Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”Suorittavan satuilu alkaa jo mennä aivan älyttömyyksiin. Ei ne kyllä ole Samponkaan harvesterit mihinkään kadonneet eikä firma tehnyt konkurssia. Päinvastoin tuotanto pelaa ja koneita valmistuu sekä ajo-että harvereita. Ei ole suorittavan näkemys tosiaan tästä maailmasta vaan suoltaa suoraa työnantajansa ihannemaailmaa. Suuri on varmaan kaunista jos ja kun tehdään pelkkää päätehakkuuta mutta kun suuntaus taitaa olla juuri muuta ottaen huomioon kuidun aivan räjähtävän lisätarpeen. Jonka kokonaistarvetta emme edes tarkalleen vielä tiedä kun ei kaikista laitoksista ole vielä valmista päätöstä. Mutta joka tapauksessa harvennukset pitää lisääntyä ja paljon koneellisina ja sehän on metsiemme kannalta vain hyvä asia. Myös e-puun harvennushakkuut.
Jätkän muinaismuisteloihin nyt ei juuri kannata myös paukkuja uhrata.
Se aika oli ja meni eikä palaa.
Lähetetty: 9 h, 40 min sitten
Lähettäjä: jees h-valta ”
Sampon hakkuukone on pienin harvesteri, joka metsään kannattaa viedä.
Se ei vain taida pysyä pystyssä, jos siihen asennetaan 11 metrinen nosturi, vaan sillä on tehtävä haamu-uralla normaali ajouravälillä.
Jesse pysyköön juontokouratekniikkansa kanssa polttopuusankarina, mainitaan nyt kuitenkin hänen reilun 200 neliön lämmitettävä pinta-ala, sitä kun ei ole kahteen päivään tullut esiin.Jätkä 14.6.2016, 21:08Pitkässä juoksussa metsätalous ei kannata, joten tuet pitäisi lopettaa ja antaa teollisuuden maksaa kustannukset ihan itse.
Jätkä 14.6.2016, 21:02Kerronpa Puukille salaisuuden: Lähes kaikilla koneurakoitsijoilla on kulojetuslavetti, jolla pienempiä työmaita korjattaessa kuskit ajelevat kodin ja työpaikan välejä.
Sama lavettiauto käy sekä hakkuu – että ajokoneen siirtoihin. Jos koneessa on pyörissään vain ketjut, se voi lyhyen matkan siirtyä ajamallakin jopa päällystettyä tietä. Siirtokustannukset ovat enää pieni muisto ajalta, jolloin siirrosta meksettiin ajokoneellekin 1500 markkaa. Lisäksi kilometrikorvaus.
Kun puut eivät ole suorissa riveissä, vaan hujanhajan, löytyy pahaiten neljän metrin ajouralle jämpti paikka. Ja ura pysyy
nelimetrisenä.
Älä yritä jänkyttää vastaan, näitä on tehty sadoittain, joten kokemusta riittää.PS: Kainuusta tuli MH:n tarjouskilpailun jälkeen koneurakoitsija, jolla oli asuntovaunut kuskeille, pari vanhaa kotteroa kulkuneuvoiksi, eikä kuljetuslavettia. Parin kuukauden kuluttua hän lähti takaisin ”kuusamoon” ja itki mennessään.
Jätkä 14.6.2016, 18:53Aikoinaan tuli työmaille Farmi-track merkkinen todella näppärä kone, joka kävi kuin nyrkki silmään pehmeille paikoilla ja nuoriin harvennusmetsiin.
Lapsentauteja korjailtiin ja paranneltiin. Esim Metsäliiton ostomies kertoi koneen olevan heillä ostovaltti, kun myyjälle sanotaan, että ”onhan meillä Farmi.track”. Tosin se kone on lähinnä jotain ojalinjoja ajelemassa ja oikeat leimikot ajettiin oikealla metsäkoneella.
Eräs konemies osti käytetyn Trackin, kun sai melkein ilmaiseksi. Ajeli sillä puolisen vuotta ja hävitti pois, ”Ei kannattanut ja hänelle selvisi, miksi se oli niin tosi halpa.
