Nuo hoitosopimukset olivat jopa erittäin kannattavia silloin, kun MHY:t kantoivat metsänhoitomaksua. Isommalla pinta-alalla sai neljännesmaksuoikeuden, kun teki riittävän pätevyyden omaavan henkilön kanssa hoitosopimuksen.
Periaatteessa se voitiin myöntää metsäammattilaisen omille metsillekin, mutta aika usein se ei onnistunut, koska metsätalousinsinööri oli hoitanut hyvin vain tuo puunhankinta puolen ja metsänhoito oli jäänyt tekemättä.

/Palvelut/Profiili/?userId=2018
”RE: metsäHallitus asetti uuden veron metsänomistajille!
Aloittajana tarkennan, ettei kyseessä ole oma leimikko ja tila tosiaan rajoittuu tiehen, mutta tie on kokonaan valtion mailla samoin varastopaikka.
Aivan asiallisia ja oikeita kommentteja tien käytöstä. Kuitenkin noin iso korvaus tuntuu kohtuuttomalta kun ajattelee, että se toistuu aina muutamanvuoden välein. Tälläkin tilalla on myös omaatietä rakennettuna joka lähtee mh:n tiestä
Sellainen suuri ongelma on alueilla, missä valtio omistaa valtaosan maista, että mh rakentaa tiensä omille mailleen he eivät osallistu nykyään kuin poikkeustapauksissa yhteisiin tiehankkeisiin ja ennenkaikkea eivät ota yksityisiä mukaan osakkaaksi omiin teihinsä.
Hyvä on muistaa, että myös tiheämmin asuttujen seutujen tiet on yleensä rakennettu valtion varoin. Peräti harva meistä voi kulkea vain omilla maillaan ja syöttää puuta metsästä tehtaalle omia maita pitkin. Aikaisemminkin on joutunut maksamaan satasen pari vieraantien käytöstä ja puun varastoinnista, mutta neljännes tilistä on jo paljon ja mielestäni turhan suuri. Korvaus on sama vaikka tietä käyttäisi vain talviseen aikaan. Runkotie verkosto on lisäksi rakennettu pääosin 80-luvulla jolloin mh:lla ei ollut nykyistä metsätalouden yksikköä, vaan tehtävä saattaa metsät tuottavaan kuntoon ja työllistää ihmis ”

Taisi jäädä minun lausuntoni hieman vajaaksi.
Meillä on metsätila yksityistien varressa ja me maksamme osuusmaksua vuosittain.
Suunnilleen siellä, mihin tie päättyy, alkaa Metsähallituksen suuri, tuhansia hehtaareita oleva ”Valtionmaa”.
Tuo maa on pisteytetty tiekunnan osakkaaksi ja Metsähallitus maksaa joka vuosi mukavan summan tiekunnalle.
Kyllä yksityismaille saa edelleenkin tehdä metsäteitä jopa yhteishankkeina avustuksin. Jos Metsähallitus käyttää miitä, se maksaa joka motista.

”Ei tuossa ole mitään kohtuullisuutta. Se tuossa on hyvää, että ovatpa myös itsellensä määränneet kelpo taksat, eli sama pitää toimia myös toisinpäin. On paljon palstoja mihin metsähallitus menee yksityisiä teitä pitkin ja jos samaa taksaa maksavat niin alkaa siihen huveta ainakin osa tienkäytön tuloista.
Lähetetty: 12 h, 34 min sitten
Lähettäjä: Puuhastelija ”

Duoda Duoda. Jos metsähallitus käyttää yksityistietä, se on myös sen tien osakas ja maksaa joka vuosi tiekunnalle osuusmaksua.
Kuten kaikki tielle jyvitetyt osakkaat.

Metsuri motokuski kirjoitti: ”No johan pomppasi. Ihan samat ne tukin laatuvaatimukset on metsurille kuin motolle. Uskon että motojen laskentakyky puun tarkemmasta talteenotosta pesee metsurin laskentatehon milloin vain.”

En ole koskaan nähnyt motokuskin mittaavan tukkiosuutta ja sitten päättävän kahden tukin pätkän katkonnasta.
Syynä lienee juuri se, että laskutaito ei riitä.
Jälkimitalla metsuri pystyy juoksuttamaan pituuksia pitkissä puissa. Kuutioimistaulukot laskevat tukin kapenemisen keskiarvojen mukaan.
Moto ei voi saada puusta enemmän litroja kuin siinä on, mutta metsuri voi sen tehdä.
Suurin ero todellisen tilavuuden ja laskennallisen tilavuuden välillä on ollut meillä yhdessä rungossa (isossa) sopivalla katkonnalla saimme mittauksessa 1,5 kuutiota enemmän, kuin mitä rungossa oli!
Puu oli tosin lähes viiden kiintokuution kokoinen.
Puu mitattiin samalla menetelmällä kuin tarkistusmittaukset tehdään, paitsi vahvuus mitattiin Tallmetrillä.
”Jos tuhannen tukin erässä ei ole edes kymmentä raakkia, on kuitupinoon mennyt liikaa tukkia” = Vanhan aluemetsänhoitajan mielipide.

Jos tarkoitus on ihan aikuisten oikeasti urakoida pärjätäkseen, kannattaa jättää hankkimatta maataloustraktori varustettuna hakkuuseen.
Ainoa peruskoneeksi kelvollinen on mielestäni se Valtran runko-ohjattava, ja sekin vain ensiharvennukseen.
Alan ammattilaiset vannovat kahdeksanpyöräisen aluskoneen nimiin, kuljettajat kestävät keinutelin päällä parhaiten.
Jos hakataan lyhytpuomisella koneella, pitää tehdä haamu-urat. ne nopeuttavat työtä, eikä niiden teko vaikuta kasvupinta-alaan.
Hyvän hakkuukoneen saa vaikka käytetyn kahdeksanpyöräisen päälle tehdystä motonosturista ja siihen uudesta pienehköstä kourasta.
Siirtyminen ei ole varsinainen ongelma, kun hommaa ison Urkin tai Xetorin kiskasemaan lavettia.
En alkaisi ratustelemaan maataloustraktorista hakkuukonetta.