Tarkennuksena teille, jotka ette mitään pysty tekemään tai teettämään ilma, että yhteiskunta verorahoilla maksaa palkat ja kustannukset, ilmoitan, että en ole vähäisenkään ansiotyön tarpeessa – päinvastoin.
Tekemättömiä töitä on paljonkin, mutta en saa niihin sentinkään tukea, koska en hae sitä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos valtio maksaa puuntuottamiskustannukset, niin metsätkin kuuluvat valtiolle.
Puusta pitää saada niin hyvä hinta, että MO:n kannattaa panostaa sen tuottamiseen. Nykykurssilla ei ole toivoakaan saada esim viljelykustannuksia koskaan takaisin, mutta ei se ole yhteiskunnan maksettavaksi tarkoitettu kustannus.

” /Palvelut/Profiili/?userId=4655
RE: Metsäkeskuskin on tehnyt työtä, jota varten se on perustettu
$ Mielestäni ennakkoraivaus kuuluu metsänomistajalle ilman mitään Kemeroita. On se kumma, kun maanviljelijät ja metsänomistajat eivät tee mitään ilman tukia. ”jätkä”)

Metsänomistajat ovat niin moninainen joukko, että vain murto-osalla on mahdollisuus tehdä ennakkoraivauksia / hoitotöitä itse. Ei pidä nyt aivan noin paljon yleistää 🙂
Muutaman kerran olen käynyt ennakkoraivaamassa ja nyt on käsittelyssä tuleva ensiharvennuskohde. En ole huomannut näiden toimien vaikuttavan kaupassa puun hintaan, ehkä raivaus on lisännyt ostohalukkuutta?

Eli tavis mo voi tarjota hakkuita ilman raivausta, ostaja ottakoon mahdollisen lisätyön hinnassa huomioon. Saattaa kyllä olla, että ongelmat jää urakoitsijalle – ikävä kyllä.
Lähetetty: 1 h, 34 min sitten
Lähettäjä: harrastelija ”
Lukeeko tuolla, että metsänomistajien olisi tehtävä itse, omin kätösin, ennakkoraivauksensa? Minä en ole sellaista vielä löytänyt, lienee näössä jotain hämminkiä, silmalasit tosin on tämän vuoden aikana uusittu.

Meillä vakiintuneet urakoitsijat ovat tehneet etupäässä hyvää taikka erinomaista jälkeä.
Joitakin kohteita on sattunut silmään, joissa puiden valinta ei ole mennyt ihan nappiin.
Iso kone ensiharvennuksella ei ole paha, jos siinä on pieni koura. Voimakas puomi mahdollistaa rungon siirtämisen pystyssä js ilmassa – temppu, jota ei pikkuvirveleillä tehdä.
Haamu-urakin Sampolla häviää muutamassa vuodessa näkymättömiin.
Ihan oikea MOTO – mutta sopiva harvennuksille, on avainasemassa ja tietenkin sille sopiva ajokone.
Sinänsä on hämäävää verrata koneiden painoa. Ratkaisevaa on pintapaine, joka saattaa raskaammassakin koneessa olla kuitenkin hyvinkin pieni.
Mielestäni ennakkoraivaus kuuluu metsänomistajalle ilman mitään Kemeroita. On se kumma, kun maanviljelijät ja metsänomistajat eivät tee mitään ilman tukia.

Kuvitellaan ”pienkone, jonka suurin leveys on 1,5 metriä. Siinä kuormatila olisi 1,4 metriä, ehkä vähemmänkin, koska karikat on taivutettu sisäänpäin.
Kun sen kuormatilaan mätetään keskipituudeltaan kolmosta ja kuorman korkeus on metri, niin onhan siellä kuormaa 4,2 irtokuutiota.
Kun kiintotilavuusprosentti on 60 %, niin kuormassa on pyöreät 2,52 kiintoa.
Kapea kosla ja korkeahko kuorma on jo melko kiikkerä keinuteleistä huolimatta, Esim Telakarhu oli aikoinaan melko legendaarinen kaatuilija, eikä Pontus ollut paljoakaan parempi.
Tuollaisilla virityksillä ei edes metsuri-kuljettajalle taida kerääntyä palkkarahoja, vaikka kone ja sen huolto olisi ”talon puolesta”.
Ja tuollakin tehokoneella on rampattava palsta ihan kuralle, koska kapasiteetti on lähes olematon.