Noitten pikkuritsojen käyttö / ylläpitokustannukset ovat samaa luokkaa kuin oikeitten koneidenkin, lukuunottamatta polttoainekuluja, mutta kun lasketaan huoltoreissuihin kuluneet polttoaineet, niin taitaa olla siinäkin tasapeli.Jätkä 14.6.2016, 18:34” /Palvelut/Profiili/?userId=4932
RE: Istutukset 2016
Elikkä,mitä suurempi pillari sen parempi pohja.Lämpöä tulee ihan eri tavalla kuin kevyesti muokatuissa alueissa.Nykyään lääpitään turpeen vähin sivuun ja siitä sitte.
Lähetetty: 7 min sitten
Lähettäjä: koillis lappi ”
Lapissa on metsiä jo vuosisatoja harsimalla pilattu. Koskematonta kairaa ei siltä löydy ja metsässä on paljon jälkiä poiminnasta, jossa on suuria puita kaadettu ja niistä on otettu vain tyvestä lyhyt pätkä.
Näin on metsät raiskattu vajaatuottoisiksi ja vasta hiljakkoin huomattiin, että maanpintaan kehittyy paksu kunttakerros, joka pitää maan kylmänä. Sellaisessa kuntassa ei edes kuusi uudistu luontaisesti.
Siksi lapin uudistusalat on jo kymmeniä vuosia ns. syväkynnetty, jolloin maan pieneliötoiminta ja lämpöila paranevat. Kynnön jälkeen alueen on saatava tekeytyä ainakin viisi vuotta, jonka jälkeen sen voi vaikka kylvää tai istuttaa.
Olen lierrellyt Osaran aukkoja ja tuoreempiakin, sekä Metlan koealoja ympäri lappia ja ymmärrän alueen omaleimaisuuden näissä asioissa.
Kuitenkin lapissakin hehtaarissa on vain 10000 neliömetriäJätkä 14.6.2016, 18:06”Jos joku kouluttaa istuttajan istuttamaan lenkkareissa ja ajatuksella, että yhtään kiveä ei tarvitse ikinä siirtää löytääkseen hyvän istutuspaikan niin mitäpä luulette palkkaisinko sellaisen istutuskoulutuksen käyneen ikinä töihin?
Lähetetty: 17 min sitten
Lähettäjä: Ammatti Raivooja ”Miksi täällä nau-ut lengoista tyvistä istutustaimikoissa ja täydennysistutuksista?
Nuo kivien potkijat ovat töissä aamuhämäristä iltamyöhään, eivätkä saa kuin puolet istutusmäärää muihin verrattuna. Silti työnjohto moittii työn jälkeä ja valittaa taimien huonosta lähdöstä.
Noita huonon työn tekijöitä on nähty, jotka tekevät paljon työtä, mutta väärällä tavalla, huonolla saannilla ja kerskuvat vieläpä olevansa ammatti – jotain.
Minä taas olen aivan varma, että en yhtäkään kivienpotkijaa palkkaisi kuin korkeintaan kivien potkijaksi. Ei hulluja kannata laittaa oikeisiin töihin.Jätkä 14.6.2016, 17:57”Pienkoneen käyttö-ja pääomakulut ovat paljon pienemmät, kuin
normimetsäkoneen.
Sen vuoksi normaali puun ajotaksa riittänee hyvin kattamaan
hitaamman metsäkuljetuksen aiheuttaman työajan lisäyksen.Tässä porkkanana se aik. kertomani mo:n ”sijoitus” seuraavan harvennuksen lisätuottoon ja metsän mahdollisten korjuuvaurioiden
väheneminen (koneen kuljettajan ammattitaito tai sen puute ratkaisee yleensä siinä eniten ).Parhaiten sopii ko. ketju niihin eh-leimikoihin joihin ei juuri kannata
hommata eikä saakaan moto-ajokoneyrittäjää töihin.
Lähetetty: 2 h, 10 min sitten
Lähettäjä: Puuki ”
kertoo tämä ja edellinenkin Puukin viesti täydellisestä ymmärryksen puutteesta.
