Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Edelleenkin ja tulevaisuudessa yhä enemmän kysyntä tulee kohdistumaan ennenkaikkea kuuseen sen pitkäkuituisuuden takia. Kun paperiin tai pakkauskartonkiin tarvitaan lujuutta ja mahdollisuutta tehdä huomattavan ohutta paperia, on kuusen kuidut avainasemassa.
Halvasta lehtisellusta saa haurasta kopiopaperia, jota nytkin myydään mielettöman halvalla.
Ongelmat – jos niitä aletaan kaivaa, ovat puunhinnoittelussa siinä, että Euroon liittymisen jälkeen ei suomen valuuttaa ole voitu devalvoida, eikä sitä ole voitu kelluttaa.
Takavuosina metsätaloutta ei saatu laskeskelemalla kannattamaan, ennen kuin otettiin laskelmiin mukaan inflaation vaikutus kantohintoihin. Metsätalous kaipaa devalvaatiota”Sairastuin joskus yli 20 vuotta sitten aika voimakkaasti ja yksi hätkähdyttävä oire oli se, että ilmaantui verta virtsaan. Kuume nousi myös ja jouduin heti sisään terveyskeskukseen.
Parin päivän kuluttua ilmeni, että myyräkuume-epäily oli väärä, minulla oli merkit jo sairastetusta myyräkuumeesta.
Sairaus oli muuta ja sitä kyllä hoidettiin tehokkaasti, keuhkokuumekin siinä seassa oli.
Olen funtsannut jälkeenpäin tautia, ja tullut tulokseen, että joskus 35 vuotta sitten sairastin salaperäisen kuumesairauden, jonka tyyppi ei selvinnyt koskaan. Liekö se ollut myyräkuume ja jos se oli, niin oli todella kova.
Silloin minulla oli todella kova fysiikka, joka ehkä auttoi kestämään tosikovaa kuumetta monta päivää.
Käytimme silloin saunapuina todella hyvälaatuista kuivaa koivupuuta.Myrkyllisten aineiden käyttö ainakin metsätaloudessa on huomattavasti vähentynyt vuosien saatossa.
Vesakontorjunnassakin käytetään sangen vähän torjunta-aineita ja yksi syy on se, että palkkatyönä teetettynä joutuu työnantaja järjestämään melko tyyriit terveystarkastukset ja mittaukset aineiden käsittelijöille. Pienten alueiden käsittelykustannukset moninkertaistuvat äkkiä.
Lentoruiskutukset mahdollistavat edulliset kustannukset, jos alat ovat suuria.
Vesakoissa ja heinäntorjunnassa käytettiin UTU – ja ULVA-ruiskuja, joilla päästiin jo sangen pieniin ”myrkky”määriin. Kuitenkin esim taimitarhoilla on käytetty torjunta-ainetta mm. tukkimiehen täitä vastaan, joka siis tappoi tuon pedon, jos se maistoi taimen kuorta. Kumihanskat siis käsiin taimien käsittelijöille.
Metsähallitus hoiti siemenpuuviljelmiensä myyräongelmia aluksi rotanmyrkyllä, joka ruiskutettiin niin, että jokainen puu oli myrkkysoirolla suojattu joka puolelta. Alue tuotti monin paikoin runsaasti puolukkaa, jota paikalliset keräsivät innokkaasti myyntiin.Eiköhän hirvet pysy kaukana sellaisesta ”ruokapöydästä”, joka on austettu glyfosaatilla.
On kyse sitten viljelyaista tai metsävesakosta. Haju paljastaa kyllä luontokappaleelle, että pusikossa on käytetty ainetta, jioka ei kuulu sen ruokavalioon.Kuitupuu on kuitenkin se tavaralaji, julla suurmetsäteollisuus tiliä tekee – silloin kun tekee.
Sahatavaraa viedään ulos sellaiseen hintaan, että yleensä ollaan hyvin lähellä nollatulosta.
Sellusta ja paperista vedetään käytännössä selkeää voittoa lähes joka vuosi ja hyvänä vuotena sitä tulee ihan hillittömästi.
Jos kuitupuusta tulee pulaa, työnnetään hakkuriin tukeista kaikki A-laatua huonommat.”Haavanvesoille oli tehokas runkokäsittely, polttoöljyyn sekaan vesakontuho 500 tai vesakontuho DM ja sitä sopivalla pensselillä vähän töppäs vesankylkeen ja peli oli selvä. Mukavaa hommaa kauniina kevät päivänä.
Lähetetty: 16.03.2016
Lähettäjä: Lasse ”
Haavanvesoille toimi myös Väriaineella varustettu seos, jota suihkutettiin puun kylkeen käsisumuttimella.
Tehokkain yhdistelmä oli kumi- muovihanska, johon liimattiin superlonlevy kämmenpuolelle, kasteltiin se torjunta-aineella ja sillä puristeltiin runkoja. (Kuoleman kättely)
Jos vesaa oli paljon, tehokas ja siisti kantokäsettely tehtiin kepin päähän köytetyllä superlontollolla, joka kostutettiin ja sillä töpsäytettiin kannon pää värilliseksi. Parhaiten toimii, jos raivurin jäljessä kulkee töpsyttelijä, eli samanaikainen katkaisu ja kantokäsittely.
Haapojen torjunnassa kemia on ylivoimaisen tehokas.Upeeta Tupe – ja tuhka on tietenkin puuntuhkaa?
Erinomainen harrastus, luultavasti poikii hyvän ”palkkion”.Jos kl kolmonen kituu liian tiheänä, niin puiden vihreä osuus jää niin vähäiseksi, että runkojen kehittyminen kuitupuusta tukkipuuksi hidastuu ja jo tukkipuina olevien runkojen kasvu hidastuu. Siksi ykkösen jälkeenkin olisi syytä tarvittaessa harventaa, koska se ei vähennä puuston lisääntymistä ja nimenomaa arvokasvuna.
Kun metsän arvokasvu lisääntyy ja irtorahalla voi leikkiä sijoittajaa, on mahdollista hyötyä tuplamäärän hoitamattoman metsän omistajaan verrattuna.
Lisäksi metsän terveys kohentuu, kun sinne tekee väljyyttä.
Metsänomistajan kannalta lienee myös oma merkityksensä sillä, että sijoituksen kiertoaika lyhenee merkittävästi.
Naapurin mies oli teini-iässä istuttanut melkoisen alueen männyn – ja kuusen taimilla. Siis sekaisin lehtomaiselle kankaalle. Hän ehti puut vielä myydä ja kertymä hehtaarilta oli yli 500 kiintoa. Harvennuksetkin oli tehty ajallaan.Mäyrä on rauhoitettu 1.4 alkaen, joten ollaan hyvin likellä metsästysrikosta.
Tosin en tiedä, milloin tuo hölmöily on tapahtunut, mutta olisivat saaneet jättää tekemättä suomen luontoon kuuluvaa eläintä kohtaan moisen tihutyön.