Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Taitaa jäädä huomaamatta mittauksen pääjuoni. Puhutaan kiintokuutioista, mutta mitenkähän on. Löytyykö Suomesta ilmatonta kiintomottia.
Jos olen oikein ymmärtänyt, ei kaupassa myydä umpimottia vaan sovitulla tavalla mitattua puuerää, jota sanotaan kiintokuutioksi.
Oletan (en tiedä), että kauppa voidaan sopia mitattavaksi vaikka peukalolla 10 m:n päästä.
Lähetetty: 5 h, 18 min sitten
Lähettäjä: hemputtajaMittauksen pääjuonihan on todeta kiintokuutioiden määrä.
Hakkuukoneen mittalaitteet kuutioivat kouran läpi menevät puut hyvin tarkkaan. Mittauksen yhteydessä tietokone laskee kiintokuutiot, joista ei voida vähentää tikanreikiä eikä piparkakkutyven koloja.
Ainoa tarkempi mittaus on upotusmittaus, joka on täysin tarkka. Se ottaa huomioon myös ontot pöllit jne.Millin menetys tyvellä 1,3 metrin matkalla ei taida kuitenkaan ihan prosenttikaupalla tehdä virhettä.
Puunkuoren irtoaminen sen jälkeen, kun kalibrointi on tehty, on sensijaan suuren luokan virheen mahdollisuus.
Kevättalvellahan niin käy joka päivä, että aamulla kuori on jäässä ja päivän lämmetessä se on irti puusta.Meilläpäin käyttävät pirulaiset liikennemerkeissäkin punaista väriä!
Näkyy Metsähallituksella ja mm. Tampereen kaupungilla olevan edelleen samat ohjeet kuin ennen oli kaikilla.
On melkoista typeryyttä, kun ensin tapeltiin kymmenen vuotta, että saadaan yhtenäinen liputuskäytäntö ja parinkymmenen vuoden totuttelun jälkeen jotkut älykääpiöt aloittavat oman – sekavan merkkaustavan.
Tiedän, että kaikkein tyhmimmät käyttävät muovinauhoja, jotka kulkeutuvat sellukattilaan asti, vaikka siitä ensimmäiset oppirahat maksettiin jo nauhojen käytön alkuaikoina.
On aika ihmeellistä, että konekuskeiksi on valkkaantunut värisokeat tyypit, vaikka niitä on käytännössä vain muutama prosentti väestöstä.
Miten sellaiset ovat saaneet ajokortin?Sininen nauha on varattu lohkojen rajoille.
Jotkut ovat kuvitelleet, että isommat puukaupat onnistuvat korkeammilla hinnoilla.
Se ei pidä paikkaansa, vaan isoa kauppaa pystyy tekemään vain isot ostajat, jotka keskenään sopivat, kuka ostaa kulloinkin leimikon.Pienemmät ostajat, esim. paikalliet sahat, eivät pysty haukkaamaan jopa kymmenientuhansien kuutioiden kauppaa. Ne ostavat sitten kyllä isolta firmalta tukkeja, mutta maksavat niistä suolaisen hinnan.
Jos Metsähallitus on menettänyt vaikkapa 5 € / puutavaramotti, on menetys ollut melkoinen valtion koko puumäärää ajatellen.Ihan hyvin voi nimittää nuo Kartellihemmot Rosvoiksi. Toivottavasti asiaa viedään eteenpäin niin, että oikeus tapahtuu.
Piimäliitto on yksi kaikkein pahimmista rosvoista.Leimikon liputuksesta on sovittu jo vuosikymmenet sitten. Teoriassa kaikki puunkorjuufirmat käyttävät samaa liputustyyliä – jos käyttävät.
Leimikonrajana on aina ollut kaksi punaista nauhaa, jotka ovat päällekkäin parinkymmenen sentin välein ja rusetti on leimikon puolella.
Periaatteessa nauhat laitetaan pystyynjääviin puihin / risuihin.
Ajourat merkitään oranssilla ja pystyynjääviin puihin rusetti uran puolelle. Kaksi nauhaa on rieteyksen merkki.
Nauhat ovat ns. kuitunauhaa, eli paperia, joka melko pian ainakin menettää värinsä.
Varmaan palstan ns. konemiehetkin ovat ainakin joskus nähneet merkkausnauhoja metsässä.Niin! Yläharvennus ei toki tarkoita hakkuuta, jossa kaikki päävaltapuut hakataan pois.
Ne hakataan, joiden poisto antaa tilaa lisävaltapuille, jotka ovat vasta yhden tukin puita.
Jos lisävaltapuutkin ovat jo kahden tukin puita, harvennus on väljennyshakkuuta.
Itse pidän päätehakkuukypsänä metsää, joka on vähintään kolmen tukin puustoa, mieluummin pidempää.Jospa ne ovat saaneet toimintamallin Tammelta? Tammi kasvattaa täysikasvuiseksi tultuaan ”kruunun” latvuksensa päälle.
” /Palvelut/Profiili/?userId=2138
RE: Kaikki mulle ja mieluummin heti.
”Kysymys on siis kannattamattomasta toiminnasta, jota se ei kuitenkaan kaikille osapuolille ole. Teollisuus saa edullisesti puuta ja saa kaikkinensa työn kustannukset katetuksi. Ne lankeavat kuitenkin metsänomistajien maksettavaksi ja ovat metsänomistajille tappiollista toimintaa. Kemeralla tulos saadaan hieman plussan puolelle.
Hankinnalla päästään samaan tulokseen. Työn kustannukset saadaan katetuksi, mutta eipä sille puulle juurikaan mitään hintaa jää.”Tässähän se on sanottu. Metsäteollisuus maksattaa veronmaksajilla eli yhteiskunnalla omat korjuukulunsa Kemeran muodossa. Ihan yksinkertainen on resepti: tuet pois ja puunhintaa ylös.
Yhteiskuntamme on liikaa rakennettu siten, että rahat ja ostovoima kerätään veroina pois jotta se ostovoima voidaan taas palauttaa alamaisille tukina takaisin. Toisinkin voitaisiin toimia ja sitten ihmeteltäisiin miksi monesta asiasta tuleekin halvempaa. Olis se kauheeta.
Minä tein omat mä-perkaukset ilman Kemeraa. Oishan se ollut kiva kun sinä oisit maksanut mun perkaukset 🙂
Lähetetty: 4 h, 35 min sitten
Lähettäjä: Hiluxmetsuri ”Valtion pitäisi antamisen vastineeksi periä tuontipuusta myyntiveroa vastaava maksu, samoin ulkomaalaisille puutavara-autoille pitäisi laskea tienkäyttömaksu, koska ne eivät maksa mitään maksuja, ei edes polttoaineista. Sekin maksu olisi helppo koota tuontipuuta käyttävältä teollisuudelta.