Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 15,291 - 15,300 (kaikkiaan 15,480)
  • Jätkä

    Kyse ei ole MINUN laskutaidostani, mutta joidenkin käsityskyvyttömyydestä kyllä.
    En ole missään vaiheessa kuvitellut, että tuo sotkettu alue olisi ympyrän muotoinen, taikka edes suorakaiteen tai neliön muotoinen, vaikka sen muotoisia ”reikiä” taimikossa on sangen harvassa, en oikeastaan ole sellaista koskaan nähnyt hirvien, enkä metsästäjien tekemänä, eikä edes luontaisesti syntyneenä.

    Jätkä

    Kunhan Tilhillä keksisivät tehdä masiinaan kiihtyvyyttä ja varvia riittävästi, akselin suojaputki saisi olla enemmän luottamusta herättävä, kulmavaihde voisi olla rääkymättä melko uudessakin sahassa.
    Valjaat eivät kanna sahaa ryhdikkäästi, kahvat ovat ihmisen anatomiaan sopimattomat.
    Kädensijojen oikea leveys on sama kuin sahan käyttäjän hartioiden leveys.
    Kun nuo saadaan kohdalleen, voi suomalainen metsurikin alkaa sahaamaan Tilhillä.

    Jätkä

    Olette ilmeisesti autuaasti unohtaneet, että laki ei vaadi eikä edellytä, että kaikki taimet olisivat istutustaimia.
    Mitkähän kaikki puulajit olisivatkaan kelvollisia tuossa laskennassa?

    Jätkä

    Hirvenmetsästyskään ei onnistu sellaisilla mailla, jotka eivät ole ”vuokrattu” hirvenmetsästykseen.
    Silloin ei metsään tule hirvilavoja, eikä hirvisaaliin suolistupaikkoja, hirvimiehet eivä sotke kenenkään ituhipin kuusentaimikoita aarikaupalla jne.
    Olisi mielenkiintoista kuulla parin aarin alueen mitat.

    Jätkä

    UPM:n omille mailleen tekemän metsätien molemmilla reunoilla oli puurivittien ja raviojan välissä. Kertoivat mäntyjen kasvavan hyvin ja tien pysyvän hyvässä kunnossa.
    Puutavara-autolle ei haittaa, vaikka oksat hieman lääppisivätkin, mutta pystykarsinta hoitaa sen puolen.
    Tien päässä oli rakennettu koulutuspaikka, ehkä alkujaan ollut komea metsäkämppä. Paikka on Jämsässä.
    Kyllä tietä pitkin pääsi myös komealla turistibussilla.

    Jätkä

    Ryypyllä sammuttamisen yhteydessä on jäänyt mainitsematta, että seuraavana päivänä, eli kylmänä, kone lähtee laakista käyntiin. Varmuuden vuoksi ei haittaisi, vaikka ryppy olisi päällä koko yön. (Siis sahassa)
    HvA on vaatinut yleensä aina puolikaasun käynnistyäkseen kuumana / lämpöisenä kertavedolla.
    Jotkut pitävät sitäkin vikana, että saha ei lähde aina hyvin helposti käyntiin (HVA)
    Minun mielestäni sahassa on paljon tärkeämpänä se ominaisuus, että se käy tankin tyhjäksi kertakäynnistyksellä, ellei sitä sammuta. Ja HVA on aina ollut siinä kaikkein luotettavin.
    Olen sahannut ja sahaillut : Kolmella ruotsalaismerkillä, Jobulla, Tilhillä, Dolmarilla, Sololla, Danarmilla, Homelitella, McCullohilla, Canadiella, Pioneerilla, Cometilla, Shindaiwalla, Echolla, Tanakalla, Elfolla ja muutamalla, joita en muista. Myös joillakin museosahoilla.
    Luotettavin sahamerkki on ollut HVA.
    Siinä on esim kytkimen toiminta ollut lähes aina idioottivarmaa, välillä on tullut lyhytaikaisia kokeiluja, jotka on nopeasti korjattu.
    Käynnistyslaite on ollut aina todella toimiva. Uudet ammattimallit ovat toimineet täydellisesti puuterilumessa, pakkasessa ja helteessä.
    Silti kevytsahoista ottaisin Pikkutilhin, se on lajissaan täydellinen.

    Jätkä

    Jos ei tajua, miten kiväärin luoti lentää, taikka miten npaljon paremmin näkee korkealta, niin silloin voi hätäpäissään kieltää hirvitornien pystyttämisen.
    Muistelen huimaa nuoruuttani, kun tanssilavoilla olimme ”metsästämässä, niinlyhyiden pätkien piti ängetä miesjoukon etulinjaan, minä muita päätä pidempänä näin tyttöjen rivistöön muiden takaakin. Kyllä korkeudesta hyötyä on, lähes joka paikasssa, siellä ei edes haise niin pahalta kuin alhaalla – persusten kohdalla.

    Jätkä

    Kyllä kaqikki ntoimet koivunkasatuksen edistämiseksi. Jos koivuista löytyy riittävästi raudusta ( n.2 – 4 kpl / aarille,) niin antaa koivikon kasvaa. Evästä maassa riittää hyvin.
    Muutaman vuoden kuluttua hirvivaara on ohi ja voi koivut harventaa. Kuusentapit voisi siinä vaiheessa poistaa, uudet tolevat kyllä, taikka sitten koivu/ kuusisekametsä, joka tutkimusten mukaan antaa parhaan kasvun ja laadun.
    Koivun juuret ovat syvällä – kuusen juuret pinnassa, ne keräävät kasvuvoimansa eri kerroksesta.

    Jätkä

    Jos koivikko on raudusta, niin siitä vaan metsikkö.
    Kohtalaisen onnekas olet, jos tuollaisen pohjan olet saanut metsittymään täysin. Täytepuuna menee mikä poolaji tahansa.
    Jos haluat, tunkee koivikon alle kuusikko, jolloin voit joutua pähkäilemään ”ollako vai eikö olla” -tilanteessa, mutta siihen on vielä matkaa.

    Jätkä

    Olen nähnyt lukuisia kokeneita taimikonhoitajia, jotka ovat suorastaan epäonnistuneet oikeaan tiheyteen pääsemisessä.
    Olen saanut tuomitsevia arvosteluita, kun olen tehnyt heidän tasoisilleen malliharvennuksen ilman apuvälineitä.
    Suurin heitto on ollut yksi runko aarin koealalla.
    Sen jälkeen voi ukoille sanoa mitä tahansa – he uskovat joka sanan.

    Kun teimme MH:lle taimikonharvennusta, oli sopimus 2000 r/ha.
    Kysyin toleranssia, ”Se on nolla”. Tarkastus tuli, – koko kolmesataa hehtaaria hyväksyttiin.

Esillä 10 vastausta, 15,291 - 15,300 (kaikkiaan 15,480)