Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset
-
Jos vesi nousee juurille, niin se on silloin jo maanpinnassa, eikä sitä kestä muut puulajit kuin paju.
Mielestäni ajourilla ei saisi olla puita tiheämmässä kuin palstalla on.
Kyllä ennakkoraivaukset ovat lähinnä tämän vuosituhannen juttu. Ei aikaisemmin tehty motolla ykkös – eikä kakkosharvennuksia.
Kerran käytiin katsomassa MHY:n metsurikurssille tarjoamaa leimikkoa, joka oli ennakkoraivattu.
Aika pirunmoinen kaski oli maassa ja luntakin oli jo hieman. Piti kohteliaasti kieltäytyä: Hirveän paha liikkua rankojen seassa, raivaus olisi pitänyt tehdä ketjusahalla hakkuun yhteydessä ja kaataa kaikki riu-ut ajouran suuntaisesti.
Kai ne hakkuutti sen motolla, en tiedä.Meillä oli vuokrattuna hirvenmetsästykseen tilan metsämaat, mutta ei muiden riistaeläinten.
Omaan lintujen tappamiseen oli varattu omat maat, mutta kyllä siellä jotkut kävivät, kuului laukauksia ja näkyi selkeitä jälkiä.
Oli pari sellaista paikkaa, jossa teeripaisti oli jokseenkin varma ja olihan siellä metsojakin ym.On totta, että raivaustaksat olivat aikojen alussa suhteessa paljon korkeammat kuin nykyisin.
Varsinaisiksi ammattiraivaajiksi on nyt valkkaantuneet todella kovakuntoiset kaverit, jotka pääsevät ”kaskessa” liikkumaan, jalkatyö on kuitenkin ratkaisevassa asemassa sahaa kuljetellessa.
Kun olin aikoinaan Metsähallituksella metsurina, vedin hakkuulla kovia tilejä. Kuitenkin selkävaivaiset ukot vetivät HVA 165:lla parempia.
Nykytaksoilla ei kyllä onnistuisi, jos minun liikuntanivelissä ei olisi nivelrikkoja.Kokeile ensin käyttää ohjurin päässä olevaa, nämä uudet kestävät, jos eivät ole halpoja kopioita.
HVA – tai Jonssikauppiailla niitä on ollut, niitä yksinkertaisia haritusrautojakin, jotka on tarkoitettu yksinkertaisille käyttäjille.
Kestävä haritus tulee, jos väännetään hieman yli ja sitten siitä taivutetaan linjaan.Käytännössä isompi terä yltää 12 mm syvemmälle puussa, eli se sama vaikutus saadaan, kun isommissa puissa nosteraan kannon korkeutta vaikkapa puoli metriä. 200 millisellä terällä vääntö on parempi!
Itse asiassa hieman paksumpaa puustoa sahattaessa sen ei ole niin väliä, vaikka terä olisikin piemenpi, mutta ohutta ja tiheää pusikkoa on paljon nopeampi sahata, kun isompi terä osuu helpommin.
Kun täällä aina vaahtoatte tuosta järeästä puustosta, niin millaista terää te käytätte tukkimetsässä?
200 millisellä terällä katkeaa kahta puolta sahatessa 150 millinen runko.
Jos se ei riitä, ollaan väärään aikaan väärässä savotassa.
Myönnän kyllä, että tylsällä terällä kun joutuu sahaamaan, kaipaa löylyä lisää, mutta sen puuttuessa kannattaisi opetella terän kunnostusta. Ja teroitusväli ei todellakaan ole viikkoa, vaan joka tankille.Noin tehtiin kolmekymmentä vuotta sitten.
Pakkasrajaa ei ole Metsä – TES tuntenut, pitänee tarkistaa.
Tarkistin: Säähaitta 3 % maksetaan Marras – Joulu – Tammi – Helmi – Maaliskuulle.