Kun Puuki hakkaa kahden metrin levyisen väylän ajokoneelle, ja palstalla jäävän puuston keskimääräinen väli on kolme metriä, on kaiken järjen mukaan ajouralla tiheämmässä puita kuin palstalla.
Kun neljän metrin ajoura on suunniteltu tarkasti ja sen reunapuut ovat linjoissa ajouran kummallakin puolen, sekä tarpeettomia mutkia on vältetty, jo puolen aarin koeala keskeltä ajouraa (ympyräkoealan säde 399 cm) antaa tuloksen, jonka mukaan runkoluku on jopa 1200 r/ ha.
(Lähes kahdeksan metrin matkalla jo ajouran reunapuita jää helposti koelalle kuusi kpl)
Kysymys onkin vain huolellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
Otetaanpa pienkone ja lasketaan: Rautahepo maksaa 13 000 ja sillä kuljettaa tunnissa kaksi mottia. Metsurin tuntikustannus on 29 €.
Koneen käyttötuntikustannus on muuttuvien ja kiinteiden yhteissumma, sanotaan kympin tunti. 39 € / 2 kiintoa.
300 000 maksavan koneen käyttötunti kuljettajan kanssa on 50 -60 €. Tunnissa se ajaa ainakin vähintään kaksi kuormaa a` 15 kiintoa, eli 30 kiintoa tunnissa.
Kumpi koneketju pystyy ajamaan halvemmalla?
Kun Ruovetisen valmistajan telakone kulkee jälkiä jättämättäniinkin pehmeissä paikoissa, että siellä ei märkyyden takia puu kasva, ja 15 tonnin kuorma päällä (= jopa 25 kiintoa)
– niin luulisi hourailujen vähentyvän.Jätkä 14.6.2016, 06:25Havutukissa ei saa olla lahoa yhtään.Vanerikoivussa kovaa lahoa 7,5 senttiä keskellä.
Lenkoutta sentti /metri. Mutkaa ei sallita.
Oksat ovat tärkeitä laadun määrittelyssä.
Värivikaa, toukanreikiä tai sahaustulokseen vaikuttavia vikoja ei sallita.
Metsänvartijan vannesahoja on harvassa. Läpisahattua ylkeensä saa noin 80 senttisiä esim Wood mizerillä ja se voi olla helposti siirrettävä malli.
On toki sellaisia, joilla saa 120 senttisiäkin sahattua, mutta sellaiset ovat aika usein kiinteitä laitteita.Jätkä 14.6.2016, 06:11Ja täällä nuo muutamat Pellet kerskuvat loistavilla istutustaidoillaan ja taimikoillaan. Seuraavassa hengenvedossa itkevät, kuinka taimikkoa pitää täydentää ja kuinka istutustaimikko om lenkotyvistä!
Kertoo vain täydellisestä arkitotuuden puutteelta.
Istutus on niin kallis toimenpide puuntuottamisen ketjussa, että kun sen vielä tyrii, niin AAMEN!Jätkä 13.6.2016, 18:24Hyviä ovat oppimaan olleet – jotkut!
Naapurissa Rotarit istuttivat Rotari-veljen männyntaimet, eikä jälki ollut huimaavaa, vaikka puolet oli ns. ”metsäammattilaisia”, joiden piti myös katsoa perään.
Paakut puoliksi ilmassa, vinossa ja jumaliste isketty muokkausjäljen viereen.
Sama peli oli toisella glupilla, eli Leijonat tekivät hyväntekeväisyyttä ja iskivät talkoilla muutamia tuhansia taimia.
Kyllä niillä niska punoitti, kun kävin ihastelemassa savotassa, että olette näköjään VALE-istuttaneet runsaasti taimia.
Jämsässä ylioppilaat iskivät tuhansia taimia maahan ja metsätalousinsinööri määräsi nostamaan kaikki pois ja istuttaa uudestaan kolme senttiä syvemmälle,
Yhden voi koulia varttitunnissa, mutta kahtakymmentä noviisia ei mitenkään.
Jos minä koulutan jonkun istuttamaan, niin se osaa istuttaa kaikkiin olsuhteisiin parhaalla tavalla. Vartissa ei onnistu muuta kuin kusettamaan itseään silmään.