Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 15,321 - 15,330 (kaikkiaan 15,480)
  • Jätkä

    Korjaussarjaan ei luultavasti kuulu uutta neulaventtiiliä, joten apua ei sillä saa.
    Painemittari on lahjomaton, sellaista ei tosin ole yleensä muilla kuin metsäkouluilla tai hieman paremmalla moottorisahojen huoltajalla.

    Jätkä

    Myös ajouraverkon suunnittelu pitäisi monessa tapauksessa pistää uusiksi.
    Naapurilla oli ensiharvennuskohde, jossa tiestä lähti kuvio kohtisuoraa poispäin n. 600 metriä. säännöllinen kuvio oli n 60 -65 metriä leveä.
    Firman urakoitsija teki ajourat, varastopaikan, hakkuun ja lähikuljetuksen.
    Varastopaikka oli tien (oma) toisella puolen.
    Arvatkaapa, millaisen ajouraverkon urakoitsija teki!
    Maasto on kauttaaltaan hyvin kantavaa, kivetöntä, entistä peltoa.

    Jätkä

    Kaasuttimeen ei kannata vaihtaa summassa mitään. Neula voi vuotaa, mutta sen voi tarkistaa painemittarilla bensaletkun nipasta.
    Keskinastan kuluminen on yleensä olemattoman pientä, keinuvipu voi olla vääntynyt hieman, mutta sekään ei tyhjäkäyntiin vaikuta.
    Jos ”on ihan pakko” avata kaasutin, niin pumppukalvon alla oleva sihti kannattaa puhdistaa.
    Kalvot pitää asentaa oikeaan järjestykseen, jos erehtyy kaasarin avaamaan.
    Jos saha ei lähde helpolla käyntiin lämpöisenä, sen neulaventtiili ilmeisesti vuotaa.

    Jätkä

    Noin vanhassa sahassa stefat on varmaan jo kovettuneet.
    HVA:n edustajalla oli laakerin ulosvetoon tehty ulosvetäjä, en tiedä myyvätkö niitä enää. Samoin stefan ulosvetoon on ainakin kahdenlaisia ulosvetäjiä, jos sahassa on stefat erillään, voi vaihtaa pelkät ne, mutta jos onkin ”suojatut laakerit,” menee laakerit aina uusiksi.
    Nykyään laakeritkin vaihdetaan kylmänä, ei tarvitse tohoa, mutta vasaran tarvitsee.

    Jätkä

    Yleensä on kampiakselin Stefa, joka vuotaa.
    On aika nätti homma vaihtaa, mutta samalla runkolaakerit menee vaihtoon.
    Jos tehdään helposti, pitää olla ulosvetäjät, eli puhtaassa koneessa ei mene paljoa aikaa.
    Sahalla on ilmeisesti sahattu paljon, taikka sillä on runsaasti ikää, jolloin tiivisteet ovat kovettuneet.
    En alkaisi remontiin, jos en itse voisi sitä tehdä.
    Kunnollisessa pienkonekorjaamossa menee helposti parisataa €.

    Jätkä

    Yritättekö uskotella, että Pohjois-savossa tai Pirkanmaalla ei olla tehty ennakkoraivauksia?
    Luultavasti siellä on puun ostajilla samat kriteerit kuin muuallakin, eli kauppakirjassa vaatimus ennakkoraivauksesta.
    Kyllä nuo korjuuvauriot johtuvat vain ja ainoastaan korjuukoneiden kuljettajista.
    Ei kukaan voi olla niin ääliö, että väittäisi juuristovaurioden tai tyvenlyöntien syntyneen alikasvustosta.

    Jätkä

    Yleensä ottaen ostajalla ei ole juurikaan vastuuta ostaessaan puutavaraa. Vastuu on myyjällä, jolta ostaja voi pyytää valtakirjan, jos tehdään kauppaa tilalta, jolla on vaikkapa useita omistajia.
    Meillä on ostajat olleet aina tuttuja – jopa sukulaisia, joten usein ei ole kysytty valtakirjoja tms.
    Meillä oli jakamaton kuolinpesä, josta ensimmäistä puukauppaa tehdessäni ostaja soitti äidille ja varmisti, että minulla oli valtuudet myydä. Sen jälkeen ei kyselty.

