Käyttäjän Jätkä pätkät kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 850)
  • Jätkä pätkät

    ”Vahingonkorvauslaki vuodelta 1962 sanoo yksiselitteisesti, että vahingon aiheuttanut on korvausvelvollinen”.
    Näin sanoi eräs kouluttaja vastaavista tapauksista, en tiedä tarkemmin lain ikää, enkä sen sisältöä, mutta kuulosti ihan järkevältä.
    Tuollaisessa tapauksessa on tekijä heikoilla, joten vahinkoa kärsinyt voi vaatia jopa kipurahaa pikkuisen.

    Jätkä pätkät

    Glyfosaatin vaarat metsässä käytön jälkiseuraamuksina lienevät mitättömät, jos niitä verrataan vaikkapa mansikoiden ja perunamaiden ruiskutuksien jälkimaininkeihin.
    Glyfosaattia käytetään taskutuksiin ja kantoihin, sekä heinäntorjuntaan. Vähäisessä määrin lehvästöruiskutuksiin, joissa nimenomaa haavanvesakot sadaan tehokkaasti torjuttua.
    Jos myrkkyjä aletaan hakemaan, niin julmat määrät on puhallettu kuorelliseen puutavaraan ytimennäivertäjien toukkien tappamiseksi. Vieläkin näkyy isoja näiverrystuhoja puutavaralanssien lähimänniköissä, eli olisi pitänyt käyttää enemmän ja huolellisemmin…

    Jätkä pätkät

    Parin – molmen kuukauden välein tulee tekstiviestinä kutsuja erilaisille korttikursseille, vaikka olen ollut eläkkeellä jo vuosia.
    Tulityökortti tavallaan kiinnostaisi, mutta kun hitsaa ja rälläköi aina pihalla, niin sillä oikeasti varmistaa, että esim tulipaloa ei syty.
    Sahalla kun tehtiin tulitöitä, niin tekijällä oli paperit ja aina työ tehtiin sellaiseen aikaan, että oltiin paikalla jälkivartiossa neljä tuntia. (Syttyy melkein aina, kun vaikkapa hitsataan)
    Sammuttimet pitää olla kädenulottuvilla ja peitteitä vesiämpärin kanssa alapuolella.

    Jätkä pätkät

    Toivalan kurssilla meille esiteltiin kuusikon kasvatuskoealojen nitattuja vuosikasvuja ja Suonenjoella olevilla koealoilla oli päästy 32 kuution vuotuiseen lisäkasvuun.
    Luonnollisesti kosvualusta oli parasta mahdollista ja kemiallisesti höystettyä, mutta puuston ollessa 30 – 60 vuotiasta, se parhailla kasvupaikoilla yltyy hirveään loikkaan.

    Evolla hakkasimme n. 40 metristä kuusikkoa, jossa ei konkeloa saanut syntymään, kun alla olevat puut kaatuivat juurineen aina. Juurakon alta paljastui puhdas kivikko, mutta puusto kasvoi hillittömästi.
    Kun aukko kulotettiin, ei siihen pystynyt istuttamaan, vaan oli lähes hajakylvönä viljeltävä.

    Jätkä pätkät

    ”Kyllä pitäisi ammatilaiseksi itseään tituleeraavien ihmisten käsittää että oikea raivausvuosi on monta kertaa tärkeämpi asia kuin ” ns. oikea raivauksen vuodenaika”.

