Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
”MV ei luota tähänkään naapurimaan laitteeseen. ”
Kannattaisi vaan luottaa. Pari isoa akkua vielä varaajaksi.
Ns. Vesitakka voisi olla kova sana, eli vuolukiviversiona varaa hyvin ja kuumentaa veriboileriin kuumaa vettä lämmitysvaiheessa. Yöllä sitten kiertovesipumppu kierrättää vettä pattereihin.
Minulla on joutilaana asuntovaunun patterit ja putket, taitaa olla Primuksen kiertovesipumppukin ja pannu.
jos ite irroitat patterit, saat ilmaiseksi.Vieläkin joissakin päätehakkuissa ( etupäässä männiköissä) Taitava metsuri hakkaa huomattavasti isomman tukkipinon kuin keskiverto motokuski.
Jos vielä mittaus tehdään tienvarressa ja motopuut koneen mitalla, niin metsuri on säästänyt isännälle oman palkkansa ja vielä ajokoneenkin palkan.
Vähintään 15 % enemmän tulee tukkia, jos metsä on 3, 4, tai viiden tukin kokoista.Pullotunkki on oiva peli hankalan puun kaadossa.Kaadonsuuntaaja on kesy vehje vaikkapa 12 tonnin tunkin rinnalla ja vastoin jonkun edellä kirjoittaneen teoriaa, pullotunkki kannolla tekee tasan samaa työntöliikettä kuin kaadonsuuntaaja, kaatovänkäri, tai hyvä kaatokiila.
Kaatokiilalla on suorastaan valtava voima. kun hammastetun kiilan naputtelee sahausrakoon pikkuhiljaa, niin helkutinmoisen puun sillä saa kallistumaan, jos se on edes kolme senttiä paksu.
Meillä on joskus ollut todella takapainoisia ja raskaita puita, joissa ei kahdella kaadonsuuntaajalla ole saanut puuta liikkeelle. (Lehtikuusi, tyvi 90 senttiä, kaksihaarainen ja runkotilavuus yli 5 kiintoa)
– 30 senttiä pitkä alumiinikiila rakoon, eikä puu kaadu, vaikka rako aukeaa kolme senttiä. 23 mm paksu kuiva lauta sahausrakoon ja toinen kiila sen päälle, kun sekin kiila on kokonaan raossa, niin silloin lähti.
Noissa isojen puiden vaativissa kaadoissa, pitää tehdä kanto ainakin kymmenen senttiä normaalia korkeammaksi, mieluusti kaksikymmentä senttiä, ettei juurenniskat pääse yllättämään.
Vetolujuutta terveessä puussa riittää kyllä.
PS. Pullotunkin voi upottaa myös kantoon!Noista repussa olevista varaosista vielä se kokemus, että mikäli mahdollista kaikki uusia ja ainakin muovin sisällä.
Sillähän ei ole mitään merkitystä, kuinka äkkiä tai kauan motolla tehdään se työ. Jos moto hakkaa päivän ja metsuri kymmenen päivää, niin kymmenen metsuria hakkaa sen päivässä ja kaksikymmentä puolessa päivässä.
Kummastuttaa vaan se, että pystykaupassa maksetaan samaa hintaa puukuutiosta kuin hankintana, vaikka koneketjun osuus on kuitenkin yli kympin / kiinto.
Toki Manuhakkuussa hakkuu ja ajo maksaa aina yhteensä yli kaksikymppiä / kiinto.…”Nyt näyttää kasvu pysähtyneen.latvakasvu on lyhyttä,ja jokunen mänty on kuivanut latvasta.Mistä luulette johtuvan?…”kyseli urokki.
Eiköhän tuossa ole se varsin yleinen reaktio, kun ylitiheä taimikko harvennetaan ohjelukemiin. Voimakkaan harvennuksen jälkeen tapahtuu melko voimakas neulasten vaihto ja juuriston levittäytyminen vapautuneille alueille.
Kestää 2 – 3 vuotta ennenkuin harvennuksen jälki on ”korjattu”.
Voihan toki hivenainepuutos olla se syy, mutta…Kyllä kai ”Sohlo” hintansa väärtti on, valjaista en tiedä, mutta epäilen, että ne ei Huskulle pärjää.
Sohlon moottorisahat olivat kyllä ihan sellaisia ”seuraavit ammattikoneiden jälkeen”.
Voisin ostaa Solon, jos tarve olisi suunnilleen trimmeriluokkaa, eikä minulla olisi ihan ammattisahoja tarkemmin laskien jopa 4 kpl.
Kun ”oikea” raivuri maksaa tonnin tai jopa yli, niin tarvetta pitää olla enemmän kuin parin hehtaarin raivauksen verran.
Jotkut harrastelijat laskevat, että kun ensimmäisenä kesänä saa R-sahalla tehtyä KEMERA-kohdetta sen verran, että sahan hinnan saa tukea, niin ”se jo kannattaa”.Oliskohan tuolla Jalasjärvellä yksi peltolohko istutettu tautisilla taimilla, kun ne näyttivät kaikki 15 vuotiaat männyt olevan taudin runtelemia.
Vieressä on ”ihan hyvä” lehtikuusiala ja sen vieressä oikein valtavassa kasvussa oleva rauduskoivuala. kaikki saman ikäisiä.Normaaleita liinoja ”rataslukkokiristimellä” myydään jokaisessa rautakaupassa, mutta tuollaisia läpikelaavia ei ole joka kaupassa.
Me muistaakseni ostettiin niitä paikallisesta K-raudasta silloin, kun niitä tuli markkinoille.
Me vinssattiin niillä hirsiä rakennustyömaalla seinän päälle jopa neljään metriin asti. Hyvin ne toimi siinäkin.Pahimmillaan ketjut menivät loppuun silloin, kun vielä hakkasin kuusikon avohakkuuta. Ketjut olivat Oregonia, saha HVA 280 ja ketju kului loppuun n. kahdessa viikossa. Teroius joka tankilliselle, eikä kiveensahauksia. Parissa viikossa meni aina reilu 300 kiintoa puuta pötkölleen. Ehkä noin 60 sahaustuntia ketjulla, mutta kuusessa on kovat oksat, joten ketjua se söi. Myös kärkipyörät ja vetorissat halkesivat helposti.