Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
On totta, että istuttamisen hyvissä olosuhteissa oppii helposti – jos oppii. On myös totta, että työ on sen verran vaativaa, että se ei läheskään kaikilta tapahdu kiitettävällä tavalla.
Yksi syy istutustyön huonoon jälkeen on varmasti huono palkka. Istutuspalkat ovat jämähtäneet alas ja ovat nykyään huomattavasti kehnommat kuin vielä kymmenenkin vuotta sitten.
Se karkoittaa huolelliset istuttajat muihin savotoihin ja palkanmaksajat saavat sitä, mitä tilaavatkin.
Oli aikoja, jolloin halukkaastikin tein istutuksia yksityismetsiin ja tienasin ihan riittävästi. Nykyisillä taksoilla en viitsisi lähteä, ei tosin ole pyydettykään.On aivan kuin olisi unohdettu se, että onpa istutustiheys kuinka harva tai tiheä tahansa, sinne syhtyy luontaisia taimia joskus ihan mielettömästikin.
Täydennysistutusta voidaan – ja pitää tehdä, jos alueelle on syntynyt isohkoja reikiä, joissa ei ole korvaavia puunalkuja.
Jos istutustaimet ovat jo kolmen metrin korkuisia, niin sellaista ei enää täydennetä istuttamalla.
Pystykarsintaa tehdään hento-oksaisiin puihin, eikä siinä vaiheessa täydennetä mitään.Tanelin mainitsema Kestopuu oli kyllä tuttu nimeltään, taisi täältä mennä sinnekin pylväitä, vaikka Kolho onkin lähellä.
Kestopuu oli iso firma ja olisi varmaankin hoitanut ympäristöasiansa kuntoon, ellei sitä olisi ”ajettu” konkurssiin. huhuttiin silloin, että mukana oli jopa politiikkaa.
Tanelia kiinnostaa tukin kapeneminen. Pienimmillään on ollut viidellä metrillä nolla, eli ihan sama kummasta päästä mitataan. Silloin on tietenkin kyse välitukistaNiin pylväät! Pylväitä tehtäessä ei saa tehdä tyveystä missään tapauksessa.
Jos pylväs ei kapene riittävästi, sen yläpäästä tulee liian painava ja se alkaa helposti huojumaan.Huojunta katkaisee sen suhteellisen helposti.
Etelä-Pohjanmaalta löytyy lyhyttä pylvästä melkein männiköstä kuin männiköstä, koska ne ovat sellaisia perinteisiä ”Perseensutia”.
Pohjanmaalla on pilvet niin matalalla, että puut eivät kasva pituutta kunnolla.
Pylvään tekofirmoja on kyllä pohjanmaalla ollut useitakin, juuri siksi, kun värkkiä on ollut kosolti. Pitkät pylväät tosin on tuotu keski-suomesta. Pisimmät pylväät olen tehnyt Lammilla Evon valtionpuistossa. ne olivat valikoituja runkoja ja pylväät olivat 32 metrisiä.”Vieläkö muuten menee kaupaksi kuusen sorvitukit ex ML:lle ?
Hyvät juoksevat männyt pylväiksi. Tuoreoksaiset latvatukit
huonekaluntekijöille ja muut välitukit bulkkitavaran sahaajille,
pikkutukit/parrut niitä sahaaville jne.
Tosin melko työlästä, kun/jos eri laadut pitää markkinoida
eri tahoille. Suuremmissa leimikoissa kannattanee silti.Parrun keskipituuden ja järeyden parantuessa hintakin nousee
jonkin verran. Tukeilla ei taida olla vast. käytössä.Lähetetty: 4 h, 23 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”
Kyllä meillä on eri laaduille ostajat ja MHY:n palveluna onnistuu saman leimikon puiden lajittelu useille ostajille, koska leimikot voidaan keskittää ja työt ketjuttaa niin, että pienemmätkin erät menevät ”yhteismyynnin” tavoin.
Mäntypylväät eivät ole kelvollisia, jos ne ovat liian juoksevia. Suositus on, että kapeneminen olisi vähintään 8 mm / metrillä, eli pylvään pitää olla kartiomainen.Tukkien ylösottolistassa on vieläkin lyhin mitta 31 dm. Pismmät tukit ovat olleet jalkamitoissa 24 jalkaa.
Jos teki lyhemmän tukin kuin 16 jalkaa, piti olla perusteltavissa oleva syy ja tukin piti olla paksumpi kuin minimimitta. Nyrkkisääntö oli, että kun jalan lyhensi, niin minimipaksuusraja nousi tuumalla.
Vaneritukeilla oli paljon pidemmät mitat toivottuja ja kerran teimme hankintana todella hulppeita koivutukkeja, joissa keskipituudeksi tuli 24 jalkaa, ostaja oli Visuvesi OY.
Niin kauan kun Vilppulan saha (Pohjan saha) – oli vielä Korppoon veljesten omistuksessa, maksoivat he 58 ja 61 dm:n tukeista ekstraa. Hankintakaupoissa oli teksti, että kun tehdään rungosta noita mittoja, niin samasta rungosta saa tehdä jopa 31 dm:n tukin.
Säännöt muutuivat siinä vaiheessa, kun saha siirtyi ”Piimäliiton” omistukseen.Yläraja on ollut 36 senttiä sahatukille, mutta sorvitukkina menee kyllä paksumpikin pölli.
Pituutta sahat mielellään ottaisivat, mutta kuitenkin ovat jo pudottaneet alkuperäisestä 22 jalkaisesta maksimipituudesta peräti neljä jakoväliä pois.
Syy on yksinkertaisesti se, että koko sahakonelinjasto on mitoitettu usein max 55 desimetrin tukeille. (18 jalkaa)
Tilanne vaikuttaa hieman veikeältä, koska 54, 57 ja 60 dm:n sahatavaralla on jopa 15 % korkeampi hinta, kuin noilla nykyisillä vakiomitoilla.
Lyhyden tukkien poistamiseen mittalistalta, sanotaan perusteeksi jopa se, että valmiit saheet liikkuvat linjalla sivuttain, jolloin 54 dm:n laudassa menee paljon enemmän tavaraa kuin 36 dm:n laudassa.
Kohta varmaan tehdään vain 55 mittaisia tukkeja, koska metsätraktorin kuormatilaan saa pitkistä tukeista isomman kuorman kuin lyhyistä tukeista.