    Jätkä

    ”P.S. MInulla on kaksikin huonoa esimerkkiä sahan merkkiliikkeessä käyttämisestä. Kerronpa toisen. Jonsered (5 ja jatkoksi kaksi muuta n:roa) alkoi sahatessa temppuilla, aluksi lievänä ja lopulta niin, että saha sammahti ennen bensan loppumista tankista. Kylmällä ilmalla tankillisen vielä pystyi sahaamaan, mutta uudelleenkäynnistys onnistui vasta sahan jäähdyttyä. Vein sahan merkkiliikkeeseen. Kun hain sahan pois, vastaus oli, etten minä tälle sahalle voi mitään. Lasku oli muutama satamarkkanen.

    Koska olin melko varma sahan oikuttelun syystä, soitin toiseen merkkiliikkeeseen 30 km:n päähän ja kysyin vaihdossa tulleen sahan puolaa. Sellainen löytyi, ajoin liikkeeseen, jossa puola pikapikaa vaihdettiin käytettyyn. Sen jälkeen saha pelasi kuin enkeli vielä pitkään, kunnes se ei enää tankatessa käynnistynyt. Kiinnostuksen takia hajoitimme pojan kanssa Jonseredin alkutekijöihin. Osat olivat täysin loppuun kuluneita (männästä mm. pala lohjennut).Siksikin polttoaineen kulutus oli viimeisinä viikkoina kohtuuullisen suurta.”

    Merkkiliikkeesäkin on usein ”huoltomies”, jonka ammattitaito jää tulpan, ketjun ja kaasuttimen kalvojen vaihtamisen asteelle, jos pääsee sinnekään.
    Vinkki: Kaasuttimen kalvot vaihdetaan AINA turhaan, ellei kalvossa ole ylimääräistä reikää tai repeämää.
    Minä olen purkanut, koonnut, korjannut, huoltanut, säätänyt ja sahannut sadoilla ammattikäyttöön tarkoitetuilla sahoilla. Siksi uskaltaisin haastaa sangen monen ”huoltomiehen” tekemään diagnoosia hänelle hieman oudommasta sahasta, joka edes lupailee käymään.
    Sahaa kokeilematta on vaikeaa tehdä diagnoosia, mutta tuo kytkinpuoli on varsin yksinkertainen osasto.

    Jätkä

    Tuli mieleen, kun noin pienistä määristä puhutaan, vanha UTU- ruisku.
    Laite on paristokäyttöinen ja levittää aineen tuulenhenkäyksen vietäväksi, eli sillä pystyy hennolla tuulella levittämään suoraan kävellen jopa kymmenen metriä leveän kaistaleen.
    Selkään kymmenen litran kanisteri valjailla ja parin – kolmen litran säiliö keskipakolautasen yläpuolella tekee työstä kevyen ja helpon.
    Nykyisillä akkulaitteiden virtalähteillä laite pyörisi varmaan koko päivän yhdellä latauksella.
    Olemme tehneet kyseisellä laitteella kemiallista vesakontorjuntaa ja voin vakuuttaa, että laite on todella hyvin levittävä.

    Jätkä

    Istutustaksa urakalla on niin pieni, että taimia on pakko pistää maahan aika paljon, jos meinaa pärjätä.
    Usein työn laatu kärsii, jos ei ole vahva rutiini istuttajalla.
    Nuori metsuri istutti isolla aukolla urakalla ja samalla alueella oli lari lukiopoikaa. MHY oli jakanut alueen lohkoihin. Metsuri ihmetteli, kuinka ihmeessä laiskanoloiset pojat istuttivat muutaman sata enemmät päivässä kuin hän, vaikka he istuskelivat aika usein.
    MTI tuli käymään työmaalla ja hoksasi, että ”tässähän on taimet liian ylhäällä. Kuka nämä on istuttanut”?
    Molemmat lukiolaiset joutuivat istuttamaan kaikki taimensa 3 – 4 senttiä syvempään. N. 10 000 tainta / poika.
    Metsuri jatkoi kuten ennenkin. (On minun oppilaani)

Esillä 10 vastausta, 15,321 - 15,330 (kaikkiaan 15,480)