Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 15,211 - 15,220 (kaikkiaan 15,480)
  • Jätkä

    Koko ajan kalastellaan tiettyjä mittoja. Sen vuoksi jää usein latvakuituun jopa lähes neljä metriä tukiksi kelvollista laatua.
    Tottakai firma puhaltaa koko ajan MOTO-kuskin ja yrittäjän niskaan, että raakkia ei saa tulla. Jos ei yhtään tule raakkia, on tukkia mennyt kuituun – se on takuuvarma juttu.
    Toisaalta heikkolaatuisista puista ei pidä väkisin yrittää tukkia. Myrskytuhipuut eivät käytännössä ole sahapuiksi kelvollisia, ellei ole kyse todella järeästä puusta.
    Me sahasimme kerran Kotkan seudulla ”kuuden tukin mäntyjä”: -Tyvitukki ja latvatukki olivat ehjiä, Kaikki välitukit olivat jo niin pahoilla sydänhalkeamilla, että ei kestänyt lankkuina. Tuuli, joka puhalteli siellä mereltä, oli taivutellut ne rikki, vaikka puut olivatkin nätisti pystyssä.

    Jätkä

    ”Joskus se yrittäjä joutuu sen autonkin kanssa veivaamaan. Näissä metsurihommissa kun on niin vähän vähennyksiä niin veroprosentti tuppaa nousemaan turhan korkeaksi. Silloin sitä alkaa jo miettimään ajaako vähän paremmalla autolla vai maksaako veroa.

    Kun meillä on verottaja suunnitellut tämän verotuksen sellaiseksi että joudutaan tekemään järjettömiä ostoja ihan sen vuoksi että saa veroprosentin pidettyä kurissa. Toinen vaihtoehto lienee sitten verojen maksu mutta niitä rahoja ei sitten enää näe missään edes vaihtoauto hyvityksessä.

    Ei niitä autoja kuitenkaan joka vuosi tarvii vaihtaa mutta silloin tällöin kun poistot ovat pienentyneet liian pieneksi.
    Lähetetty: 2 h, 35 min sitten
    Lähettäjä: Metsuri motokuski ”

    – Joopa joo! Tuo selittääkin pitkälti sen, että metsurien nimiä ei näy verojuoruissa, joissa eniten ansaitsevat on yleensä pitäjittäin julkaistu.
    Mitä minä olen nähnyt metsurien verokortteja, niin niissä on ennakkoveronpidätysprosentti huidellut yleensä huimassa alle 20 prosentissa.
    Silloin on kyllä verosuunnittelu mennyt nappiin. En tosin ymmärrä, missä he pitävät niitä uusia autojaan, kun ajelevat -80 luvun Nissan/Datsuneilla.

    Jätkä

    Etelä-Pohjanmaalla on nuo raja-asiat selvät ja jämptit. Yleensä ne on sarkajaolla aikoinaan jaettu ja periaate on vissiin ollut, että kaikki saavat joenrantaa, viljelymaata, metsää ja perämetsää / suota.
    Siellä aika tyypillinen malli on eräskin tila, jossa on pinta-alaa 450 ha, mutta sarka on leveimmillään alle 150 metriä ja kapeimmillaan n. 30 metriä. Taikka toinen tila, joka on koottu ostopaloista, joiden yhteispinta-ala oli n. 2000 ha. Tila sitten jaettiin ja nuo kapeat nauhat halkaistiin hyvin tarkkaan.
    Jotkut sarat ovat kiilamaisia, jotka menevät aivan piikkiin asti.
    Siellä on avainasemassa metsäautotiet, jotka on tehty poikki sarkojen.
    Ajourat ovat poikkeuksetta rajalinjoilla ja ajouraverkko mallia ”tikapuut”.

    Jätkä

    Onhan se tietysti kovaa, kun ei yhteiskunta elätä. Kai verotkin pitäisi laittaa Valtion maksettavaksi.
    Mitähän tukirahoja minä olisin saamassa? Tälläkään hetkellä en saa mitään.
    Kun funtsaan menneisyyteen, niin olenhan minä saanut, opiskeluaikana sain taloudellista tukea, mutta siihen se sitten loppuikin. Niin ja lapsilisää olen saanut.
    Kyllä kaikki pitäisi olla niin järjestetty, että kukin pärjäisi niillä tuloilla, mitä esim työstään saa.

    Jätkä

    Eipä noita rajapyykkejä muuten pitäisi millään värikkäillä muovihiluilla merkitä, eikä rajalinjojakaa, paitsi hakkuun tms ajaksi.
    Olisi syytä pyrkiä helpottamaan ammattiaan hoitavien työtä, ettei turhaan kuluisi aikaa joutavanpäiväiseen haeskeluun, eikä vahinkojen selvittelyyn.
    Rajanaapurin kanssa pyykit ja linjat esiin, eihän se voi niin vaikeaa olla?
    Yksin rajan selvittäminen on työläämpää, ellei ole hyvät mittalaitteet tai Gepsit mukana. Pidempiin rajalinjoihin nolisi hyvä värkkäillä myös viisarikivet, vaikka se onkin vanhanaikaista.
    Metsässä voisi ihan hyvin harkita naapurin kanssa rajalinjalle vaikkapa ajouraa, jota molemmat voisivat käyttää hyväkseen.
    Rajoista on jokseenkin turhaa riidellä, sopu on paljon parempi, riita maksaa aina – molemmille.

    Jätkä

    Kun yhden pyykin edes löytää, niin mittaamalla löytyy kyllä muut. Eikö rajalinjoja ole avattu lainkaan?

    Jätkä

    Ovat vanhojen talojen peruskorjauksen tai purkamisen yhteydessä painineet meilläpäin rossipohjissa olevan melko paksun turvekerroksen kanssa. Turpeen päällä on ollut ”painona” savikerros.
    Tuossa vanhan koulurakennuksen luokan lattian alla väitti konservaattori olleen 70 senttiä turvetta.

    Jätkä

    Jospa pyykit eivät ole siellä? Ne voivat olla ihan muualla.

    Jätkä

    Puuki otti esiin tuon eri harvennusmallien käytön.
    Lienee päivänselvää, että esim viljelymännikössä, jossa on jo enemmänkin kahden tukin puita, niiden poistaminen yläharvennuksena hieman pienempien yhden tukin puiden eduksi on lompakkoon katsoen edullinen toimi. Kuitenkin pitäisi aina huomioida, että jäljelle pitää jäädä täysi puusto ja hyväksyä se tosiasia, että nuo lisävaltapuut ovat heikompikasvuisia kuin poistettavat päävaltapuut.

    Noihin myskyihin on koulutettu varautumaan oikeatyyppisillä kuvioiden rajauksilla ja – muodoilla. Vallitsevien voimakkaiden tuulien suunta pitäisi ottaa huomioon ja muotoilla aukko siten, että kovat tuulet eivät pääse oikein vauhtiin.

    Samoin esim viettävissä rinteissä alavilla seuduilla aukon alareunaan pitäisi tehdä ”reikä”, vaikkapa ajoura, jota pitkin kevätkesän kylminä öinä halla valuu kuviolta pois.

    Jätkä

    Motomitassa on yksi hailea, vaikka tukki menisi sahalla raakiksi. Mutta jos kuitua menee sahalle ja sahataan, niin siitä pitää myyjän saada tukin hinta.
    Jos ”ostaja” tekee tukiksi kelvotonta tavaraa, niin se lienee ostajan tappio.

Esillä 10 vastausta, 15,211 - 15,220 (kaikkiaan 15,480)