Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Haapa tuhoaa silti männikön, vaikka kasvaisikin hitaasti.
Raivoojan kanssa olen tuosta asiasta samaa mieltä.
Hieman lohduttaa se, että niitä on ammuttu tähän asti aina lyijyhauleilla, joten lyijymyrkytys on näillä teerien syöjillä.
Lyijy vie (on vienyt) järjen, kun sitä on veressä paljon.Voi veljet! Teräpakkauksen takapuolellakin kerrotaan mikä on haritus. Siinä HVA:n ALKUPERÄISESSÄ HARITUSRAUDASSA ON MITTALOVI, jolla voi harituksen mitata, mutta se on armottoman hidas käyttää, sopii hypistelijälle.
Ja artolle, joka ei koskaan sahaa terävällä terällä 1 mm:n haritus = terän paksuus + 2 mm.
Jokaisen pitäisi tajuta niin yksinkertainen asia, että kaikkien hampaiden pitää olla omassa rivissään ja jo 5 sadasosaa tekee leikkuusta epätasaisen ja täristävän. Luultavasti katkaisee akselin tai rikkoo kulmavaihteen.
Viilatkaa moottorisahan leikkuuhampaat eripituisiksi.
Taikka vaihtakaa kuluneeseen ketjuun yksi uusi leikkuuhammas.
Ei se, että on hullu, ole häpeä, mutta se, että on tyhmä, on sitä.Haapa kuitenkin pilaa männyn kasvatusmahdollisuudet melko totaalisesti, koska männynversosurma talvehtii haavanlehtien alla maassa.
Toki jotkut kiihkomieliset luulevat niiden käppyrämäntyjen syntyvän hirvien nyppimisestä.On totta, että ne ensimmäiset viilanohjaimien kärkeen tehdyt haritusraudat olivat liian pehmoisia, mutta uudet, joissa on kaksi kiskoa vierekkäin, ovat monin verroin kovempia.
En ole kokeillut ylisuurta haritusta ja muutenkin olen taivuttanut hammasta niin, että hampaan etureuna tulee selkeästi enemmän ulospäin kuin takaosa. Näin hampaan kosketus katkaisupintaan jää mahdollisimman kevyeksi.
Kestoharitetuissa terissa tulee haritus normaalia suuremmaksi, jos käyttää tavallista rautaa. Nekin hampaan taipuvat sisäänpäin paljon sahattaessa.Terät on kyllä samanlaisia kuin viime vuonnakin. Terä on tylsä, kun sen särmä kiiltää, on sen sitten viilannut vaikka isäjumala.
Jos RS:n terällä sahataan viilaamatta 40 tuntia, niin ei siinä ole enää haritustakaan ja on ihan sama, vaikka terän kääntäisi takaperin. Kun on tylsä, niin on tylsä.Kyllä kunto on huono, jos ei tankillista pysty sahaamaan yhtä soittoa. Ja se tauko- 10 minuuttia, jonka aikana teroitetaan, tankataan ja kupposen kanssa aina pieni haukkapala ja juomaa ainakin kesäisin. Muuten tulee päivästä liian pitkä.
Kylläpä nuo tylsällä ”sahaavat” käyttävät mahdollisimman usein terän ”nopeaa puolta”, jossa itsesyöttöominaisuus tekee sahauksesta iskevän.
Harituksena 1mm on riittävä, koska terä on usein 1,6 millin vahvuinen ja millin harituksella jää jo 0,4 milliä puuta sahausraon keskelle.
Mutta ero haritetun ja harituksettoman terän välillä on kuin yöllä ja päivällä.
On aivan yksi lysti, millä tavallisen terän teroittaa, ei se viikkoa kestä terävänä muualla kuin hyllyssä.
Kenttäsirkkelin teräkin pitää teroittaa noin tunnin välein, jos urakalla sahataan, ellei ole kovapalaterä.
terän tylstymisen kuulee jo äänestä ja terä alkaa huojua, koska se lämpenee. Senkin hampaan kärjestä näkee, kuinka särmä kiiltää, kun se on tylsä.”Johan on haitarmiehiä!
Hintahaitari meinaan jommoinenkin. Kahdesta-neljään.
Itseasiassa noista jo tulee huikeat perustamiskustit ja jos noin vähän ha:lle ja siitäkin visaantuu mitä sattuu.
Ja pinseteillä nyppimistä väliajat. Kyllä siinä kullan hintaa pitää valmiin visan hipoakkin. Mutta se on varmaa ettei niitä kyllä unohda. Kyllä tulee hirvet yötäpäivää vahdittua tuon hintaisilla taimilla. Ja muutenkin unohdus tulee kuvottavan kalliiksi. Jos nimittäin et nypi et saa tiliäkään. Jos muutenkaan.
Lähetetty: 17.07.2013
Lähettäjä: jees h-valta ”
jesse on kyllä täysin ulkona Visan viljelystä.
Microlisätyt visat ova 100 % visaa. Tuo 700 visaa on kyllä ihan riittävä määrä, mutta runkomuoto tarvitsee ”piiskaajat ja kilvoittelijat”. Evolla oli entinen johtaja E. Paavola istututtanut visoja ja ne visakoivikot oli tilkitty täyteen = vähintään metrin tiheyteen koivua, kuusta ja mäntyä. Kun visat olivat D 1,3 k0rkeudelta 5 -6 senttisiä, ne päästettiin väljempään, eli n. 2000 r / ha.
Siinä vaiheessa ei vielä pystynyt erottamaan visaa tavan rauduksesta, eli ne pitää merkata todella hyvin.
Harvennuksen jälkeen koivut alkoivat visottua (Paavola), käppyräkoivuja ei ollut takuulla viittä prosenttia.
Siellä kokeilin eka kerran raivaus-sahaa, oli Companion – merkkinen, joka meni HVA:n syliin ja siitä jalostui HVA 165 RS.
Visaa kannattaa vaalia, koska kunnollinen sorvivisa maksaa tosiaan 15 000 € / kiinto. Jopa paksut visaoksat menee kaupaksi todella hyvään hintaan.
Ei Lapinleukun kahvat, eikä Iisakki Järvenpään kädensijat ole tehty ulkomaisesta visasta, koska sitä ei kasva virossa tai puolassa.