Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 850)
  • Jätkä pätkät

    ”Jos samalla vetorissalla sahataan parikymmentä ketjua loppuun, niin jokin asia on pielessä. …………….Eli melkein kaikki nykymetsurit tekevät kaiken väärin…….ei ne rissat mene jos kunnon ketjulla sahaa, rissat vie ne kiinalaiset ketjut jotka venyy henkäyksestä (vetorissa vaihdetaan silloin kun on tarvis)
    Lähetetty: 1 h, 28 min sitten
    Lähettäjä: arto ”
    Edelleenkin on terälaitteiden valmistajien suositus, että vetorissa vaihdetaan, uuteen teräketjuun vaihdettaessa, kun kehän halkaisija on kulunut 0,5 mm.
    Jos taidot tai välineet eivät riitä, niin voin kohtuullista korvausta vastaan suorittaa mittauksen ammattitaidottoman käyttäjän puolesta.

    Jätkä pätkät

    Ammattihenkilöille ei tuollaisis§ta kursseista ole muuta varsinaista hyöty§ä, kuin että esim tulityökurssi tms ovat pakollisia, kuten on myös liikenteessä vaarallisten aineiden kuljettajien kurssit.
    Kerran olimme työsuojelukoulutuksessa, joka kesti kolme päivää. Siellä olivat kaikki ne, jotka kuukuivat firman TS organisaatioon. Eräs vanha metsänhoitaja sanoi kurssin lopussa, että näin lyhyessä tilaisuudessa ei enää näin vanhan miehen päähän mene muu kuin viina.
    Kyllä ne suurimmaksi osaksi ovat rahastusta, mutta tuohon moottori- ja raivaussahan käyttöön ihan aloittelija tarvitsisi opastusta. Se ei menisi hukkaan.
    Kyllä esim kaasuttimen säätö on taitolaji, jos se on perinteinen kaasari. Samoin teroitus ei kaikilta suju edes huonosti.
    Jos samalla vetorissalla sahataan parikymmentä ketjua loppuun, niin jokin asia on pielessä.

    Jätkä pätkät

    ” /Palvelut/Profiili/?userId=4655
    RE: Tarkkana saa olla
    ”TOM”-nimimerkin ilmoituksen mukaan n. 2 ha:n alueelta löytyi puita seuraavasti:
    – tukkia > 15 cm 108 m3
    – pikkutukkia 37,9 m3
    – koivua n. 200 m3
    – havukuitua reilut 100 m3
    Eli n. 220 m3/ha. Esim. UPM:n myytävissä palstoissa täällä päin 04-kuviot
    on kyllä harvennettu sellaiseen kuntoon, ettäm yleensä ovat siinä 150-200 m3/ha. Harvemmin näkyy olevan yli 200 m3/ha.

    Jos kaikki hakkuut otetaan koko puun kiertoajalta, niin hyvä jos tulee yhteensä tuommoinen 220-250 m3/ha.
    Lähetetty: 3 h, 54 min sitten
    Lähettäjä: harrastelija ”
    Minulta taisi jäädä huomaamatta tuollainen sata kuusikuitumottia.
    Oletko nimimerkki ”harrastelija” sellaisessa uskossa, että UPM tai mikä tahansa muu metsäyhtiö möisi metsää, jossa on reippaasti hakattavaa. Minun käsittääkseni ne myyvät sellaisia alueita, joita heidän ei kannata taloudellisessa mielessä pitää.
    Jo ensiharvennukseen tulevassa, hoidetussa metsässä on 150 kiintoa /ha. Siitä hakataan pois 50. Perinteisesti kakkosharvennukseen tultaessa puuta on 250 -300 kiintoa /ha.silloin hakataan 100 kiintoa. Kolmannessa harvennuksessa (väljennyshakkuu) pudotetaan runkoluku n. 400:n runkoon /ha, poistuu 150 – 200 kiintoa.
    Päätehakkuussa on jäljellä 400 kpl kuution runkoja – kuka osaa laskea, paljonko kertyy tienvarteen, kun kaikki hakataan?
    OMT:lla ja OMAT:lla kuutioita tulee runsaammin.
    Näin siis silloin, kun metsää hoidetaan Tapion harvennusmallien mukaisesti.

