Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Kysäisin asiasta paikallisesta metsäoppilaitoksesta. Konepuolen opetuksesta vastaava MTI kertoi, että ei ole käytetty heidän savotoissa, ei omassa metsässä, eikä ulkopuolisissakaan savotoissa.
Hakkuukoneissa kyllä on laitteet asennettuina, mutta ei ole katsottu tarpeelliseksi tällä alueella.Jotenkin on maannousemasienen toiminta ilmeisesti hämärän peitossa.
Kuusen kannot tietenkin ovat yksi perustekijä maannousemasienen leviämiselle, mutta vain siinä tapauksessa, että kannossa on kuusen tyvilaho. Jos kannot eivät jo ole sienen saastuttamia, on kantokäsittely turhaa.
Käsittelyllä estetään sieni-itiöiden leviäminen lahosta kannosta.Jos kaikki huollot tehdään varman päälle, niin tuleepahan touhulle hintaa. Esim kännistimen jousen vaihto kasetissa kestää viitisen minuuttia., samoin narun. kuitenkin jousi saattaa maksaa useamman tunnin palkan, joten sen vaihtaminen varmuuden vuoksi on rahan repimistä tuuleen.
Ilmansuodattimen vaihtaminen aamulla pestyyn vie noloimmaltakin metsurilta minuutin.
Alan kyllä nyt ymmärtämään smirgelillä ketjunsa teroittavia, kun viilaus maastossa vie aikaa pari minuuttia, niin nämä raahaavat sahan kotiinsa ja autotallissa smirglaavat terän ”kuntoon”.
He eivät ole ilmeisesti terävällä terällä koskaan sahanneet.
Kyllä hölmö saa olla, mutta ei taitamaton.On myös olemassa ”kuormansidontaliina tai räikkäliina” – jossa räikkä vetää vaikka koko liinan läpi, eli sillä saa ”vinssattua” aika isolla voimalla.
Tuollainen ”räikkäliina” on hyvin suosittu esim moottorikelkkailijoiden keskuudessa, koska sillä saa vedettyä pidemmän matkan kuin tavanomaisella liinalla.
Olemme myös laukoneet konkeloita viputaljalla, jolla saa isonkin voiman aikaiseksi, varsinkin taittopyörän avulla. (Opetustarkoituksessa tosin)Joopa. Tarkemmin kun katsoo, niin 550 on 346 – mallin uudempi versio.
En tosin osta enää uutta sahaa, sahoja saa meillä käyttää puunkaatoon nuoremmat ja terveet miehet.
Opetan pojanpojan sahaamaan ja tekemään käsillään kaikenlaista, toivottavasti ymmärtää, ”ettei jumala laiskoja ruoki”.Eipä metsässä kannata aamupimeällä istuksia, kun ei vielä näe mitään. Eikä siellä hyödytä iltapimeässäkään kyttäillä, ellei välit emännän kanssa vaadi moista. Kyllä nuo yhtiöiden elinkautiset metsurit aamupalaveria pitää ABC:llä.
Tehokas työaika lienee kuuden tunnin paikkeilla ja työpäivä korkeintaan kahdeksan tuntia.
Jos hyvässä kunnossa olevalla HVA:lla jaksaa joka päivä sahata neljä tankillista (ei koske avohakkuuta) , niin ellei tuotos riitä, kannattaa opetella oikea työtekniikka tai vaihtaa ammattia.Kannattaa huomioida, että Metsänvartija mainitsee ”Koealan”.
Meillä on myös vastaavia koealoja Yli sata vuotta vanhan metsäoppilaitoksen opetusmetsässä.
Paras puumäärä tosin on mitattu koealalta yksityismaalta: Mitattu n. 1500 kiintoa hehtaarilta ja mittaus tehty yli kaksikymmentä vuotta sitten.Peltomyyrä se taimien tuhoaja on tähän asti ollut.
Myyräkannan romahtaminen tapahtuu aina oikein hyvän myyräsyksyn jälkeen ja se johtuu siitä, että niiltä loppuu ruoka, eli ne kuolevat nälkään.Huskulla on tasan kaksi sahamallia, jotka käyvät ammattikäyttöön. 346 ja 550.
Jos on epävarmuutta siitä, mikä saha on tarkoitettu oikeaan hakkuuseen, niin mittarina voi käyttää hintaa – ei kuutiotilavuutta.
Kun Huskulla ”saman” kuutiotilavuuden omaava saha maksaa parisataa € enemmän, niin voin taata, että sille rahalle on vastinetta.Rautahepo ei ole vaatimaton apuväline. Pitää muistaa, että se on enemmän monipuolinen työväline ja vähemmän kuljetusvehje.
Olen katsonut sen opetusvideon, seurannut monta tuntia ammattilaisen esitystä metsässä ja kaatanut ja kasannut rautahepon päälle muutaman rungon.
Vinssi siinä on niin vahva, että se vetää tukkikokoisiakin puita niin kauan, kuin vaijeri kestää.
Yksi hakkuutapa sillä on, että rautahepo kulkee ja kuljettaa ajouriin nähden poikittain päälleen hakatut pöllit ja kippaa kuorman ajouran varteen. Urien väli voi olla vaikka 60 metriä ja lähikuljetus tehdään isommalla koneella.