Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
””Ruotsi on usein tunnettu liberaalista talouspolitiikastaan, kun taas Suomi on perinteisesti noudattanut sosiaalidemokraattisempaa lähestymistapaa.”
Ruotsi on ollut käytännössä iät ja ajat Sosialidemokraattien hallitsema maa.
Energiapuun toimittajana täällä pyörii myös VAPO, joka ei varmasti omakoteihin haketta toimita. Taitaa kuskata hakkuutähdehakkeen / murskan Seinäjoen lämmitykseen. Epäilemättä sielläkin on kattiloissa kapasiteettia, mutta voipi olla, että muutama turvekuormakin livahtaa lämpökeskukseen.
Oma lämpökeskus näyttää käyttävän sahahaketta ja purua, pääpölttoaine kuitenkin melko tuoreesta mäntykuidusta. Ei turvetta.
Suoriutuva;”Ei ollut mistään ”konehemmojen” mielipiteistä kysymys ,vaan siitä ,mitä tapahtuu ,kun turpeesta luovutaan. Ilman turvetta kokopuuta ja neulasia sisältävää materiaalia ei voi käyttää . ”
Mielipiteiden oikeus on sinullakin, mutta energiapuun korjuu – ja käyttökoulutuksen yhteydessä vierailimme kunnallisessa lämpökeskuksessa, johon tuotiin silloinkin lisää tavaraa. Pakkasta oli 20 astetta, männyt kaadettu eilen ja aamulla, haketettu neulasineen lumen kanssa – ja tuoto lämpökeskuksen hakevarastoon, joka oli maan sisällä ja kuorma kipattiin sisään. Kolakuljettimet työntelivät sitä lujasti jäistä tavaraa laitteisiin, jossa ensin tapahtui sulatus ja kuivatus ja sitten suoraan poltto. Hyvin paloi ja vettä lirisi kuivauslaitteesta viemäriin.
En ole myöhemmin käynyt kuuntelemassa kokemuksia, mutta ainakaan turvetta ei laitoksella näkynyt. Kattila taisi olla leijupetikattila, jossa hake puhalletaan hiekkapedin kanssa ilmaan. Veikän näköistä, kun tirkistelimme lasin läpi palamista.
Jos saha olisi ammattitykki, maksais uusi mäntä – pyttysarja alkuperäisenä varaosana todennäköisesti 250 – 300 €. Houkuttelee tavallista ropaajaa pistämään kiinalaiset sisuskalut = ehkä 40 € postikulujen kanssa.
Sitten läpikäyty saha uudelle omistajalle.
Miksi Pavekka et pysty / osaa sanoa heti kättelyssä, että sahasi on vain mökkisaha, taikka se saha on tarkoitettu oikeaan sahaamiseen.
Kiemurtelu tuottaa vain mielipahaa sellaiselle, joka on eksynyt ostamaan ”melkein samanlaisen sahan, vääntää vain matalammillakin kierroksilla ja on pari sataa halvempi ja on vain yksi kuutiosentti vähemmän tilavuutta.” (Ne on hirrenveistotyömaalta äkkiä romunkeräyksessä)
Kun kaikki polttoaine hierotaan rumpuhakkurilla ja hierotaan niin kauvan, että se menee seulasta läpi, niin on aivan se ja sama, onko ne hiutaleet tukkipölkystä vai pajunvarvuista.
Samoin se vanha totuus tahtoo konehemmoilta jäädä tajuamatta, että tonni kuivaa, vaikka leppä – puuainesta on lämpöarvoltaan yhtä hyvää kuin tonni oksatonta kuivaa mäntytukkia.
Pasi aaltonen. Kysy Kankaanpään mieheltä!
”<p>Kyllä 242/246 oli parempi ja on vieläkin jos höögä riittää tarpeisiin. Ja varsinkin juuri yleiskäytössä. 346:ssa on sama imukaula vika ja muutenkin se on jo vähän enemmän hölmö. Ja tunen/x-torgin myötä huskyn hölmöys lähti ihan laukalle. Eikä ole takaisin palannut. </p>”
Sanoo mies, joka ei ole yhtäkään puuta sahannut urakka-piiskan heiluessa selkäpuolella. 242 -sarja täysin turha keksintö. 246 jäi raakileeksi.
Imukaulaa 346 :seen ei tarvinnut vaihtaa kuin kerran, mutta joku muu on hölmö, kuin tuo paras husku ikinä.
Kautta aikojen paras Husku oli 346 Xpg. Yleissahana vailla vertaa. Varsinkin hopeaposkinen malli. 345 oli käyttöominaisuuksiltaan täysin ”isäntälinjan” röpöttäjä. Alkusarjassa imukaulan vuoto aiheutti kiinnileipomista, mutta sen jälkeen saha oli täydellinen.
Huskun uutuutta ei kannata syöksyä heti ainakaan omalla rahalla ostamaan. Niissä on ollut aina lastentauteja.
Täystiheän kuusikon päätehakkuualueelta vieläkin hanakasti keräävät risuja, eli etupäässä kuusen oksia. Polttoon niistä menee suurin osa neulasista. Maksavat lisäksi kelpo summan noista risuista, kun polttavat ne kaukolämpölaitoksessa lämpöenergiaksi.