    Jätkä pätkät

    ” RE: Istutukset 2016
    vusia vuosia sitte oli parin hehtaarin aukko ja mätästys / taimet könttähinnalla mhy:n kautta. veljenpoika oli mehtäkoulussa ensimmäisen vuoden ja halusi kesätöihin. ite olin keikkahommissa ja aloitti omin päin..istutti ”monttuihin” melkein tuhannen kpl kuusen pottia ennen kun tulin kotia ..sattui kuiva kesä ja mättään vieressä olevat taimet selvisi 100%..mättäillä yli puolet kuivui…oli mätästetty suurinpiirtein sammal raapaisemalla..enpä sen jälkeen ole mhy:tä kaipaillu.. wua ei paljo ollu ekaluokalla opetettu kyllä mehtä koulussakaan
    Lähetetty: 3 h, 7 min sitten
    Lähettäjä: torppari ”
    Eipä aina kaikkea käytännön ongelmia hoksaa kertoa. Onhan selvä, että jos kone on vain laikuttanut, ei siihen kaksinkerroin olevaan kunttaan pidä istuttaa, taikka on ainakin saatava juuret perusmaahan asti.
    Kerran yllätin metsurikurssilaisen istuttamassa todella hyvään äestysjälkeen. Kaveri kaivoi risukasan keskelle reikää, että voi tehdä laikun, äes oli hypännyt ison risukasan yli. Kysyin, miksi kaivelet siellä, ja hän väitti, että 2.25 sattui juuri siihen kohtaan. ( Paakkutaimet istutetaan AINA muokkausjälkeen)
    Mikäli taimia saa, niin ne kannattaa istuttaa heti, kun maa sulaa, siis ennen kuin ne ovat kasvaneet monen sentin vuosikasvaimen.

    Jätkä pätkät

    Mutta 150 mottia hehtaarilta on melko vähän. Kolmessakymmenessä rauhan vuodessa metsä on ehkä kasvanut lisäkasvua sen verran?

    Jätkä pätkät

    Moottorisahatyö on kohtuullisen vaikeaa kipeän selän kanssa.
    Kasaus ja pöllien siirtely ovat vielä vaikeampaa. Kunnollinen aamuverryttely auttaa paljon, siinä hehkeä tyttöystävä on verraton apu.
    Pidän RS:n valjaiden säätöä erittäin tärkeänä tekijänä työn kuormittavuuden keventämisessä. Paneuduin työelämässä nimenomaa naisten valjaiden säätöön, heillä kun on lantio, – joka kantaa parhaiten – ja rinnat, jotka pitää huomata hihnoja säätäessä.
    Noidannuoli tulee ihan mitättömistäkin ponnistuksista, jos on jäänyt lämmittely tekemättä.
    Nykyään on ristiselkäni seutu niin arka, että en uskalla edes ojan yli loikata.

    Jätkä pätkät

    ”Koivukuitua lähti parisataa kiintoa ja havukuitua reilut sata. Eli tarkkoja kun ollaan niin tämä oli sittenkin havupuuvaltainen. Koivutukkia ei otettu eikä sitä yksikään ostaja ehdottanut.
    Lähetetty: 14 h, 5 min sitten
    Lähettäjä: Tom ”
    Minkä laskuopin mukaan olette kaavan kehitelleet, kun kahdelta hehtaarilta on irronnut kaksisataa mottia kuitua ja sata mottia tukkia ja loppusummaksi olette saaneet jopa yli 500 kuutiota?
    Etelä-Pohjanmaallakin puuston keskitilavuus hehtaarilla huitelee sadan kuution liepeillä ja siinä on mukana jopa aukotkin.
    Kyllä vuosikymmenet käsittelemättömänä ollut metsä on takuulla ollut lähtötilanteessaan raiskattu jätemetsä.

    Jätkä pätkät

    Olet oikeassa tuossa palkkauksessa. Mätästys aina tuntitaksalla, maksoi mitä maksoi, eikä se paljoa enempää maksa, jos on taitava kuski. pari sekuntia enemmän mätästä kohti, niin tulee hakkuutähteet työnnettyä mättään paikalta pois, mutta sen kippaaminen kuoppaan on takuuvarma juttu.
    Jos taimet sijoitetaan korkeaan mättääseen, niin uhkana ei ole heinä, vaan se, että mätäs luhistuu ja puu kallistuu – jopa kaatuu.

    Jätkä pätkät

    Kunnollisia mätästysalueita olen nähnyt käsittämättömän vähän, vaikka kokeneita kaivurinkäyttäjiä kyllä on.
    Ensinnäkään ei pidä tehdä ojitusta, ellei ole pakko. Naveroita voi tehdä kosteisiin paikkoihin, mutta niistä ei pidä veden valua ojiin.
    Mätästä ei saa tehdä puiden, eikä risujen päälle, vaan puhtaaseen kohtaan. Jos paikka ei ole liian kostea, niin ei tehdä kuoppia, vaan käännetään mätäs kuoppaansa. ja tiivistetään.
    Hyvin tehty mätästys ei ole juurikaan kalliimpi kuin surkean huonosti tehty, kun asialla on ammattilainen.

    Jätkä pätkät

    Tuskin sellufirmakaan sentään tarjosi kuidusta kovin paljoa ylihintaa. Kuidun hinta olisi voinut olla 14 € ja jos siihen pannaan kolme € hyvää, puhutaan korkeintaan satasista.
    Kuusitukin hinta kuitenkin oli viidenkympin seutuvilla?, joten erotus kahden eri kaupan välillä oli kolmen tonnin luokkaa.
    Päätehakkuuksi puuta kertyi lapsellisen vähän, taisi olla jatkuvan kasvatuksen hedelmiä.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 850)