    Terveisin: Korpituvan Taneli ”
    Kaikki ajallaan. Kun töistä ei ole pulaa, niin kannattaa tehdä homma niin, ettei sitä tarvitse uusia. Kevät on istutusten aikaa, Seuraava vaihe olisi luonnonkierron mukaan kulotus ja kylvö. Vasta sitten täysilehtiseen vesakkoon. 1,5 – 2,5 metrinen kuusentapikko kestää vielä alkukesän ja on sen jälkeen pitkään vapaana kasvamaan.
    On ihan eri juttu, jos jo harvennetaan 1800-2000 r /ha tiheyteen. Siinä tapauksessa aika on otollinen nyt,
    On mielenvikaista läppää väittää metsäammattilaisia syyllisiksi nuorten metsien hoitamattomuuteen

    Jätkä pätkät

    A-luokan tyvitukit, joille on asetettu myös paksuusvaatimuksia,voivat olla häkellyttävän lyhyitä.
    A-laadun männyntyvi pitää katkaista niin, että tyvikaarna (kilpikaarna) peittää koko tukin ja sitä jää seuraavaankin tukkiin metrin verran.
    Jotta tyvikaarna olisi yli viiteen metriin asti, pitää puun olla noin satavuotias tai yli.

    Jätkä pätkät

    Kun kyseessä on vain pari hehtaaria ja kuusentaimikon perkaus, niin juhannuksen jälkeinen aika olisi ihanteellinen. Perkauhan tarkoittaa VAIN vesakon kaatoa, joten havupuun kannoista ei tarvitse olla huolissaan.
    Kun lehtipuu on täydessä lehdessä, on sen kasvuvoimasta suurin osa lehdissä ja kuoressa, katkaisemalla rungon, juuristo ei saa lehtivihreää talteen. Nyt kaikki voima on juuristossa.
    Pari hehtaaria, neljä päivää.

    Jätkä pätkät

    Onhan Mhy:llä vakuutus!
    Vertailupuita kantojen perusteella, laskelma hieman yläkanttiin ja lisäksi vahingonkorvaus, niin kyllä se siitä.

    Jätkä pätkät

    MG:n lupaukset ja toteutukset eivät meilläpäin ole kovin selkeästi nousseet firman valtiksi.
    Hinnat eivät ole sen korkeammat kuin muillakaan, mutta joku muu ostaa mm. parruaihioita ja /tai katkoo tukit paremmille mitoille.
    Muutama vuosi sitten retkeilimme . 16 hengen porukalla metsäretkeä ja ajoimme M:n puutavaraterminaalin kautta. Siellä oli valtavasti pitkää kuitua, josta pinosta ostomies ja puutavara-auton kuljettaja valkkasivat sahauskelpoiset kuidut (tukit) kyytiin.
    Äijät olivat kyllä kuin olisivat tulleet yllätetyiksi varkaista.
    Täytyy myöntää, että olin melko pitkään hiljaa tapaamisen jälkeen. Olisin pian sanonut jotain liian totta.
    Mielestäni, jos firma on huonompi kuin muut, sitä on mahdottomuus kehua.

    Jätkä pätkät

    On totta, että Etelä-pohjanmaalla puusto on lyhyempää kuin keskisuomessa ja etelämmässä.
    Rehellisesti voi sanoa, että Etelä-pohjanmaalla tukkipuut ovat kahden tukin korkuisia, kun ne jo meillä ovat päätehakkuuvaiheessa neljän tukin mittaisia,
    Olen henkilökohtaisesti poiminut metsästä (OMT) 24 metrisiä mastopuita, samoin pylväitä avohakkuusta.
    Kuitenkin puusto täällä on vielä lyhyttäverrattuna esim Päijänteen rannoilla oleviin kuusikoihin. Siellä teimme joistakin rungoista jopa kahdeksan tukkia.
    Isoja leimikoita on ollut, joissa tukkia on tullut säännöllisesti 30 metri, tai jopa pari metriä yli.
    Aikoinaan pystymittasimme metsähallituksen leimikoita, joissa palstojen pinta-alat tulivat linjakoealojen avulla hyvin tarkkaan mitatuiksi. Hyvässä metsässä oli yli 500 kiintoa ja parhaissa 750 kiintoa hehtaarilla.
    Voisin koska tahansa opastaa uteliaan koealalle, jossa on mitattu yli 1500 kiintoa /ha. (ei ole kaukana)
    Hyvin kasvava metsä on AINA kumpuilevassa maastossa, jossa hapekas vesi tuo ravinteita juuristolle.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 850)