Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Kun ensimmäisen kerran olin ”ansiossa” ihan omillani, olin n 15 vuotias, kun Metsälautakunnan metsäneuvoja pyysi erään uudistusalan hoitoon.
Pinta-alaa oli pari hehtaaria ja ensin piti vesurilla piestä kaikki jääneet puun alut maahan. Vaikka alueen reunoilla ja nurkissa oli ihan kelvollinen nuori taimikko, paraimmillaan yli viisimetrinen, niin nekin piti kaataa.
Silloin oli ohjeena, että ne pienetkin, alle puolimetriset kuusentaimet piti poistaa.
Sitten kuokalla laikutus ja männynsiemenet laikkuun.
neuvoja kävi vielä tarkastamassa työnjäljen ja kehuskeli sitä.
Sen jälkeen tarjosi vielä monet työmaat, vaikka olin oikeasti alaikäinen.
Nykyisin olisi varmasti hyödynnetty nuo reuna-alueet, niitä oli sentään suhteellisen paljon ja tosiaan jo etukasvuisia.Olimme maatalousoppilaitoksen oppilaiden kanssa harjoitustyömaalla tukkimetsässä. Pohja oli melko viljavaa ja puusto oli erittäin hyväkasvoista viljelymännikköä.
Sinä talvena oli kohtuuttoman kireät mitta- ja laatuvaatimukset.
Oppilaitoksen kenttämestari ja aputyönjohtaja olivat teettäneet oppilailla tukkeja ja teettäneet kaikista puita, jotka olivat riittävän järeitä tukiksi.
Aluksi kävimme läpi laatuvaatimukset ja niiden mukaan toimien lähes kaikki ”tukit” menivät raakiksi.
Homman tiimoilla syntyi suorastaan riita, kun kenttämestari Huohotti, että ”Eihän täältä sitten tule tukkeja lainkaan”.
Kun puut ovat monivääriä, lenkoja ja liian suurilla oksilla varustettuja, niin ei niistä saa kelvollisia tukkeja vaikka kuinka touhuaisi.Tutustuimme työn puolesta Lapin metsienkäsittelyyn ja Metlan kenttätutkimusmenetemiin sekä tuloksiin.
Siellä oli Sodankylän vaiheilla monenlaisia tutkimuskohteita, mm alue, jossa jokaisessa mättäässä oli lämpöanturi, jonka mittaamat lämpötilat rekisteröitiin tietojärjestelmään. Niitä sitten verrattiin kasvuun ym.
Lapin puut ovat varmasti jo ”jalostuneet” kestämään sikäläisiä olosuhteita, mm kuuset ovat siellä oksiltaan täysin erilaisia kuin täällä, johtuen siitä, että leveäoksaiset kuuset ovat luonnon raakkaamina tuhoutuneet ja jäljelle on jääneet vain kapeaoksaiset puut.
Lapin alkuperää ei niin vaan siirretä etelään, koska siellä kasvurytmi on erilainen kuin täällä, mutta epäilemättä oikeanlaisella risteytyksellä voisi sieltä saada käyttöön ominaisuuksia, joita etelän puilla ei ole.Lujuusluokitellun kuusisahatavaran, joka on sahattu ”pohjoismaisella sahaustavalla, lustonpaksuuden raja kuusella on – mitattuna vähintään 20 mm:n päästä ytimestä, neljänkymmenen millin matkalla vähintään kymmenen vuosirengasta. Männyllä riittää 30 millin matkalla vähintään kymmenen.
Haapaa ei ole tietääkseni luokiteltu rakennussahatavaraksi.
Kuusen ja koivun sekoituksella on päästy parhaaseen taloudelliseen tulokseen. Myös koivun laatu on paras.
Nopea kasvuvauhti parantaa koivun laatua, mutta kuusesta tulee höttöä, josta ei kerry edes massaa kunnolla. Puu on kevyttä kuin haapa, eikä siitä voi tehdä lujuutta vaativia rakenteita.Se oli suunnilleen näitä aikoja, kun lähdimme aamusella liikenteeseen ja silmääm sattui männyntaimet tienvierellä, jotka olivat nuupahtaneet.
keskustelimme muina miehinä, että on se ihme, että tielaitos myrkyttää vieläkin tienlaidat.
Soinissa menimme kurssin kanssa metsään – ja siellä oli kolmimetrisessä männikössä sama juttu. Silloin valkeni, että olipa ollut kylmä yö.
Kuusikot ruskettuivat voimakkaasti, isompikin kuusikko oli saanut toisin paikoin pakkasta selkeästi yli viiden metrin korkeuteen, jopa lähelle kymmentä metriä notkopaikoissa.
Se on kuin piirretty raja puiden oksilla.
Jälkeenpäin havaittiin tuota haaroittumista, joka siis tapahtui vuosikasvun puolivälin paikkeilla, ilman oksansilmuja tms.Käytännössä Motollakin saa melko suuren puun leikattua poikki niin, että se jää ehjäksi.
Jos tyvestä repeytyy suikale, niin se ei haittaa, jos se ei vaikuta latvaläpimitan mukaiseen sahaukseen, eli se hukkuu tyvilaajentumaan.
Arvokkaimmissa isoissa tyvissä on käytetty metsuria ja moottorisahaa, mielellään pidemmällä laipalla kuin normaalisti.
Jotkut sahat vieroksuvat paksuja tukkeja, koska niillä ei ole sellaisia laitteita, joissa isot pöllit hoidetaan. Jos niitä tulee enemmän, ne myydään jonnekin muualle.
Meilläkin lähellä oleva saha on pienennyttänyt isot tyvitukkinsa 45 senttisiksi koko pituudeltaan. Siis nolemmin päin max 45 senttiä.”Pystyyn ostajat ovat vähän olleet hissuksiin, mutta hankintana ostetaan. Minäkin mittautin sellaisen runsaan 40 motin erän juuri kuukausi sitten. 28€/motti.
Tiedä onko tuo nyt sitten niin huonostikkaan, kun kuitenkin on pari senttiä pienempi latvaläpimitta kuin kuidulla ja kaikki puu kelpaa pinoon, pystykuivakin.Terveisin: Korpituvan Taneli ”
Omatoimiselle puunhankkijalle ihan kelpo hinta.
Oliko kyseessä karsimaton vai karsittu ranka? Mikä tuo minimiläpimitta on? Onko sellainen tullut peliin mukaan, vai liittyykö se jotenkin motohakkuuseen?