siinä ei tarvita uusinta tekniikkaa eikä elektroniikkaa.
Näin ollen kitkentäkone olisi ehkä edullinenkin rakennella. Käyttökustannukset ovat tietenkin kohtalaisen korkeat.Ei ole iso homma avata kulmavaihde, silloin näkyy kertavilkaisulla onko se sökö.
Uusi kulmuri on tiettävästi aika edullinen, joten jos saha on vielä hyvä muuten, niin kannattanee vaihtaa.Metsänhoitotyöt, niin viljely kuin taimikonhoitokin on sellaisia töitä, että niissä ammattitaidottomuus ja huolimattomuus näkyvät ja kostautuvat.
Huonolaatuiset taimet, huonosti tehty muokkaus ja huolimaton istutustyö maksavat työn arvoon nähden suunnattomasti.
Meilläkin oli pari kuviota, jotka tilapäistyöntekijät istuttivat ja niin kehno oli työn jälki, että 6 – 7 vuoden kuluttua lakaisin istutustaimet alas ja tein metsän luontaisista männyntaimista.
Tuli hyvälaatuinen metsä, harmitti vaan hukkaan menneet rahat.
Taimikon harvennus on taitolaji sinällään, eikä tälläkään palstalla hilluvista metsäläisistä monikaan pysty tekemään kerralla oikeaa runkolukua (2000 kpl / ha) – puhumattakaan epätasaisen taimikon puiden valintaa.”Kehitys kehittyy” sanoi entinenkin kunnanjohtaja.
Metsäalakin koneellistuu, sille emme mahda mitään. ehkä taimikkoon tulee seuraavaksi ”automover”- tyyppinen kone, joka konenäöllään valikoi jäävän puuston ja poistaa kaikki muut. Tarkka näkö ja ohjelmointi estäisi kiviin ja maahan sahaamiset ja GPS- laitteet varmistaisivat, että joka paikka tulee käytyä läpi.
Alue voitaisiin joko kiertää käsipäätteen kanssa, syöttää tieto masinalle ja jättää kone hommiin, taikka Jesse voisi kävelyttää alueen rajoja pitkin paimenlangan.
Kone antaisi tiedot länteistä, joita se ei pystynyt hoitamaan.
Esim. Harverissa on jo sopiva alustarakenne vaikeimpiinkin olosuhteisiin. Se, onko sen järeys sopiva, on eri juttu.Se taitaa olla, että suomessakin on mentävä riviviljelyyn, jossa taimet on isketty suoriin riveihin metrin välein ja rivien väli on neljä metriä. Tai jopa vain kolme metriä.
Siinä on koneen hyvä kulkea ja vain se kulkukaistale perataan / harvennetaan. Kone voisi olla mallia leikkuupuimuri tai niin kuin tuorerehun tekijöillä on edessä ja kummallakin sivulla niittomurskaajat. Kerta-ajolla menisi 12 metriä.
Jos koneessa on kahdeksan pyörää keinuteleillä ja teloilla, se on jo kohtalaisen maastokelpoinen, eikähän kaikkia taimikoita tarvitse voida hoitaa koneellisesti.
Jos jotakuta valvottaa puuriveihin jäävät vesa, niin voihan sen puolen metrin kaistaleen kävellä nopeasti RS:n kanssa