Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa kokeilla Arton konstia. Myös lukitusneste voi pitää varmasti, kunhan pinnat ovat puhtaat.
Vanhemmissa versioissa oli lukitusruuvi, jonka voisi tietenkin viritellä, kunhan tekee huolella kierteet päälle tulevaan osaan.Jätkä pätkät 11.10.2015, 14:41Vanha totuus on se, ettäkalvot ovat kaasuttimessa aina kunnossa, oli venynyt tai ei.
Neulaventtiilin vika voi olla sen vuotaminen, mutta se ei ilmene kerrotulla tavalla.Jätkä pätkät 11.10.2015, 11:15Kaasutin vaihtoon – tai ainakin kiihdytyspumppu huollettava ja ultrapesurilla puhdistettava.
Kankaanpäästä saa edullisia tarvikekaasuttimia.Jätkä pätkät 10.10.2015, 13:24Mehänpoikahan jauhaa paskaa, ikäänkuin ei olisi alaleukaa ollenkaan.
Hirven ykkössapuska on paju.
Hirvi ei syö mäntyä, jos pajua on riittävästi.
Männyt ovat eri makuisia, hirvi syö paremmanmakuisia, eikä katso puun kauneutta.Samoin makueroa on löytynyt myös koivuista.
Hirvi ei viihdy hyvin hoidetussa taimikossa.
Paras hirvivahinkojen esto olisi kivääri.Jätkä pätkät 10.10.2015, 13:16Meidän tapauksessa kuivaus ei ollut ongelma, koska meiltä lankut lähtivät tuoreina ja koulun omalla kuivaamolla tekivät kuivauksen. Harjoitustyönä oppilaille. Ja lankku oli priimaa, mutta kuuluimme samaan konserniin molemmat, eli hyödynsimme oman metsän koivun tyvitukkeja. = Molemmat voittivat.
Lisäksi lankut tulivat sahattua oikeisiin tuoremittoihin, koska koivulla on omat kuivumisvaransa.
Iso – läpisahattu koivu ei juurikaan vähene sahalla. Mittaustapa suosii läpisahausta.
Jokaisen piensahurinkin pitäisi hankkia kuivaamo. Se on aina silloin, kun tarvitaan hyvää laatua, välttämätön keksintö.
On hyviä konttikuivaamoja, joiden mopemmat päät ovat avattavia. niilläkin päästään melko mittaviin suorituksiin.Jätkä pätkät 10.10.2015, 12:58Olimme saksassa erään suomalaisen urakoitsijan luona ja tutustuimme käytäntöön hänen osaltaan.
Hän osti puut pystyyn metsähallitukselta kiinteään hintaan / motti. Hakkasi puut ja kuljetti ne tehtaalle asti. Vastaanotto punnitsi joka kuorman ja otti kosteuden kuormasta piikkimittareilla.
Äijät olivat tehneet hommaa vuosikausia ja todenneet, että kosteus mitattiin aina ohjaamon takaa ensimmäisestä nipusta ja siinä laitimmaisista pölkyistä.
Kuormat siis tehtiin niin, että siihen laitaan aseteltiin aina pystyynkuolleita kuusia koko laidan korkeudelta.
Kaikki kuivat kuuset kerättiin jemmaan ja niitä käytettiin jokaiseen kuormaan. Kaikki tuore puu oli lehmusta, vaahteraa ja tammea.
Tilitys tapahtui aina mittausten mukaan – myös Metsähallitukselle.Jätkä pätkät 10.10.2015, 12:41Hirvituhoista sen verran, että en väitä olevani menetelmän keksijä, mutta toteuttajana olen ollut.
Nimittäin meillä oli metsäkappale paikassa, jossa oli aina hirviä ja sieltä niitä joka syksy ammutaan. Muutama männyntaimikkokuvio on olemassa, joiden perkaus – ja harvennusvaiheessa piti huomioida hirvetkin.
Ensimmäiseksi pajupuskia hieman hoidettiin – ei poistettu. Männyt, jotka oli jo syöty pilalle, jätettiin pystyyn. Ehjiä mäntyjä jätettiin ohjemäärä hehtaarille.
Parin vuoden kuluttua tarkastelin alueita: – Erinomaisessa kunnossa. Hirvet olivat syöneet vain jo aikaisemmiin syötyjä mäntyjä ja pitäneet pajupuskat kurissa.
Hirvet syövät mieluusti jotain mäntyä, mutta eivät viereistä lainkaan = Makuasia!Jätkä pätkät 10.10.2015, 12:25Periaatteessa alamittaista tukkia ei saa olla. Jos menee ihan hilkulle, pitää pyyhkäistä pikkasen kuorta pois rajakohdasta.
Kerran teimme tukkisavottaa maatalousoppilaitoksen metsässä. Sinä talvena oli ehdottoman tiukat laatuvaatimukset ja niinpä meille tuli riita kenttämestarin ja työnjohtajan kanssa, kun jouduimme pistämään kuituun tukkikokoista mäntyä.
”No eihän tästä leimikosta tule sitten tukkia ollenkaan”!
Kun oksat ovat liian suuria, niin ei tule tukkia EI. Ja ukoilla oli kauppakirjan laatuliite kourasaan.
Jokaisen apteeraajan pitäisi käydä katsomassa sahalla, kuinka siellä terä oikaisee moniväärän tukin.
”Latvaläpimitan mukaisen sahaustuloksen täytyy pysyä puun sisällä koko tukin mitalta, kuorta ei saa olla särmässä kolmea milliä enempää.”
Kotimaan höylälaatu on eri asia.Jätkä pätkät 10.10.2015, 12:05/Palvelut/Profiili/?userId=3137
RE: Traktorimoto
”Olen metsänomistaja ja tukkejakin tulee vähinsä omista hankintahakkuistaja kelvaneet on MGlle joka toimitti ne junnikalan sahalle.
Raakkeja oli 4% lahinnä alamittaisia,tukit mitattu laaserilla tunelissa.
Opettajaksi menevät ne joista ei ole oikeisiin töihin.
Opettajaksi menevät ne joista ei ole oikeisiin töihin. ”
4 %:n mittaraakki kertoo juuri sen, että ei ole pätevyyttä esim opettajaksi.
Koneopettajiksi on yleensä haettu parhaita kuljettajia, jotka ovat jo taitonsa näyttäneen vuosia sitten kuljettaksi opiskellessaan.
Kun opettajalle maksetaan tuplapalkkaa kuskiin verrattuna, niin lähes kaikki kuljettajat olisivat vapaaehtoisia siihen rooliin, mutta vain huippuja huolitaan.Tuo alamittaisten tukkien teko selittää senkin käsityksen, kun isännät tuovat sahattavaksi 12 senttisiä riukuja, joista pitäisi jokaisesta sahata kaksi täysisärmäistä 50 x 100 millistä. = Ei mitään tolkkua!
Jätkä pätkät 10.10.2015, 11:52Nyrkkisääntö on ollut, että jos koneketjun hankkii omalla rahalla, se ei kehity kannattavaksi. Kun yrityksellä on riittävä ”ruoska” selän takana, saadaan ketju kannattavaksi ja usein onkin, että ”isäntä” itse ajaa eniten vuorossa ja hänellä koneet kestävät parhaiten.
Jos joku hankintahakkaaja on onnistunut tekemään kelvollisia tukkeja, niin poikkeus vahvistaa säännön.
Sahalla raakattujen tukkien määrä ei saa nousta yli 1,5 %:n.